Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

’Sininen vety runsaspäästöistä’

EU:n vetystrategia herättää epäilyjä

18.08.2021, kello 14:32

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Getty Images

EU:n vetystrategia herättää epäilyjä

EU:n toiveet vihreän energiasiirtymän sähköistämiseksi puhtaasti palavalla vedyllä voivat kenties johtaa päinvastaiseen tulokseen — ilmaston lämpiämiseen, tiedeyhteisöstä varoitetaan. Ei-uusiutuvan vedyn tuotannon aiheuttamat metaanivuodot saattavat saastuttaa jopa enemmän kuin hiili ja maakaasu, uutisoi POLITICO.

Viikolla 32 julkaistu amerikkalaistutkimus päätyy siihen, että vedyn valmistus maakaasusta on saastuttavampaa kuin maakaasun pelkkä polttaminen. Tällaiseen tulokseen päästään siinäkin tapauksessa, että osa hiilidioksidipäästöistä otetaan talteen ja varastoidaan (CCS), jolloin puhutaan ns. sinisen vedyn valmistuksesta.

- Sinisen vedyn käyttöä ilmastoperustein on siten vaikea perustella, tutkimuksessa todetaan.

Esiin tullut asian on hankala EU:lle. Unionin vetystrategiassa katsotaan, että seuraavan vuosikymmenen aikana sinisen vedyn tuotantoa tulee kasvattaa korvaamaan maakaasua ja hyödyntää vaikeasti sähköistettävillä aloilla kuten raskaassa liikenteessä sekä teräs- ja sementtiteollisuudessa.

EU aikoo nojata myös puhtaampaan mutta selvästi kalliimpaan vihreän vedyn tuotantoon, joka tehdään vedestä uusiutuvalla sähköllä, mutta jonka suurmuotoista tuotantoa jouduttaneen odottamaan vielä useampia vuosia.
 

Metaanipäästöt nousivat tikunnokkaan IPCC:nkin raportissa

Suurin osa EU:ssa tuotettavasta vedystä on yhä nk. harmaata vetyä, joka syntyy pilkkomalla maakaasu vedyksi ja hiilidioksidiksi sekä päästämällä hiilidioksidi ilmakehään. Valmistusprosessi on suhteellisen edullinen, mutta hiilijalanjälki on massiivinen.

Sininen vety on jossain määrin puhtaampi, mutta prosessi vaatii melkoisesti energiaa, joka tuotetaan polttamalla maakaasua, toteaa Cornellin yliopiston ekologian ja ympäristöbiologian professori Robert Horwath, joka on yksi Energy Science & Engineeringissä julkaistun tutkimuksen laatijoista.

- Hiilidioksidin talteenottoon tarvitaan entistä enemmän energiaa ja tuo sähkö tulee lisämaakaasun polttamisesta ilman että siitä aiheutuvat CO2-päästöt otetaan, Horwath sanoo.

Lisähaittaa sinisen vedyn tuotannosta aiheutuu, kun siitä päätyy ilmakehään myös supersaastuttavaa metaania, selvityksessä korostetaan.

Tutkimus julkistettiin vain muutamia päiviä sen jälkeen, kun YK:n alaisen kansainvälisen ilmastopaneelin julkistamassa raportissa varoitettiin erikseen metaanipäästöistä, joiden vähentäminen on olennaista globaalin lämpiämisen kuriin saattamisessa.

- YK.n raportissa asia ilmaistaan voimakkaammin kuin koskaan aiemmin ... että meidän on välittömästi vähennettävä metaanipäästöjä, Horwath korostaa.

Vetyselvityksessä on tarkasteltu eri metaanivuotojen tasoja, mikä osoitti, että jopa alimmilla tasoilla sininen vety on hieman pahempi kuin hiili. Se johtuu metaanin korkeammasta ilmastoa lämmittävästä potentiaalista, mikä syrjäyttää hiilidioksidin leikkauksista saatuja ilmastohyötyjä.

Edes hiilidioksidin talteenotto 90-prosenttisesti tai uusiutuvan sähkön käyttö maakaasun pilkkomisessa eivät tekisi sinisen vedyn valmistuksesta juurikaan puhtaampaa kuin, mitä on maakaasun käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa, tutkimuksessa todetaan.
 

Vetyblokin vastaisku

Teollisuuden edustajat ja jotkut tutkijat ovat kuitenkin toista mieltä. Selvityksen arviot mahdollisista metaanipäästöistä arvioidaan heidän mielestään liian korkeiksi ja toisaalta hiilidioksidin talteenotto arvioidaan taas liian matalaksi verrattuina aiempiin tutkimuksiin ja teollisuuden ennusteisiin.

- Tämänhetkiset hanke-esitykset Yhdysvalloissa, Britanniassa, Hollannissa ja Kanadassa tähtäävät vähintään 90 prosentin mutta joissain tapauksissa jopa 95-97 prosentin CO2:n talteenottoon, sanoo johtaja Mike Fowler amerikkalaisesta Clean Air Task Force  -järjestöstä.

Hong Kongin kiinalaisylipistossa ympäristöpoliittista ohjelmaa vetävä Yuan Xu toteaa puolestaan, että Cornellin yliopiston tutkimuksen 3,5 prosentin metaanivuoto on enemmänkin tyypillistä liuskekaasulle, jonka poraaminen on tunnetusti saastuttavampaa kuin maakaasun poraaminen. Hän arvionsa onkin, että sinisen vedyn tuotannosta aiheutuu vähemmän päästöjä kuin maakaasun käytöstä.

Howarth vastaa, että hänen tutkimuksensa ei perustu yritysten optimistisiin lupauksiin, vaan todennettavaan dataan niistä kahdesta kaupallisen mittakaavan sinisen vedyn tuotantolaitoksesta, jotka toistaiseksi ovat maapallolla olemassa. Nämä laitokset ovat Shellin tehdas Kanadan Albertassa ja Teksasissa sijaitseva Air Productsin tehdas.

Jotkut ovat nostaneet esiin sen, että tutkimus korostaa nyt tarvetta lisäkeskusteluun fossiiliperusteisesta vedystä ja siitä, voiko se todella auttaa EU:ta saavuttamaan ilmastotavoitteensa.

- Kuulostaa siltä, että tässä on nyt uutta varteenotettavaa tietoa komissiolle, kun se harkitsee vetystrategiansa toimeenpanoa, sanoo E3G -ajatushautomon tutkija Eleonora Moro. Hänen mielestään tutkimus lisäksi korostaa sitä, että sinisen vedyn kohdalla on syytä välttää julkista tukea, koska sen ilmastoarvo on niin alhainen.
 

Sinisen vedyn tuki pientä verrattuna vihreään vetyyn

Komissio Julkiset suunnitelmat osoittavat, että EU:n investoinnit uusiutuvaan vetyyn voisivat vaihdella 180 miljardista eurosta 470 miljardiin euroon vuoteen 2050 mennessä. Sininen vety voisi saada noin 3 miljardista 18 miljardiin euroa.

- EU:n vetystrategian mukaan on selvää, että fossiiliperustaista vetyä yhdistettynä hiilidioksidin talteenottoon pidetään “vähähiilisenä” vain siinä tapauksessa, mikäli sen elinkaaren aikana saavutetaan merkittäviä kasvihuonekaasujen vähennyksiä verrattuna nykyiseen vetytuotantoon, komissiosta todetaan.

- Myöhemmin tänä vuonna annettavassa vety- ja kaasumarkkinoiden vähähiilistämispaketissa käsitellään siniseen vetyyn liittyviä CO2-päästöjä ja niiden talteenottoa. Samoin viime vuonna julkistetun metaanistrategian ympärille rakennetaan lisäesityksiä, joilla alan yritykset velvoitetaan mittamaan, raportoimaan ja todentamaan metaanipäästönsä.

#ilmasto #kaasu #tekniikka #tutkimus
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Niko Korpela
On perin oudoksuttavaa, että Horwath tekee näin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä vain kahden, joskin ainoiden, kaupallisessa käytössä olevien laitosten perusteella. Niinkuin uutisessa viitatun julkaisun toiseksi viimeisessä luvussa todetaan, jos hiilidioksidin talteenottoon käytetään päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa, putoaa sinisen vedyn ominaispäästö 135-139 --> 52 gCO2eq/MJ. Tämä jäi muuten jostain syystä mainitsematta kokonaan tässä uutisessa, vaikka mikään ei estä uusia laitoksia käyttämästä puhdasta energiaa talteenottoon. Myös metaanivuotojen vääjäämättömyyttä liioiteltaneen, kuten Xu tässä uutisessa mainiosti toteaakin.

Toisin sanoen, alkuperäisessä julkaisussa luodaan kaiketi liian negatiivinen kuva sinisestä vedystä ja sen potentiaalista väliaikaisessa roolissa siirryttäessä kohti vetytaloutta, vihreän vedyn tuotannon vielä sklaalautuessa. Sanottakoon vielä, että vaikka metaaniavuoto saataisiinkin kuriin ja käytettäisiin vain puhdasta energiaa prosesseissa, vahvistaa sininen vety silti carbon lock-in:ia maakaasun käytön myötä ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, joihin meillä ei ole kumpaankaan varaa. Mikäli EU:n vetystrategian täyteenpano siis edellyttää sinisen vedyn tuotantoa, on syytä varmistaa, että se tapahtuu mahdollisimman puhtaasti sekä, että aiheutuneet päästöt kompensoidaan parhaaksi katsotulla tavalla.