Rahapula vaikeuttaa sähkökorjauksia

Ukrainassa toivotaan yksityisrahoitusta

31.01.2023, kello 09:18

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Shutterstock

Ukrainassa toivotaan yksityisrahoitusta

Venäjän lokakuussa 2022 käynnistämät iskut Ukrainan sähköjärjestelmää kohtaan ovat aiheuttaneet tuhoja, joiden korjaaminen on viivästynyt. Pääsyynä on ollut paitsi hidas poliittinen reagointi yksityissektorilta tulevan rahoituksen puute.

Näin totesi ukrainalaisen hiilikaivos- ja energiakonserni DTEK:n toimitusjohtaja Maxim Timtšenko lehdistötilaisuudessa, jossa keskityttiin Ukrainan kantaverkon nykytilaan ja siihen, mitä tarvittaisiin verkon saamiseksi jälleen toimintakuntoon.

Smart Energy Internationalin uutisoinnin mukaan nimenomaan yksityisen sektorin rahoitus on avainasemassa. Timtšenko pyysikin kansainvälisiä rahoitusorganisaatioita avaamaan väyliä yksityisrahoituksen lisäämiseksi.

Toistaiseksi kantaverkkoyhtiö Ukrenegron edustama julkinen energiasektori on saanut eniten kansainvälistä tukea ja rahoitusta, mitä Timtšenko kutsuu takaiskuksi tehokkuudelle.

- On aika puhua enemmän konkreettisista asioista, eikä enää vain poliittisista julistuksista. Yksityissektori on tehokkaampi kuin valtionyhtiöt, eikä vain kriisitilanteissa vaan myös niistä toipumisessa. 60 – 65 prosenttia energia-alasta on yksityisesti omistettua. Mutta politikoimisen takia yksikään yritys tästä määrästä ei saa yksityistä rahoitusta. Valtion budjetointi ja politikointi vievät kuukausia. Sellainen ei yksinkertaisesti toimi.

- Tällä hetkellä kaikki tuki menee valtio-omisteisille yrityksille, ja yksityissektorin yritykset jätetään tässä suhteessa heitteille. Keskustelemme hallituksen ja Ukrenegron kanssa, mutta rahoitusorganisaatiot ja lahjoittajat ovat valikoineet ainoastaan valtio-omisteiset yhtiöt.

Timtšenkon mukaan tätä tukea pitäisi nyt saada mahdollisimman nopeasti ja laajalti myös yksityissektorille.

Syvenevä energiakonflikti

Kuvaillessaan sodan runteleman maan tilaa ja kertoessaan puolalaisten yhteistyökumppaniensa ponnisteluista palauttaa siirtolinjat toimintakuntoon Timtšenkon keskeytti korkeimman luokan hälytyssireeni ja Ukrainan valtion sisäpuhelu, minkä vuoksi hänen oli siirryttävä pommisuojaan.

Tammikuun 14. päivän ohjusiskut kahteen DTEK:in lämpövoimalaitokseen ovat olleet viimeisimpiä kohteita Ukrainan energiajärjestelmän tuhoamisessa. Maan kantaverkko on menettänyt 50:tä 60:een prosenttia kapasiteetistaan, ja yksi voimalaitos jouduttiin vaurioiden takia sulkemaan ja toinen on korjattavana.

Näihin 10.10.2022 alkaneisiin hyökkäyksiin on sisältynyt yli 170 ohjusiskua, raketteja ja kamikazelennokkeja, joiden kärkikappaleissa on BBC:n raportoinnin mukaan ollut räjähteitä ja jotka on suunniteltu kärkkymään kohteen yläpuolella, ennen kuin saavat hyökkäysohjeet.

Tammikuun 14:nnen hyökkäykset olivat 26. kerta DTEK:n laitoksiin kohdistuneista iskuista ja siihen mennessä Venäjän asevoimat olivat hyökänneet ja tuhonneet noin 11 000 erilaista kantaverkkoon kuuluvaa osasta, minkä vuoksi sähkökatkot iskivät 5-6 miljoonaan ihmiseen ympäri Ukrainaa.

Venäjän suuntaamat iskut maan energiainfrastruktuuriin ovat vaihdelleet verkkokohteista tuotantokohteisiin. Sinällään yrityksen selviämisstrategiakin vaihtelee tilanteiden mukaan.

Uusiutuvaa 30% vuoteen 2030 mennessä

DTEK käy parhaillaan keskusteluja Ukrainan hallituksen kanssa siitä, että yritys lisäisi tuonti- ja vientikapasiteettiaan nykyisestä 600 MW:sta 1,5 GW:iin.

Maailman Talousfoorumin (WEF) vuotuisessa kokouksessa Davosissa DTEK esitti oman aloitteensa “30 vuoteen 2030 mennessä” – eli tavoitteensa saada 30 GW uusiutuvaa kapasiteettia käyttöön vuoteen 2030 mennessä.

Tätä tavoitetta ei toivota vain sen vuoksi, että tulee puhdasta valoa, vaan myös siksi, että saadaan tuonnille ja viennille vipuvoimaa.

Suunnitelmasta ilmoittaessaan Timtšenko totesi, että 30 GW uusiutuvaa merkitsisi, että Ukraina saavuttaisi uusiutuvissa 50 prosentin osuuden kokonaiskapasiteetissaan. Lisäksi maa voisi viedä 15 GW:n edestä puhdasta energiaa EU:hun sähkönä ja vihreänä vetynä.

- Tämä on maamme energia-alan visiomme vuoteen 2030 mennessä, minkä keskiössä on se, että Ukrainasta voi tulla puhtaan energian pääviejämaa EU:hun ja sen myötä pönkittää merkittävästi Euroopan sodanjälkeistä energiaturvallisuutta.

- Siihen pääsemiksesi tarvitaan kansainvälistä tukea, ja siksi vetoamme suuryrityksiin, jotta ne liittyisivät koalitioon ja auttaisivat meitä rakentamaan vihreämpää tulevaisuutta.

Ukrainan energian jokaiseen korjaus- ja entisöintiprosessiin on Timtšenkon mukaan liityttävä eurooppalainen perspektiivi ja niiden on perustuttava vihreän sähkön tuotantoon ja siten vauhditettava energiasiirtymää ympäri Euroopan.

#sähköverkot #Ukrainan sota
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja