Kolumni Markkinat

Petri Sallinen

kirjoittaja on Energiauutisten toimituspäällikkö

Kirjava kana sen tekee

12.08.2021, kello 15:43

Kuka muistaa sadun kirjavasta kanasta? Sadun alussa kirjava kana löysi jyvän. Jyvästä oli kasvatettava viljaa, vilja oli korjattava ja jyvät oli vietävä myllärille jauhettavaksi, jonka jälkeen jauhot oli haettava myllystä ja jauhoista oli leivottava leipää. Kirjava kana teki tämän kaiken ja paljon muutakin, koska muita eläimiä ei huvittanut osallistua. Ainoastaan valmiin leivän syöminen kiinnosti kirjavan kanan kavereita.

Samankaltainen keskustelu käydään joka kerta, kun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportti julkistetaan. Jotain tarttis tehrä — mieluiten heti, toteavat tiedemaailman tutkijat ja ilmastopolitiikan asiantuntijat — ja kansa huolestuu. Muuten ilmasto lämpenee holtittomasti ja hervottomasti. Kuka olisi se kirjava kana, joka tarttuisi toimeen?

Aika usein energiatoimialan odotetaan olevan se ahkera kirjava kana. Tälläkin kertaa aika monta sormea innostui osoittamaan kohti kanalaa — ehkä siksi, että moni tietää energiantuotannon aiheuttavan suurimman osan maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Tämä pätee myös Suomeen, jossa energiaa kuluu luonnostaan paljon.

Kirjava kana on kuitenkin tässä tapauksessa kehno vertaus. Parempi vertaus olisi kissa, joka rokkarin elkein nostelisi omaa häntäänsä, kuten kissoilla on tapana. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Samalla on jäänyt huomaamatta se, mitä kaikkea energiatoimiala on ilmaston hyväksi tehnyt. Esimerkiksi suomalainen sähköntuotanto on jo lähes puhdistunut: yli 80 prosenttia suomalaisesta sähköstä tuotetaan päästöttömästi ja muutaman vuoden kuluttua lähes kaikki.

Miten moinen on päässyt tapahtumaan lähes vaivihkaa — tai miten moinen ilmiö on jäänyt vaille suurempaa huomiota? Tässä muutama esimerkki tapahtuneesta. Kivihiilen käyttö voimalaitoksissa loppuu Suomessa viimeistään vuonna 2029 ja samalla loppuvat kivihiilen polttamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Myös turpeen energiakäyttö on romahtanut ja sen käyttö vähenee ennakoitua nopeammin. Kivihiilen käyttö loppuu kieltolain vaikutuksesta ja turpeen käyttö vähenee, kun päästöoikeuksien hinta nousee ja energiayhtiöt investoivat uuteen teknologiaan.

Samalla uusia tuulivoimalaitoksia rakennetaan enemmän kuin koskaan — ja vieläpä markkinaehtoisesti, ilman valtion tukiaisia. Metsistä ja puunjalostustehtaista taas kerätään kaikki metsäteollisuudelle kelpaamattomat jämät kattiloissa poltettavaksi — näillä korvataan hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Vanhoihin varastoluoliin rakennettaan kaukolämpövarastoja. Niihin voidaan sulloa puhtailla tavoilla tuotettua lämpöä kylmien kuukausien varalle. Merivedestä, jätevesistä ja yhdyskuntajätteistä osataan ottaa energiat talteen. Lisäksi teollisuuden hukkalämmöt otetaan hyötykäyttöön. Monilla paikkakunnilla tuotetaan puhdasta energiaa myös suurilla lämpöpumpuilla, ja kilometrien syvyyteen ulottuvia geotermisiä lämpöreikiäkin poraillaan.

Toisaalla Pelle Pelottomat tutkivat aivan uusia keinoja tuottaa puhdasta energiaa. Saattaa olla, että pienillä ydinreaktoreilla tuotetaan puhdasta kaukolämpöä jo kymmenen vuoden sisällä monella eri paikkakunnalla. Tuulisähköön perustuva vetytalous sen sijaan olisi valtaisa mullistus. Biokaasut ja synteettiset kaasut ovat nekin uusia juttuja, joiden potentiaalia ei vielä tiedetä. Moni energiaa puhdistava hanke on jo toteutettu ja moni asia on toteutumaisillaan.

Sähköverkkojen saneeraaminen ja ilmajohtoverkkojen korvaaminen maakaapeleilla ovat nekin ilmastonmuutoksen seurausta. Sähköverkkoihin upotetaan yli yhdeksän miljardia euroa, jotta suomalaiset sähköverkot kestäisivät paremmin ilmastonmuutoksen seurauksena voimistuvien sääilmiöide vaikutuksia — ja voisivat palvella kansalaisten ja elinkeinoelämän kasvavaa sähkön tarvetta.

Sadussa kirjava kana teki kaikki hommat yksin ja söi lopulta myös leipomansa leivän yksin. Tässä suomalainen energiatodellisuus kuitenkin poikkeaa sadusta. Energiatoimiala tekee ilmastopäästöjä vähentäviä tekoja siksi, jotta energiaa käyttävien kansalaisten ei tarvitsisi tehdä samoja asioita tai huolestua siitä, että kukakohan ne asiat tekisi, jotta maailma pelastuisi. Ainakin energiayhtiöt tekevät niitä.

Kirjava kana voisi oppia kuitenkin jotain kissalta. Oman hännän nostaminen pystyyn ei ole lainkaan hullumpi taito — etenkin, kun pienelle rehvastelulle on aika ajoin jopa katetta. Muuten hyvät jo tehdyt jutut jäävät vaille huomiota.

#energia ja Eurooppa #ilmastonmuutos
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja