Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Aina 2040-luvulle

EU kiinni Venäjän kaasussa vielä pitkään

05.04.2021, kello 15:34

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Scanstockphoto

EU kiinni Venäjän kaasussa vielä pitkään

Venäjä pysyy Euroopan hallitsevana kaasuntoimittajana ainakin 2040-luvun alkuun saakka, arvioi S&P Global Platts tuoreessa analyysissaan.

Pitkän ajan kaasunäkymiä valottavassa raportissaan S&P Global Platts ennakoi Venäjän osuuden Euroopan markkinoilla pysyvän lähivuosina yli 30 prosentissa ja nousevan 40 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä, kun EU-maiden oma tuotanto ja Norjan kaasun tarjonta hupenevat pikkuhiljaa.

Nesteytetyn kaasun eli LNG:n osuuden Euroopan energiapaletissa odotetaan lisääntyvän vuoteen 2040 mennessä korvaten näin osittain maanosan oman tuotannon laskua, mutta se jää yhä jälkeen Venäjän toimituksista koko tarkasteltavana olevana ajanjaksona.

Platts Analytiikan mukaan Venäjän putkikaasun toimitukset luoteiseen, keskiseen ja itäiseen Eurooppaan sekä Italiaan kasvavat vuoden 2020 noin 130 miljardista kuutiometristä suunnilleen 150 miljardiin kuutiometriin vuonna 2040. Vuonna 2035 Venäjän markkinaosuus noussee ennätykselliseen 38 prosenttiin.

EU on tehnyt poliittisen sitoumuksen vähentää riippuvuuttaan venäläisestä kaasusta edistämällä uusien hankintalähteiden käyttöä – kuten Azerbaidzhanista – ja toisaalta LNG-tuonnin infrastruktuuria rakentamalla.

Alhaisten tuotantokustannusten ja luotettavien pitkäaikaistoimitusten ansiosta venäläinen kaasu on kuitenkin pysynyt kilpailukykyisenä eurooppalaisille ostajille.

Norjalaisen putkikaasun toimitukset EU:hun ovat sitä vastoin asteittaisessa alamäessä; noin 110 miljardin kuutiometrin nykytasosta niiden arvellaan putoavan suunnilleen 100 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2025 mennessä ja sen jälkeen jo nopeammin 60 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2040 mennessä.

LNG-toimitusten Eurooppaan odotetaan nousevan noin 90 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2025 mennessä ja saavuttavan huippunsa 130 miljardilla kuutiometrillä vuonna 2030, minkä jälkeen edessä on lasku takaisin 100 miljardiin kuutiometriin vuonna 2040.
 

Venäjä haluaa kasvattaa vientiään Kiinaan

Venäjän maakaasutuotannon arvioidaan kasvavan merkittävästi, kun Moskovassa pyritään lisäämään vientiä myös Kiinaan ja keskittämään panoksia LNG:n vientikapasiteetin rakentamiseen.

Venäjän kaasun kokonaistuotannon ennustetaan lisääntyvän vuoden 2020 noin 650 miljardista kuutiometristä 750 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2025 ja siitä edespäin 810 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2040.

Platts Analytiikan mukaan Venäjän kaasunvienti nousee vuoden 2020 noin 240 miljardista kuutiometristä 390 miljardiin kuutiometriin vuonna 2040. Tuotannon kasvusta vuoteen 2040 asti 65 miljardia kuutiometriä toimitetaan LNG-hankkeina Eurooppaan, ja myös Kiinaan on tarkoitus viedä sama määrä.  

Gazprom aloitti kaasun viennin Kiinaan Siperiasta vedetyn putkilinjan (Power of Siberia) välityksellä joulukuussa 2019 ja suunnittelee tulevina vuosina kohottavansa putken vuosikapasiteettia nykyisestä 38 miljardista kuutiometristä.

Kiina nähdään Venäjällä kasvavana markkinana sen putkikaasulle, varsinkin kun otetaan huomioon Euroopassa meneillään oleva ja kiihtyvä energiamuutos. Eurooppalaisten haluttomuus lisätä riippuvuuttaan venäläisestä kaasusta ja energiamuutoksen aiheuttama kysyntäriski kannustavat Venäjää monipuolistamaan vientiportfoliotaan, Platts Analytiikasta todetaan.

Mongolian kautta linjattavaksi suunniteltu Siperian kakkosputki (vuosikapasiteetiltaan 50 miljardia m3) yhdistäisi nyt eurooppalaisia markkinoita palvelevan Jamalin tuotantoalueen Kiinaan ja voisi siten vastata sen kasvavaan kaasun kysyntään. Putkiyhteys voisi olla toiminnassa kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Siperian toinen putkiyhteys asettaisi Euroopan suoraan kilpailuasetelmaan Kiinan kanssa ja antaisi siten Gazpromille takuun energiamuutoksen aiheuttamalle kysyntäriskille Euroopassa. Suuri osa Venäjän kaasun tuotannosta tulee Jamalin niemimaalta, jossa erityisesti Bovanenkovon tuotantoalueen arvioidaan paikkaavan elinkaarensa päätökseen tulevia tuotantoalueita kuten Jamburgia.

Jamalin niemimaan maakaasuvarannot on arvioitu noin 26,5 biljoonan kuutiometrin suuruisiksi, ja Gazprom yksistään odottaa tuottavansa alueella täysitehoisesti 360 miljardia kuutiometriä vuodessa.

Tämä tuotantoperusta palvelee Nord Stream- käytävää Eurooppaan. Platts Analytiikassa odotetaan Nord Stream 2:n olevan toimintavalmis vuonna 2022, minkä myötä Venäjän kaasunviennin kapasiteetti Eurooppaan lisääntyy 55 miljardilla kuutiometrillä/ vuosi.
 

Euroopan kysyntä aiheuttaa epävarmuutta   

Venäjän odotetaan jatkavan hallintaansa Euroopan kaasumarkkinoilla, mutta kaasun kysynnän näkymät Vanhalla mantereella pysyvät epävarmoina. Platts Analytiikka arvioi, että Luoteis-Euroopan kypsemmillä markkinoilla kaasun kysyntä putoaa 50 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2040 mennessä.

Pudotuksen syitä ovat lämmityksen tehostuminen, sähköistyksen edistyminen ja kaasusähkön korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä tuotetulla sähköllä. Suurin lasku nähdään asumis- ja kiinteistösektoreilla, kun taas teollisuudessa kaasun käyttö vähenee maltillisemmin, koska siellä sähköistymiseen liittyvät haasteet ovat suurempia.

Kaasun kysynnän prosentuaalisesti suurin lasku tullaan näkemään sähköntuotannossa, kun EU aikoo vähentää hiilidioksidipäästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Platts Analytiikka ennakoi vahvaa kasvua niin vihreän vedyn kuin biometaanin tuotantoon. Vuoteen 2040 mennessä se olettaa niiden yhdessä kattavan 10 prosenttia kaasun kysynnästä. Mutta myös maakaasusta CCS-tekniikalla valmistettavan sinisen vedyn arvioi analyysiyhtiö nostavan päätään alhaisempien kustannusten ansiosta.

#energia ja Eurooppa #kaasu
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja