Maan energiasiirtymän kohtalonkysymys

Yltääkö Saksa 80 %:sti uusiutuvaan sähköön v. 2030?

10.01.2023, kello 15:18

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Scanstockphoto

Alkanut vuosi 2023 on Saksalle erityisen merkittävä sen suhteen, voiko maa yltää tavoitteeseensa nostaa uusiutuvien osuus sähköntuotannossaan 80 prosenttiin. Ainakin lainsäädäntöä ja tukipolitiikkaa on viilattu tavoitteen saavuttamisen mukaiseksi, kirjoittaa EURELECTRIC.

Maailman neljänneksi suurin talousmahti oli kerran vihreän teknologian edelläkävijöitä. Varhaisen buumin jälkeen koetussa 2010-luvun puolivälin taantumassa ’Energiewende’ ei loistanut enää terävimmillään. Nyt vuonna 2021 valittu Saksan hallitus lupaa muutosta.

Vuoteen 2030 mennessä Saksan olisi tarkoitus käyttää 600 terawattituntia (TWh) uusiutuvaa sähköä, mikä olisi 80 prosenttia kokonaiskäytöstä. Tarvittavan uusiutuvien työnnön eteen laaditut lainsäädäntötoimet tehtiin kiireellä viime vuonna.  

Maan virkakoneistossa kärsittiin burnoutia ja ahdistusta, minkä vuoksi apua haettiin julkisrahoitteisista tutkimuslaitoksista. Nyt tammikuussa 2023 säännökset tulevat voimaan, eli kuluvan vuoden aikana nähdään, saadaanko tarvittava muutos aikaan.

- Tarvitsemme kehityssuunnan jo täksi vuodeksi, esimerkiksi niin että turbiini päivässä muuttuu kuudeksi turbiiniksi päivässä, sanoi uusiutuvan energian etujärjestön BEE:n toimitusjohtaja Simone Peter myöhään marraskuussa 2022.

Edessä on suuri haaste

Jotta toivottava määrä uusiutuvaa sähköä voidaan tuottaa, hallitus tavoittelee 115 GW maatuulivoimakapasiteettia, 30 GW merituulivoima- ja 215 GW aurinkoenergiakapasiteettia vuoteen 2030 mennessä.

Hallituksen joulukuisen seurantaraportin mukaan Saksassa oli viime vuoden syyskuun lopussa maatuulivoimakapasiteettia 57 GW. Aurinkoenergiaa oli 63,4 GW ja merituulivoimaa 8 GW.

Iso ero todellisuuden ja kunnianhimon välillä kertoo merkittävästä haasteesta. On kahdeksan vuotta aikaa yli kaksinkertaistaa maatuulivoima-, yli kolminkertaistaa aurinkoenergia- ja nelinkertaistaa merituulivoimakapasiteetti.

Hallituksen pyrkimysten keskiössä ovat uusiutuvan energian lain (EEG) päivittäminen sekä uusien maatuulivoimaa ja merituulivoimaa koskevien lakien säätäminen, joita hallitus kutsuu vuosikymmenten suurimmaksi reformiksi. Uusiutuvat ovat nyt “ohittamattoman julkisen kiinnostuksen kohteena”, mikä on vähentänyt muun muassa niiden hankkeisiin kohdistuneita kanteita.

Myös pullonkauloina usein nähtyjen luvitusten odotetaan nyt nopeutuvan. Uusiutuvien kasvun työhevosena aikoinaan pidettyjä kansalaisten omia hankkeita, joista voitot jäävät heidän omiin taskuihinsa, aiotaan myös luvittaa tuulivoiman osalta 18 MW ja aurinkoenergian osalta 6 MW. Lisäksi niihin hankkeisiin voi hakea rahoitusapua enimmillään jopa 200 000 euroa ilman useimpia hallinnollisia rajoituksia.

Maatuulivoimalle tarjottavaa hallituksen subventoimaa hintaa nostettiin tammikuun alusta 25 prosenttia turbiinien kallistumisen vuoksi ja siksi, että uusiutuvaa koskeviin julkisiin huutokauppoihin saataisiin enemmän osallistujia.

- Olemme täten kolminkertaistamassa uusiutuvan energian laajentamisen merellä, maalla ja katoilla, totesi Saksan talous- ja ilmastoministeriön valtiosihteeri Sven Giegold.

Nykytodellisuus ei anna katetta optimismille

Mutta vaikka hallitus on julkisuudessa optimistinen, dokumenteissa piirtyy toisenlaisen kuva.

- Tämänhetkinen rakentamisvauhti on vielä kaukana siitä tahdista, mitä tarvitaan tavoitepolulle pääsemiseksi, joulukuun lopun seurantaraportissa varoitetaan. 2023 pitää olla täytäntöönpanon vuosi, BEE:n Peter korostaa 27. joulukuuta antamassaan lausunnossa.

Teoriassa kaikki on Saksassa kohdallaan sen suhteen, että vihreä sähköjärjestelmä on saavutettavissa vuoteen 2035 mennessä. Silti asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että uusiutuvien kasvun vauhti on merkittävästi liian alhainen.

Verrattuna viimeisen kahdentoista kuukauden trendiin aurinkopaneelien asentamisvauhdin pitäisi kolminkertaistua. Ja sitäkin verkkaammin on noussut uutta maatuulivoimaa – sen kohdalla rakentamistahdin pitäisi lähes nelinkertaistua.  

Kasvutavoitteet on asetettu vuosittaisiksi, enne kuin ne saavuttavat huippunsa vuosikymmenen toisella puoliskolla. Mikäli Saksa ei onnistu saavuttamaan kunnianhimotavoitettaan ensimmäisenä ja helpoimpana vuonna, näköala voi olla synkkä.

Tarkistuspaikkoja riittää

Kaksi aluetta nousee eteenpäin mentäessä tiukan tarkkailun alaiseksi. Saksan suuri osavaltio, varakas Baijeri on suhtautunut tiukan torjuvasti tuulivoimaan, mutta sitä vastoin siellä on satsattu tuntuvasti aurinkoenergiaan.

Vuonna 2022 kesäkuuhun mennessä Baijeri oli lisännyt aurinkoenergiaansa kokonaisella 1 GW:lla. Edellisenä vuonna Baijerin aurinkoenergiakapasiteetti kasvoi 1,5 GW:lla.

Vuonna 2021 uusia aurinkoenergiapaneeleja asennettiin Saksassa ennen kaikkea Baijeriin. Lisäksi on odotettavissa, että osavaltiossa tehdään tuulivoimankin suhteen U-käännös.

Toinen keskeinen alue on itäinen Saksa. Saksi, Thuringen ja Saksi-Anhalt ovat joukko kuhnailevia osavaltioita, jotka ovat tunnettuja mieltymyksestään oikeistopuolue AfD:lle.

Vuonna 2021 Saksissa tuulivoimaloita purettiin enemmän kuin niitä pystytettiin, mikä vähensi alueen tuulivoimakapasiteettia. Viime vuoden kesäkuuhun mennessä ainoastaan yksi tuuliturbiini oli asennettu Saksiin.

Thuringenin ja Saksi-Anhaltin tilanne on samankaltainen. Kesäkuuhun 2022 mennessä nämä kaski osavaltiota olivat kasvattaneet uusiutuvan kapasiteettiaan yhteensä 200 MW:n määrällä aurinkoenergiaa. Samana aikana Baijeri rakensi 1 000 MW aurinkoenergiakapasiteettia.

Näiden osavaltioiden uusiutuvakammon selättäminen on kova haaste maan hallitukselle: Varakansleri Robert Habeck on tehnyt matkoja kaikkiin kolmeen osavaltioon tarkoituksenaan edistää hyvää tahtoa. Saksissa kävi kuitenkin niin, että hänet toivotti tervetulleeksi kansalaiskuoro, joka protestoi EU:n pakotteita venäläiskaasulle.

#energia ja Eurooppa #uusiutuva