Vihreän teknologian kysyntä kasvuun

USA:n paluu avaa mahdollisuuksia

23.04.2021, kello 12:33

Teksti Petri Sallinen

USA:n paluu avaa mahdollisuuksia

Amerikkalaisten paluu ilmastotalkoisiin lisää ympäristöteknologian kysyntää. Presidentti Joe Bidenin mielestä ilmastonmuutoksen torjunta voi olla myös tuottoisaa liiketoimintaa, josta osallisiksi pääsevät vihreän teknologian kehittäjät.

— USA:n paluu kansainvälisiin ilmastopolitiikan pöytiin on suuri ilon aihe, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

— Maailman kolmen suurimman kansantalouden ilmastotavoitteet ovat nyt keskenään linjassa. Viimeisen vuoden aikana tapahtunut muutos on valtava.

Leskelän mielestä samalla on kuitenkin muistettava, että planeetan elinkelpoisuus ratkeaa sen perusteella, millaista käyrää pitkin maailman päästöt vähenevät.

— Tässä mielessä päästövähennystavoitteet voisivat olla vieläkin kunnianhimoisempia.

Maailman kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet vuosittain noin 1,5 prosenttia koko 2010-luvun. Ennätys saavutettiin vuonna 2019, jolloin ihmiskunta päästeli ilmakehään yhteensä 59 100 miljoona tonnia hiilidioksidia. Tämä pitää sisällään myös maankäytöstä aiheutuvat päästöt. Niiden osuus kaikista päästöistä on noin 6700 miljoonaa tonnia.

Maailman kasvihuonekaasupäästöjen arvellaan kasvavan vielä lähivuosina. Vuonna 2030 maailman kasvihuonekaasupäästöt pitäisi saada puristettua yli puolet nykyistä pienemmiksi, jotta maapallon ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen mahdollisimman pienin kustannuksin. Näin arvioi Ilmasto-opas.fi-sivusto, jonne tietoa tuotavat Suomen ympäristökeskus, Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos.

Mahdollisuudet odottavat

Koronaviruksen aiheuttama pandemia ja sitä seurannut taloudellisen toiminnan supistuminen leikkasivat maailman hiilidioksidipäästöjä viime vuonna noin seitsemällä prosentilla vuoteen 2019 verrattuna. Donald Trumpin johtamassa USA:ssa kasvihuonekaasupäästöt supistuivat jopa 10,3 prosenttia viime vuoden aikana. Pudotus oli suurempi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen tai edes vuoden 2009 finanssikriisin aikana.

Pandemia vähensi ennen kaikkea amerikkalaisten liikkumista. Liikenteen aiheuttamat päästöt supistuivat viime vuonna 14,7 prosentilla. Hiilidioksiditonneiksi muutettuna tämä on noin 270 miljoonaa tonnia — ja yli viisi kertaa enemmän kuin kaikki Suomen hiilidioksidipäästöt yhden vuoden aikana.

Pandemian vaikutukset maapallon ilmaston hyvinvointiin jäävät todennäköisesti hetkellisiksi. Tilanne normalisoituu, kun talous elpyy viruksen jäljiltä. Elvytyspolitiikalla voidaan kuitenkin vaikuttaa tulevaan kehitykseen. Jos elvytysrahoja kohdistetaan onnistuneesti vihreän teknologian käytön lisäämiseen, voi päästöjen vähentymisestä tulla pysyvää. Ainakin maailman suurimmat päästövähennystavoitteita tehneet maat janoavat ilmastoystävällisiä tuotteita ja teknologiaa.

— Päästöjä vähentävä vihreä teknologia kehittyy vauhdilla ja sen hinta laskee. Kehitys tempaa maailman mukaansa, vaikka kaikki maailman maat eivät ole vielä mukana vähentämässä päästöjä, Leskelä arvioi.

— Parhaimmillaan ilmastonmuutoksen torjunta on hyvää liiketoimintaa, joka luo innovaatioita, työllisyyttä ja kasvua, totesi myös presidentti Joe Biden esitellessään USA:n uusia ilmastopolitiikan linjauksia.

Näin ajatellaan myös Suomessa. Maailman suurten maiden sitoutuminen päästövähennyksiin avaa suomalaiselle ympäristöteknologialle melkoiset mahdollisuudet. Suomessa on jo ehditty opetella, oppia ja investoida uuden ajan teknologiaan. Nyt on aika kerätä satoa tehdystä työstä.

— Uhkakuvien maalailu on turhaa. Nyt pitäisi ennen kaikkea innostua uusista mahdollisuuksista. Sen sijaan maat, jotka yhä elävät fossiilitalouden tuotteiden viennistä, joutuvat uudistamaan talouttaan aika nopeasti, Leskelä huomauttaa.

Ei ihan eurooppalaiselle tasolle

USA aikoo nyt kaksinkertaistaa päästövähennystavoitteensa vuoteen 2030 mennessä. Päästöjä vähennetään 50 prosenttia vuoden 2005 päästöihin verrattuna. Tavoite ei ole yhtä kunnianhimoinen kuin Euroopan unionin tavoite vähentää päästöjä 55 prosenttia vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Jos amerikkalaisten asettaman tavoitteen vertailuvuodeksi asetettaisiin vuosi 1990, vähenisivät USA:n päästöt 40 prosentilla.

Maailmantalouden jättiläisistä Kiina, Japani ja Etelä-Korea ovat jo ilmoittaneet päästövähennystavoitteistaan. Suurista päästelijöistä ulkona ovat vielä Venäjä, Saudi-Arabia, Intia ja Brasilia.

Energiasektori suurin päästelijä

Maailman kasvihuonekaasupäästöistä noin 70 prosenttia syntyy energiasektorilla. Toiseksi suurin päästelijä on maatalous. Eläinten kasvattaminen, lannankäsittely ja maatalousmailta peräisin olevat päästöt ovat reilut kymmenen prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöstä. Muu maankäyttö ja metsätalous aiheuttavat päästöistä noin kuusi prosenttia.

Teollisuusprosesseista vapautuvien päästöjen ja raaka-aineiden käytöstä aiheutuvien päästöjen osuus on myös noin kuusi prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Jätehuollon osuus on kolme prosenttia ja merenkulun ja lentoliikenteen pari prosenttia.

Energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt kasvoivat 2010-luvun jälkipuoliskolle asti. Tämän jälkeen energiantuotannon päästöjen kasvu taittui. Syynä olivat energiatehokkuusinvestointien ja lisääntyneen uusiutuvan energian käytön vaikutukset. Vuosikymmenen lopun talouskasvu lisäsi energiatuotteiden kysyntää. Samalla päästöt kasvoivat, kun vähäpäästöisen teknologian määrä ei kasvanut riittävän nopeasti.

#energia ja Eurooppa #ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja