Ranskalle pienvoitto korkeaan hintaan

Ydinvoima EU:n viherenergiasääntöihin

04.04.2023, kello 14:16

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Scanstockphoto

Ydinvoima EU:n viherenergiasääntöihin

Ranska lienee pakottanut EU:n myönnytyksiin ydinvoiman roolista uusiutuvien rinnalla, mutta sen hintana on ollut roima annos hyvää tahtoa, uutisoi POLITICO.

Ranska saavutti marginaalisen voiton ponnistuksissaan sisällyttää ydinvoima EU:n uusiutuvan energian sääntöihin. Tulos vaati kuitenkin korkeaa poliittista kustannusta.

Jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin neuvottelijat pääsivät viime viikon torstaina yhteisymmärrykseen uusiutuvan energian direktiivistä (REDIII), jolla tehostetaan vihreän energian käyttöä niin, että kasvihuonekaasuja voidaan leikata 55 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sopimus edellyttää, että uusiutuvien osuus koko unionin alueella nousee vuoteen 2030 mennessä 42,5 prosenttiin, kun nykytavoite on 32 prosenttia.

Ranska taisteli kovasti saadakseen ydinsähköllä valmistettavan vedyn vihreän lainsäädännön piiriin. Ison ydinvoimatuotantonsa ansiosta se on jättäytynyt jälkeen monista muista EU-maista uusiutuvan energian sähköntuotannossaan.

Tavoitettaan Ranska ei saanut läpi, mutta sai sen sijaan myönnytyksen, jonka mukaan runsaasti ydinsähköä vedyn valmistukseen käyttävät EU:n jäsenmaat saavat toissijaisen viherstatuksen vaaleanpunaisen vedyn valmistukselleen.

Ranskan energiaministeri Agnès Pannier-Runacher tervehti sopimusta “tärkeänä askeleena eteenpäin”. Hän kutsui sitä muutokseksi paradigmaan, eli sen tunnustamiseksi, että Euroopan mailla voi ja saa olla erilaiset valinnat energiapaletteihinsa.

Vaaleanpunaisen yllä näkyy punaista

Ranskan voitto vaati kuitenkin veronsa. Maa on kerännyt lähinnä Keski-Euroopasta kahdeksan muuta maata ydinvoimaponnistustensa taakse. Mutta viime kädessä kompromissipäätös hyödyttänee vain valtioita, joilla on laaja ydinvoimakapasiteetti, eli Ranskaa itseään ja Ruotsia. Toistaiseksi hyvin pienin ydinvoimakapasiteetein varustetut tai niitä vielä täysin vailla olevat liittolaismaat kuten Puola, Tshekki ja Bulgaria jäävät pikemminkin nuolemaan näppejään.

- Luulenpa sen olevan vähähiilisen ryhmän loppu, sanoi erään EU-maan diplomaatti, joka halusi pysyä nimettömänä voidakseen puhua vilpittömästi. Ranskan tapa käyttää muita Keskisen Itä-Euroopan jäsenmaita hyväkseen, jotta se saa palkkion vain omiksi tarpeikseen, saa monet muut maat vimmoihinsa.

Se raivostuttaa myös ydinvoimakielteisiä jäsenmaita kuten Saksaa ja Itävaltaa. Seitsemän ydinvoimakielteistä jäsenmaata laati maaliskuussa kirjelmän, jossa ydinsähköllä valmistettavan vedyn sisällyttämistä uusiutuviin nähdään “vaarantavan ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja vähentävän uusiutuvien kunnianhimotasoa.

- Yritystä julistaa ydinenergia kestäväksi ja uusiutuvaksi pitää päättäväisesti vastustaa, Itävallan energiaministeri Leonore Gewessler totesi sopimuksen synnyttyä.

Vastustajien huolena on, että vaaleanpunaisen vedyn ’porsaanreiän’ salliminen kaivaa maata tuuli- ja aurinkoenergian investointien alta.

- Muutamat jäsenmaat ovat huolissaan taas siitä, että laskemalla päästötavoitteissaan ydinsähköllä tehtävän vedyn varaan tarkoittaa käytännössä sitä, että Ranskan tapaiset voisivat käytännössä luottaa suureen määräänsä ja investoida siksi vähemmän aurinko- ja tuulisähköllä tehtävän vihreän vedyn tuotantoon, sanoo energian ja kestävän kehityksen johtaja Albéric Mongrenier ajatushautomo Centre on Regulation in Europesta.

Pienemmissä jäsenmaissa turhautuminen lisääntyy

Ydinvoimasta käytävä nahistelu jäsenmaiden kesken heikentää niiden yhtenäisyyttä neuvotteluissa Euroopan parlamentin kanssa; puheenjohtajamaa Ruotsi käynnistikin keskustelut parlamentin kanssa epätavallisissa merkeissä ilman selvää valtuutusta.

Tilanne antoi parlamentille tilaisuuden tuoda lisää kunnianhimotasoa liikennetavoitteisiin ja unionin kokonaisenergiapaletin uusiutuvien osuuteen, joista keskusteltiin parlamentin 14-tuntisessa maratonistunnossa.

- Tämän päivän muistavat ne, jotka käyttävät energiaa Euroopassa, sanoi keskustalaisoikeistolaista Euroopan kansanpuolueen ryhmää edustava saksalaismeppi Markus Pieper, joka oli parlamentin pääneuvottelija asian tiimoilta. Hänen mukaansa ydinvoimamaiden paine kesti, mutta se jäi silti rajoittuneeksi.

Ranska piti kiinni väitteestään, että sovitut tavoitteet ovat “jättimäinen ponnistus” kaikille jäsenmaille, mukaan lukien Ranskalle. Olemme kaikki samassa veneessä, Ranskan hallituksen edustaja totesi.

Mutta kaikki jäsenmaat eivät ostaneet Ranskan ajatusta. Erään EU-diplomaatin mukaan jotkin henkilösuhteet ovat pysyvästi rikkoutuneet.

Tämä väliaikaisratkaisu jättänee myös happaman maun pienille jäsenmaille, jotka olivat jo valmiiksi tuohtuneita Saksan äskeisestä pyrkimyksestä estää EU:n päätös lopettaa polttomoottoriautojen valmistus vuonna 2035.

- Neuvostoa kohtaan ilmenee jo yleistä turhautumista tavasta, jolla Saksa ja Ranska toimivat eri säännöin kuin muut jäsenvaltiot, totesi kolmannen EU-maan diplomaatti. Hänen mukaansa ne yrittävät puskea eteenpäin omia kapeita kansallisia etujaan.

Erään pienemmän EU-maan edustaja heitti lisäksi kysymyksen ilmaan, miksi tapaus tapaukselta kaksi suurinta jäsenmaata saavat aina tahtonsa läpi?

#energia ja Eurooppa #ydinvoima
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja