Kaasutilastoa

EU:n kaasun kysyntä laski viidenneksellä

12.05.2025, kello 15:56

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Scanstockphoto

EU:n kaasun kysyntä laski viidenneksellä

EU:n kaasun kysyntä on laskenut jyrkästi vuodesta 2021 lähtien, mikä on vähentänyt putkikaasun ja nesteytetyn maakaasun tuontia 18 prosentilla, kertoo Institute for Energy Economics and Financial Analysis (IEEFA).

Lasku johtuu kaasunkulutuksen 20 prosentin vähenemisestä koko blokissa, mitä tukevat EU:n toimet kysynnän hillitsemiseksi ja energiaturvallisuuden parantamiseksi.

IEEFA:n uusi EU:n kaasuvirtojen seurantaraportti osoittaa, että muutos muokkaa blokin energiapalettia, vaikka riippuvuus venäläisestä kaasusta on edelleen olemassa.

IEEFA:n Euroopan johtava energia-analyytikko Ana Maria Jaller-Makarewicz sanoo muutoksen osoittavan edistystä.

- EU-maiden riippuvuus kaasuputkituonnista ja nesteytetyn maakaasun toimituksista tarkoittaa, että ne ovat alttiita geopoliittisille ongelmille ja toimitushäiriöille. Maat ovat kuitenkin lieventäneet riippuvuutta hillitsemällä kaasun kulutusta, monipuolistamalla tuontilähteitä, siirtämällä kaasuvirtoja ja asentamalla enemmän uusiutuvia energialähteitä.

Norja on EU:n suurin kaasun toimittaja, ja sen osuus kaasun ja nesteytetyn maakaasun kokonaismäärästä oli 30 prosenttia vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Yhdysvallat oli seuraava 25 prosentin osuudella, kun taas Venäjä toimitti edelleen 14 prosenttia ja Algeria 13 prosenttia.

Vaikka Venäjän kauttakulku Ukrainan kautta päättyi 1. tammikuuta, putkilinjavirrat Turkin kautta kasvoivat 16 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä. Venäläisen kaasun ja nesteytetyn maakaasun yhteenlaskettu tuonti EU:hun kasvoi itse asiassa 19,5 prosenttia vuonna 2024.

Silti kaasun ja nesteytetyn maakaasun kokonaistuonti vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä pysyi samalla tasolla kuin viime vuonna ja 1 prosentin alhaisempana kuin vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä osoittaa kysynnän muutoksen pysyvyyttä.

- Jos EU jatkaa kaasunkulutuksen vähentämiseen tähtäävää politiikkaa, blokki voisi tyydyttää kysynnän ilman uutta kaasuinfrastruktuuria tai lisääntynyttä tuontia, sanoo Jaller-Makarewicz, jonka mukaan kulutuksen leikkaamisen on oltava edelleen prioriteetti.