Nuoret näyttivät suunnan EU:n energiapolitiikalle
11.06.2026, kello 18:37
Teksti Hanna-Kaisa Hämäläinen | Kuva Veera Hursti
Viidentoista nuoren laatima ilmasto- ja energiavisio vuodelle 2040 peräänkuuluttaa päättäjiltä kauemmas katsovia ja kunnianhimoisempia päätöksiä.
Uusimman maaliskuussa julkaistun nuorisobarometrin mukaan suomalaisnuorten usko tulevaisuuteen on romahtanut, ja joka toinen nuori suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti. Synkkyyttä selittää muun muassa se, ettei nuorten ääntä juurikaan kuullaan päätöksenteossa.
Tähän epäkohtaan 15 eri taustoista tulevaa suomalaisnuorta on päättänyt puuttua. He ovat käyttäneet ison osan keväästään pohtimalla yhdessä, miltä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan tulisi näyttää vuonna 2040.
Työn lopputuloksena syntynyt Nuorten ilmasto- ja energiavisio 2040 julkaistiin 20. toukokuuta Helsingissä. Se asettaa tavoitteita EU:n turvallisuudelle, vihreälle siirtymälle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle.
Visiollaan nuoret haluavat sekä ravistella että inspiroida päättäjiä tekemään kunnianhimoisempia päätöksiä, jotka yltävät yli vaalikausien. Nuoret tavoittelevat esimerkiksi päästökaupan laajentamista, energiaköyhyyden poistamista ja strategisten riippuvuuksien minimoimista.
”En olisi kyllä ikinä ajatellut, että tästä tulee näin iso juttu”, Kaneli Seppänen toteaa, kun vision julkaisusta on kulunut muutama päivä. Julkaisun jälkeen visiota on esitelty noin 200 energia-alan toimijalle Energiateollisuus ry:n kevätseminaarissa. Vastaanotto on ylittänyt Seppäsen odotukset. Kiitosta on tullut muun muassa julkaisutilaisuudessa puhuneelta ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalta.
Kaneli Seppänen. Kuvaaja: Vesa Marjanen.
Seppänen on syy, miksi nuorten visio on olemassa. Hänet valittiin viime vuonna EU:n Young Energy Ambassador -ohjelmaan, jonka tavoitteena on osallistaa enemmän nuoria Euroopan energiapolitiikassa. Valintansa jälkeen Seppänen lähti rakentamaan visioprojektia tyhjästä.
Seppänen työskentelee Energiateollisuus ry:n Brysselin toimistolla EU-asiantuntijana, mutta on ohjannut visiotyötä vapaa-ajallaan yhdessä kolmen muun koordinaattorin kanssa.
Enemmän toivoa ja uskoa tulevaan
Visiota esitellessä yleisö on kommentoinut sitä varsin asiantuntevaksi ja toteuttamiskelpoiseksi. Osa on jopa yllättynyt siitä, etteivät nuorten visiot ole radikaalimpia. Seppäsen mukaan kyse voi olla sukupolvien erilaisista näkemyksistä.
”Vaikka vanhemmat ihmiset voivat nähdä visiomme tavoitteet realistisina, niin meille ne on kuitenkin aika kaukaisia.”
”Esimerkiksi se, että 2040 elettäisiin planetaarisissa rajoissa, tarkoittaa isoja mullistuksia meidän yhteiskunnassa ja elämäntavassa”, Seppänen sanoo.
Seppänen kertoo lukeneensa paljon eri organisaatioiden tulevaisuusskenaarioita, joissa uhkakuvien maalailu on yleistä.
”Usein ne on sellaisia, että mitä jos kaikki menee pieleen. Sehän on aika kauheaa luettavaa. Tässä projektissa ideana oli miettiä, että mitä jos kaikki menisikin hyvin”, Seppänen toteaa.
Seppänen haluaa luoda positiivisia tulevaisuuskuvia paitsi nuorille, myös päättäjille. EU:n päättäjiä vaivaa hänen mukaansa nyt näköalattomuus.
”EU on aika reaktiivinen monessa asiassa. Isoja visioita luovat Yhdysvallat, Kiina, ehkä Intia. Missä on EU:n isot visiot? Jos visiota ei ole, niin joku muu visioi meidän puolestamme”.
Ei tulevaisuutta ilman tekoja – näin nuoret muuttaisivat EU:ta
Nuorten visio EU:sta vuonna 2040 katsoo ilmasto- ja energiapolitiikkaa kolmen pääteeman kautta: turvallisuuden, vihreän siirtymän ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Nuoret näkevät teemojen kietoutuvan tiiviisti yhteen, ja siksi niitä käsitellään visiossa limittäin.
Ilmasto- ja energiapolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa
Geopolitiikan käänteet ovat nostaneet turvallisuuden tällä vuosikymmenellä politiikan ytimeen. Turvallisuuspolitiikkaa ja ilmastopolitiikkaa ei visiolaisten mukaan voi erottaa toisistaan, ja fossiilienergiasta irrottautuminen on yksi tärkeä askel kohti turvallisempaa ja toimivampaa Euroopan unionia.
Suoraan energiaan liittyviä ehdotuksia ovat energiajärjestelmän monipuolistaminen ja hajautus. Nuorten tavoitteena on kehittää niin sähkön siirtoyhteyksiä kuin energiamarkkinoita koko EU-alueen yhteisiksi, mikä parantaa EU:n resilienssiä. Lisäksi visiossa halutaan minimoida strategiset riippuvuudet, kuten riippuvuus EU:n ulkopuolelta tuotavista energialähteistä ja kriittisistä materiaaleista, ja suojata kriittistä energiainfraa entistä paremmin.
Energiaköyhyys on poistettu, päästökauppaa laajennettu
Vision mukaan energia on vuonna 2040 EU:ssa veteen ja koulutukseen rinnastettava perusoikeus. Energiaköyhyyden poistaminen on asetettu unionin yhteiseksi tavoitteeksi. Heikoimmassa asemassa olevia energiankäyttäjiä tuetaan ja tuki kohdennetaan oikein.
Energiasiirtymä muuttaa työmarkkinoita, ja tämä on tunnistettu myös visiossa. Siksi siirtymän myötä kuihtuvien alojen työntekijöille tulee tarjota uudelleenkoulutusta ja toimeentuloturvaa.
Vihreän siirtymän teemassa visioidaan energiaomavaraista ja luontopositiivista unionia. Teollisuuden sähköistämistä on nopeutettu, päästökauppa on laajennettu kaikille sektoreille, fossiilienergiasta on tullut kannattamatonta, ja vihreälle vedylle on rakennettu EU:n yhteinen infrastruktuuri ja markkinat. Metsiä ei nuorten EU:ssa vuonna 2040 enää avohakata, ja soita ja vesistöjä on ennallistettu laajasti.
Nuoret eivät halua EU:sta edelläkävijää vain ilmastoasioissa, vaan myös kiertotaloudessa. Tämä toteutuu muun muassa velvoittamalla teollisuutta ja tuottajia hyödyntämään arvoketjuissaan kierrätysmateriaaleja. Kulutusvalintoja helpottavat digitaaliset tuotepassit, joista kuluttajat voivat tarkistaa tuotteiden alkuperän, huoltohistorian ja kierrätettävyyden.
Huomio tuleviin sukupolviin
Viimeisessä, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teemassa päättäjiä muistutetaan siitä, keitä nyt tehtävät päätökset oikeastaan koskevat. Tulevien sukupolvien huomioiminen on vuonna 2040 moraalinen velvoite, joka varmistetaan lainsäädännöllä. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa on edistetty ja äänestysikärajaa alennettu. Lisäksi tulevaisuuden huomioimista varmistavat EU:n tulevien sukupolvien komissaari ja jäsenvaltioiden tulevaisuusvaltuutetut.
Ihmisten tulevaisuuslukutaito on paremmalla tasolla, ja he osaavat hahmottaa pitkän aikavälin vaikutuksia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Nuorten visio muistuttaakin siitä, että tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Ja että oikeilla teoilla tulevaisuudesta voi tulla hyvä.
Visiolaisilla on takanaan työntäyteinen kevät
Halu muuttaa maailmaa ja mahdollisuus syventyä EU-tason ilmastopolitiikkaan. Muun muassa nämä syyt motivoivat ympäristötekniikan opiskelija Veera Hurstia ja historian opiskelija Sakari Bisteriä hakemaan mukaan visioprojektiin.
Hursti ja Bister kuvaavat kulunutta kevättä vauhdikkaaksi, aikaa vieväksi ja opettavaiseksi.
”Projekti on ollut isompi kuin kuvittelin, mutta siitä on myös saanut enemmän”, Hursti toteaa.
Visiossa on asetettu koko EU:ta koskevia energiapoliittisia tavoitteita, mutta visioryhmä on perehtynyt tarkemmin myös Suomen energiasektoriin. Miten hyvin Suomi tällä hetkellä pärjää suhteessa vision tavoitteisiin?
”Suomessa on EU-tasolla hyvin edullinen energia. Esimerkiksi energiaköyhyys oli asia, jota visiossa piti käsitellä laajemmin muiden maiden kautta”, Bister toteaa.
”Suomessakin toki on energiaköyhyyttä, mutta se ei ole niin laaja ilmiö ja näyttäytyy eri tavalla”, hän jatkaa.
Suomi on edelläkävijä – tekemistä riittää silti
Bister ja Hursti toteavat Suomen olevan edelläkävijöitä monella saralla, mutta kirittävääkin löytyy. Miten esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergiainvestointien alueella asuvia voidaan osallistaa hankkeissa paremmin? Ja miten varmistetaan, ettei vihreä siirtymä tapahdu luonnon kustannuksella?
”Ei myöskään saa tuudittautua liikaa ajatukseen, että olemme edelläkävijöitä. Muuten se kunnianhimo katoaa aika nopeasti”, Hursti sanoo.
”Jos sitä kunnianhimoa on, niin sitä pitäisi pystyä käyttämään paremmin EU:n sisällä ja kirittää myös muita maita toimimaan”, Bister jatkaa.
He ovat huolissaan koko EU:n kunnianhimosta ja kyvystä pitää päätöksistä kiinni.
”Melkein muutaman viikon välein otsikoidaan siitä, että EU on hellittämässä joistain tavoitteista tai lykkäämässä niitä pidemmälle. Sillä tavalla ei ainakaan luoda sellaista ennakoitavaa pelikenttää, mitä sekä julkinen että yksityinen sektori tarvitsevat. Jos jotain lyödään lukkoon, niin sen pitää myös pitää”, Bister toteaa.
Hursti jakaa ajatuksen ennakoitavan toimintaympäristön tärkeydestä.
”Myös demokratian vahvistaminen maailmassa, missä dis- ja misinformaatio ovat vallallaan, on asia, mitä EU:n ehdottomasti pitää tehdä”, Hursti jatkaa.
Näitä viestejä kaikki visiolaiset pääsivät viemään EU:n ytimeen kesäkuun alussa, kun he matkasivat Brysseliin kertomaan visiostaan päättäjille. Kesällä visiota esitellään myös Porin SuomiAreenalla ja Turun Eurooppafoorumissa. Halu viedä nuorten näkemystä yhä laajemman yleisön tietoisuuteen on vahva.
”Tämä on vasta alku”, Hursti toteaa.
Tutustu nuorten ilmasto- ja energiavisioon >
#energia ja Eurooppa #ilmasto
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja