Strategia ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan

Miten sopeutua?

11.03.2021, kello 15:54

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Miten sopeutua?

Ilmastonmuutos jättää pysyvät jäljet kansantalouksiin. Paluuta entiseen ei ole, vaikka ilmaston lämpeneminen saataisiin täysin pysäytettyä. Helmikuun lopussa julkistettu tuore Euroopan unionin strategia piirtää kuvaa, miten sopeutua väistämättömiin muutoksiin.

Ilmastonmuutos on jo näyttänyt ikävät kyntensä. Polttavien lämpöaaltojen, kuivuuden, metsäpalojen ja äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen ovat merkkejä ilmaston muuttumisesta. Euroopan unionin uuden sopeutumisstrategian tavoitteena on siirtää painopiste ongelman ymmärtämisestä ratkaisuiden kehittämiseen — nyt olisi siirryttävä käytännön toimiin. Uusi strategia perustuu vuonna 2013 hyväksyttyyn sopeutumisstrategiaan.

— Koronapandemia on rankka muistutus siitä, mihin riittämätön varautuminen voi johtaa, huomauttaa EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

— Ilmastonmuutosta vastaan ei ole edes rokotetta. Tästä huolimatta ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksen voidaan valmistautua. Uusi strategia antaa mahdollisuuden nopeuttaa ja syventää varautumista. Varautuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että itse ilmastonmuutoksen torjuntatoimia vähennettäisiin.

Ilmaston ääri-ilmiöiden yleistyminen aiheuttaa kansantalouksille kasvavia taloudellisia tappioita. EU-komission arvion mukaan taloudelliset menetykset on tällä hetkellä EU:n alueella yli 12 miljardia euroa joka vuosi. Pessimistisempien ennusteiden perusteella vuotuiset tappiot saattaisivat olla yli kymmenen kertaa kovemmat, mikäli ilmaston lämpeneminen asettuu pysyvästi nykyiselle tasolle. Taloudellisten tappioiden lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa eurooppalaisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Sopeutumista laajalla rintamalla

Sopeutumisstrategia ei sisällä kovin paljon uutta lainsäädäntöä. Paperi on enemmän kannustava ja vähemmän konkreettinen. Varautuminen koskettaa kuitenkin kaikkia yhteiskunnan osa-alueita — myös Euroopan unionin ulkopuolisia alueita, vaikka EU-komission toimivalta ei niille ulotukaan.

Oleellista näyttää olevan luotettavan tiedon hankkiminen ja jakaminen itse ilmastonmuutoksesta, mutta myös sopeutumisratkaisuista. Ilmastoriskejä pitäisi osata arvioida entistä nopeammin ja tehokkaammin. Tätä varten tarvitaan riskienarviointityökaluja, jotka olisivat kaikkien saatavilla. Niiden avulla kaikki voivat arvioida riskejä — kotitalouksista suuryrityksiin ja julkisen hallinnon toimijoista valtiollisiin päättäjiin.

Tiedon keräämistä ja jakamista varten komission ehdottaa eurooppalaisen Climate-ADAPT-foorumin perustamista. Se tuottaisi avointa tietoa ilmastoriskeistä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista kaikille. Yksi osa foorumia olisi erityinen ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia analysoiva osio.

Sopeutumistoimien pitäisi olla järjestelmällisiä ja laaja-alaisia, koska vaikutukset ulottuvat kaikkialle yhteiskuntaan. Siksi ”ilmastokestokykyä” vahvistavat toimet on tuotava kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon.

— Tämä tukee kansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien jatkojalostamista. Erityisiä painopistealueita ovat finanssipolitiikka ja paikalliset sopeutumistoimet, komissio toteaa.

Ei sopeutumista ilman kestävää kehitystä

Komission mielestä Euroopan unionin sopeutumistoimien on vastattava niitä ilmastopoliittisia linjauksia, joiden avulla unioni pyrkii johtavaksi toimijaksi maailmassa.

— Jo Pariisin ilmastosopimusta kirjoitettaessa tavoitteeksi asetettiin koko maailman kattava sopeutumisohjelma. Sopeutumisessa kestävän kehityksen edistäminen todettiin tärkeimmäksi keinoksi, komissio muistuttaa.

Unionin osalta tämä tarkoittaa sitä, että EU haluaa edistää paikallisten, kansallisten ja alueellisten sopeutumiskeinojen käyttöä — erityisesti Afrikassa ja pienissä saarivaltioissa.

Komission strategiaehdotus velvoittaa jäsenvaltiota edistämään keinoja, joiden avulla sopeutumiskyky ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan paranee, kansakunnan sietokyky vahvistuu ja haavoittuvuudet vähenevät. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi varautumista puhtaan juomaveden turvaamiseksi.

#energia ja Eurooppa #ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja