Blogit

Omakynä Petri Sallinen

Itku tulee ilman investointeja

20.09.2023, kello 16:53

Energia-ala on Suomen suurin investoija. Viime vuonna energiainvestointeihin käytettiin lähes neljä...

Omakynä Petri Sallinen

Viestin — olen siis olemassa

07.09.2023, kello 14:35

Viestintä, viestintä ja viestintä — nämä ovat kolme kaukolämpöalan uuden strategian...

Omakynä Sanna Antila

Kesäharjoittelijan kynästä: Viestintää ja vaikuttamista energia-alalla

18.08.2023, kello 15:27

Hakiessani viestintäharjoittelijan paikkaa Energiateollisuus ry:llä ei ala ollut minulle sähkön...

Kaasuase ei lauennut

Euroopan energiakriisi on nyt Putinin ongelma

06.06.2023, kello 12:26

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Klaipedan satama

Euroopan energiakriisi on nyt Putinin ongelma

Polttoainehintojen palatessa Ukrainan sotaa edeltävälle tasolle Venäjä on asiantuntijoiden mukaan menettänyt parhaan vipuvartensa, jolla kiristää maanosaa, kirjoittaa POLITICO.

Vain kuusi kuukautta sitten Venäjän media julkaisi propagandafilmin, jossa näytettiin palelevia eurooppalaisia toisiansa vasten painautuneina ja tehden ruokaa lemmikeistään – elettiin siis dystooppisessa tulevaisuudessa ilman Venäjän toimittamia fossiilisia polttoaineita.

Vähän yli vuosi Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Eurooppa on miltei täysin irtaantunut Moskovan kaasusta — eikä kenenkään tarvitse syödä hamsteria.

Analytiikkayhtiö ICIS:n mukaan maakaasun kokonaishinnat ovat Euroopassa pudonneet alimmilleen kahteen vuoteen päätyen toukokuun lopulla 24,84 euroon megawattitunnilta.

Se on lähellä 2010-luvun keskimääräistä hintaa, 20,11 euroa, ja merkittävä pudotus verrattuna huhtikuuhun 2022, jolloin kaasun hinnalle merkattiin kolossaalinen 200 euron paalu sen jälkeen, kun Venäjä ensi leikkasi ja sen jälkeen katkaisi suurimman osan kaasuvirroistaan Eurooppaan kostotoimena talouspakotteita vastaan.

- Varastomme ovat erittäin täysiä, kysyntä on laskenut merkittävästi ja uutta infrastruktuuria on luotu tukemaan monipuolistamispyrkimyksiä. Olemme onnistuneet pääsemään irti Venäjän fossiilipolttoaineiden riippuvuudestamme pääasiassa monipuolistamalla ja hajauttamalla hankintamme luotettaville kumppaneille, energiakomissaari Kadri Simson totesi POLITICOLLE.

Mitään ei tullut annettuna!

Vuonna 2021 hankinnat Venäjältä muodostivat noin puolet EU:n kaikesta maakaasun tuonnista, joka oli 150 miljardia kuutiometriä. Marraskuuhun 2022 mennessä Venäjän tuonti kattoi enää vähän alle 13 prosenttia — ja tuo luku on jatkanut laskemistaan.

Kaasu-rikkaat maat kuten Norja ja Azerbaidžan ovat vauhdittaneet vientiään ja komissio on allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjat Egyptin ja Israel kanssa energialähteiden monipuolistamisesta. Uusiutuvien kasvu, kysynnän alentaminen ja lisääntynyt tuonti Yhdysvalloista ovat niin ikään auttaneet.

Mitään näistä ei tullut annettuna. Aiemmin monet pelkäsivät erimielisyyksiä 27 jäsenmaan välillä ja jotkut olivat valmiita jatkamaan venäläiskaasun tuontia. Se olisi voinut suistaa raiteiltaan EU:n ponnistelut.

- Minä ja kollegani teimme jäsenmaiden ja sidosryhmien edustajien välillä pitkäjänteistä työtä selittäessämme, mitä meidän oli määrä tehdä, sanoi Simson kuvaillessaan yhteisymmärryksen saavuttamista.

Eikä yhteisymmärrys tullut ilman vaihtokauppoja ja sivuvaikutuksia. Vaikka unioni hajautti hankintojaan, sen energiaverkostot jäivät haavoittuvaisiksi iskuille ja hintapiikeille.

Toukokuun lopussa norjalainen energiajätti Equinor ilmoitti, että kaasuvuoto oli keskeyttänyt tuotannon Euroopan ainoalla laajamittaisella LNG-kentällä, joka tuottaa reilut 18 miljoonaa kuutiometriä nesteytettyä maakaasua päivittäin. Kaasufutuurit nousivat uutisten myötä noin 15 prosenttia, ennen kuin Equinor vahvisti pysäyttäneensä vuodon ja aloittaneensa uudelleen tuotannon.

- Korvaamalla suuren osan Venäjän putkikaasutoimituksista meritse tuotavalla LNG:llä Eurooppaan on saatu energiaturvallisuuteen liittyvää helpotusta, sanoo energiakonsulttifirma Arcadisin energia-analytikko Tom Haddon. Mutta samalla se tuo tuntuvaa hintaepävakautta, kun kyseessä on globaalisti kilpailtava energiamarkkina, hän lisää.

Vaikkakin Eurooppa siirtyy ensi talveen ilman suuria vajeita ja reiluin reservein, pitkittyvä kylmä jakso — tai jopa iso jäähdytystarve kesällä — voisivat johtaa hintojen nousuun uudelleen.

Mikä energia-ase?

Silti Euroopan ero Venäjän polttoaineista tarkoittaa, että Putin on menettänyt parhaan vipuvartensa Eurooppaa kohtaan, asiantuntijat sanovat.

- Ei ole olemassa poliittista mandaattia ostaa kauhakuormallisia venäläiskaasua, vaikka poliittinen tilanne muuttuisikin. Kukaan ei ole menemässä allekirjoittamaan uutta sopimusta Gazpromin kanssa mistään merkittävistä toimituksista, ICIS:n kaasuanalyysijohtaja Tom Marzec-Manser sanoo.

- Moskovan odotukset siitä, että Euroopan energiakriisi heikentäisi tukea Ukrainaan, eivät myöskään toteudu, korostaa amerikkalaisajatushautomo Foreign Policy Research Instituten tutkija Andras Toth-Czifra.

Putinin energia-ase epäonnistui todella siinä mielessä, että Venäjän energian viennin katkeaminen Eurooppaan ei Toth-Czifran mukaan ole aiheuttanut merkittäviä sosiaalisia tai poliittisia myllerryksiä Ukrainaa tukevissa avainvaltioissa.

Nyt Venäjä on jumissa maakaasun ylijäämän kanssa, jota se yrittää saada markkinoille, kun pakotteet purevat ja Kreml hamuaa varoja jatkaakseen sodan rahoittamista.

Venäjä teki korkeaprofiilisen sopimuksen Kiinan kanssa lisäkaasun toimittamisesta uuden Power of Siberia -nimisen putkiston kautta etelänaapuriinsa, mutta on hyvin epätodennäköistä, Venäjä kykenee rakentamaan infrastruktuurin parissa kuukaudessa tai vuodessa, jota se ei ole kyennyt rakentamaan ennen vuotta 2022, Toth-Czifra sanoo.

Venäjän entinen, presidentti Boris Jeltsinin aikainen energiaministeri Yuri Shafranik, joka tällä hetkellä toimii Venäjän öljyn- ja kaasuntuottajien liiton puheenjohtajana, yhtyy siihen käsitykseen, että Euroopan kaasumarkkinoiden menettäminen on Venäjälle vakava ongelma.

Mutta hän lisää, että he Euroopan ero Venäjästä ei ole ollut tuskaton EU:llekaan: Jotkut unionin energiaintensiivisimmistä teollisuudenaloista ovat kokeneet tuottavuuden laskua volatiilien kaasun hintojen takia.

Todellakin, kun kaasun kulutus Euroopassa on noin 18 prosenttia alempi kuin ennen sotaa, on epäilyjä, että ainakin osa siitä on johtunut taloudellisen toiminnan vähenemisestä.

Energiakomissaari Simson vakuuttaa, ettei edessä ole sellaista tulevaisuutta, jossa Eurooppa palauttaa energiasiteensä Venäjän kanssa sotaa edeltävälle tasolle. Se mikä on selvää, on että emme palaa status quo-tilanteeseen, jossa Venäjä olisi pääasiallinen kaasuntoimittajamme.

Meidän on suojeltava hankintaturvallisuutemme, hän sanoo.

#energia ja Eurooppa #kaasumarkkinat
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja