Uudet ministerit

Naistrio Macronin ilmastoagendalla

25.05.2022, kello 09:25

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Getty Images

Naistrio Macronin ilmastoagendalla

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on nimittänyt uuteen hallitukseensa kolme naista edistämään ilmastotavoitteitaan. Mutta tuovatko nämä teknokraattinaiset enemmänkin siteitä teollisuuteen kuin sitoumuksia vihreisiin tavoitteisiin, kirjoittaa POLITICO asiasta nousseeseen kritiikkiin viitaten.

Ranskan uusi pääministeri Elisabeth Borne istuu kuskin paikalla ja on läheisessä työskentelysuhteessa Agnès Pannier-Runacheriin, joka on energiasiirtymästä vastaava ministeri, sekä Amélie de Montchaliniin, jonka ministerivastuualueenaan ovat ekologinen siirtymä ja aluekehitys. Nämä kaksi nimitettiin ministereiksi Macronin hallituksen uusimisen yhteydessä perjantaina 20.5.

Uudelleen luodulla tiimillä on edessään vaikea tehtävä: Kuten aiempi ekologisen siirtymän ministeri Barbara Pompili varoitti perjantaina sanomalla, että he ovat hyväksyneet vaikean työsaran, sillä “ympäristöllisessä siirtymässä keskitytään vaikeuksiin ja jännitteisiin”.

Uudelleenvalintakampanjassaan Macron ylisti ilmastonmuutoskamppailua vuosisadan taisteluksi ja sitoutui rakentamaan 50 uutta merituulipuistoa ja 14 uutta ydinvoimalaitosta vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi hän lupasi edistää sähköistä liikennettä ja rakennusten saneeraamista, taistella saastuttamista vastaan sekä lisätä biodiversiteetin suojelua ja istuttaa 140 miljoonaa puuta vuoteen 2030 mennessä.

Presidentin uusittu ilmastotyöntö nähdään osana yritystä saada vasemman siiven äänestäjät takaisin ruotuun sen jälkeen, kun heistä moni äänesti vasemmiston johtoehdokasta Jean-Luc Mélenchonia presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella huhtikuussa. Macronin ajatuksen nimittää pääministeri johtamaan "ympäristöllistä suunnittelua" heitti ilmoille alun perin Mélenchon.

Yksityissektoritausta huolettaa ympäristöjärjestöjä  

Ympäristöryhmät ovat kuitenkin alkaneet epäillä, kykeneekö uusi tiimi toteuttamaan Macronin ylevät tavoitteet, ja ovat huomauttaneet, että uusilla ministereillä oli aiemmissa rooleissaan läheiset suhteet teollisuuteen.  

Pannier-Runacher ja De Montchalin ovat kumpikin työskennelleet yksityissektorilla viedessään eteenpäin Macronin teollistamisagendaa. Heidän nimityksensä viittaa siihen, että hallitus katsoo ympäristöllisen siirtymän vaativan talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista.  

Ranskan WWF:n kunniapuheenjohtaja Isabelle Autissier sanoi FranceInfolle, että hän on hieman huolissaan siitä, että vasta uusiin ministeripesteihin astuttuaan nämä kaksi uutta ministeriä ovat näyttäneet sitoutuvansa ilmastoasioihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Ennen virkamiesuraansa useissa johtotehtävissä yksityissektorilla työskennellyt 47- vuotias Pannier-Runacher liittyi Macronin hallitukseen vuonna 2018 nuorempana teollisuusministerinä ja oli läheisessä yhteistyösuhteessa valtiovarainministeri Bruno Le Mairen kanssa.

Hän oli erityisen aktiivinen edistäessään tutkimusta ja innovaatioita. Lisäksi hän kunnostautui siinä, että sai houkuteltua takaisin Ranskaan yrityksiä, jotka olivat sijoittaneet tuotantolaitoksiaan muille maille. Nyt Pannier-Runacherin vastuulla hallituksessa on lisätä uusiutuvaa energiaa ja pönkittää maan ydinvoimateollisuutta, joka on päässyt rapistumaan, kun teknisiin ja huoltotehtäviin ei ole saatu tarpeeksi päteviä työntekijöitä.

Pannier-Runacher herättää epäilyjä myös sen suhteen, että hän sanoo teollisuudella olevan avaimet, joilla ilmastoneutraalius saavutetaan. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tällainen ajattelu häiritsee paljon kaivattua ylhäältä alas -politiikkaa. Pannier-Runacherin mukaan teollisuus on silti ratkaisu ympäristökysymyksiin viitaten muun muassa siihen, että siellä syntyy vihreitä liikenneratkaisuja kuten vedyllä kulkevia junia, hiilettömiä lentokoneita ja sähköautoja.

36-vuotiaasta De Montchalinista tuli ministeri vuonna 2019 työskenneltyään sitä ennen yksityisellä pankki- ja vakuutusalalla. Aluksi hän toimi EU-ministerinä vastaten muun muassa Brexit-sopimukseen liittyvistä neuvotteluista ja sen toimeenpanosta, minkä jälkeen hänen vastuualueekseen vuosiksi 2020-2022 tuli julkisen hallinnon uudistaminen.

De Montchalin on toistaiseksi ollut varsin vähäpuheinen asennoitumisestaan ympäristökysymyksiin, mutta hän uskoo ydinvoiman olevan avainasemassa Ranskan vihersiirtymässä. Hän on sanonut haluavansa keskittyä ratkaisuihin, joilla siirtymä ei aiheuta liiaksi tuskaa niin kansalaisille kuin yrityksillekään.

Pääministerillä kovia näyttöjä

Kumpikin uusi ministeri työskentelee läheisesti pääministeri Bornen kanssa. Borne on kovaksi keitetty senioriteknokraatti, jolla oli keskeisiä virkoja Macronin ensimmäisellä kaudella, muun muassa liikenneasioista vastaava valtiosihteeri ja ympäristöministeri. Nyt hänen on käännettävä Macronin ympäristösuunnitteluun liittyvät ajatukset konkreettiseksi lainsäädännöksi.

Tultuaan nimitetyksi pääministeriksi Borne sanoi ensimmäisessä puheessaan, että ilmastonmuutosasiassa on tärkeää toimia “nopeammin ja voimakkaammin”.

Borne sai ensimmäisen kosketuksensa ympäristöasioihin, kun hän toimi vuosina 2014-2015 valtiosihteerinä silloisen kestävän kehityksen ministerin, sosialisti Ségolène Royalin kabinetissa. Sen jälkeen hän johti Pariisin julkista liikenneyhtiötä RATP:ia, kunnes siirtyi vuonna 2017 Macronin hallituksen liikenneministeriksi.

Borne joutui likaamaan kätensä uudistaessaan Ranskan valtio-omisteista rautatieyhtiötä SNCF:ää ja kohdatessaan alan ammattiliittoja, jotka olivat ’sabotoineet’ junaliikennettä kuukausien ajan. Borne onnistui lopulta uudistamaan yhtiön eläkejärjestelmän ja avaamaan rautatieliikenteen kilpailulle EU-säädösten mukaisesti.

Elisabeth Borne nimitettiin ympäristöministeriksi heinäkuussa 2019 sen jälkeen, kun presidentti Macron oli Keltatakki-protestien vuoksi joutunut luopumaan polttoaineverojen korotusaikeista. Ympäristöministerinä Borne sai säädetyksi lain pitkän ajan energiasuunnittelusta, jolla pyritään lisäämään tarjontaa ja sen turvallisuutta. Lisäksi tuli puhtaaseen liikenteeseen liittyvä laki sitouttamaan Ranska liikenteen hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

Rakennemuutosta Ranskan päätöksentekoprosessissa

Bornen arvostelijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että uusi pääministeri Ranskan ilmastoprojektin kipparina ei ole juhlimisen arvoinen asia, koska hän ajaa enimmäkseen epäsuosittuja uudistuksia ja presidentin yksityistämisohjelmaa.

- Elisabeth Borne ei loista vahvoilla ja kunnianhimoisilla ympäristönäkemyksillään. Hänen nimityksensä ei anna kovin paljon toivoa siitä, että Ranska täyttää ympäristösiirtymänsä, kun ilmastohätä sitä vaatii, Ranskan Greenpeacen pääsihteeri Jean-François Julliard sanoo.

On kuitenkin yksi kehitysaskel, jota monet ovat tervehtineet tyydytyksellä. Se on Macronin luoma ympäristösuunnitteluun keskittyvä hallinnollinen osasto, joka on suoraan pääministerin alaisuudessa.

Ajatushautomo Jacques Delors Instituten energiaosaston johtaja Thomas Pellerin-Carlin sanoo uuden osaston olevan hyvä uutinen ja että siitä voi tulla suunnanmuuttaja, koska sillä varmistetaan johdonmukaisuus ja se että kaikki ministerit tähtäävät samaan maaliin.   

- Tämä on paljon tärkeämpää poliittisena päätöksenä kuin se, kuka on nimitetty pääministeriksi, koska se osoittaa rakenteellista muutosta ranskalaisessa päätöksentekoprosessissa, Pellerin-Carlin lisää.

#energia ja Eurooppa #ilmastopolitiikka #ympäristö
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja