Energian tuontiin kohdistuvat pakotteet ovat olleet EU-keskustelussa viikkoja, ja paine niiden ympärillä kasvaa jatkuvasti. Tällä viikolla pakotteista ovat keskustelleet EU:n ulkoministerit Luxembourgissa. Viime viikolla EU-jäsenmaat pääsivät pitkän keskustelun jälkeen sopuun uudesta pakotekierroksesta, joilla mm. kivihiilen tuonti Venäjältä EU:hun kielletään elokuusta 2022. Harmittavaa on, että keskustelut venyvät pitkiksi siihen nähden, kuinka sujuvasti pakotteista sodan alussa päätettiin. EU-maiden erimielisyys näkyy myös ulospäin.

Parlamentti halusi asettua historian oikealle puolelle, mutta onko sillä vaikutusta?

Euroopan Parlamentti äänesti 9.4. resoluutiosta, eli kannanotosta, jossa vaaditaan kieltämään välittömästi öljyn, kivihiilen, ydinvoimapolttoaineen ja kaasun tuominen Venäjältä. Parlamentissa kannanoton puolesta äänesti 513 edustajaa, sitä vastaan äänesti 22, ja tyhjää 19. Parlamentin äänestystä voi pitää historiallisena jo laajan yksimielisyyden takia. Äänestystulos on myös varsin arvopohjainen. Venäjä harjoittaa Ukrainassa anteeksiantamatonta julmuutta ja raakuutta. Jokainen äänestyksessä äänensä antanut edustaja on arvioinut, voiko EU olla missään määrin rahoittamassa sotaa, tai missään kauppasuhteessa valtioon, joka julmuutta harjoittaa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan pakotteiden tavoitteena on ollut vahingoittaa ja haitata pakotteiden kohdetta merkittävästi enemmän kuin niiden asettajaa. Tälle pakotepolitiikan periaatteelle ei Ukrainan sodan kohdalla ole enää tilaa julkisessa keskustelussa. Parlamentin äänestyksessä kyse ei ollut siitä, kuinka paljon pakotteiden asettajaa itseään sattuisi. Kyse on siitä, minkälaista julmuutta ihmiset kokevat Ukrainassa.

Parlamentin kanta on selvä, mutta kiinnostava kysymys on myös se, onko sillä vaikutusta? Parlamentilla ei ole päätösvaltaa pakoteasioissa. Monien äänestysten ja kannanottojensa jälkeen Euroopan parlamenttia on syytetty vastuuttomuudesta ja epärealistisuudesta. Parlamentin on aina ollut helppoa huutaa ylevien tavoitteiden perään ja vaatia muilta enemmän, ilman että se itse joutuu kantamaan seurauksia.

Komissio tasapainoilee parlamentin kannan ja jäsenmaiden välissä

Komissio toimii parlamentin poliittisella mandaatilla ja tällöin komission pitää miellyttää parlamenttia. Toisaalta pakote-esityksiä tehdessään komissio arvioi, onko kulloisellakin esityksellä riittävä kannatus jäsenmaissa ja onko yksimielisyys saavutettavissa. Pakotteista päättävät jäsenmaat neuvostossa ja pakotepäätöksiin vaaditaan yksimielisyys.

Pakoteasiassa komissio tasapainoilee parlamentin ja jäsenmaiden välillä. Tasapainoilua on niin kauan, kun on jäsenmaita, jotka eivät halua ottaa käyttöönsä kovimpia energiaan kohdistuvia pakotteita.

Viime viikolla päättyneellä viidennellä pakotekierroksella keskusteltiin pakotteiden ulottamisesta öljyyn ja maakaasuun. Laajimmat pakotteet tuntuvat sopivan Baltian maille, Puolalle ja Ranskalle sekä Italialle. Näkyvimmin pakotteiden esteenä taas seisovat Saksa ja Unkari.

Saksa on vaikeassa tilanteessa

Liittokansleri Olaf Scholz ja muut saksalaiset johtavat poliitikot ovat ajamassa omaa maataan nurkkaan EU:ssa. Valituksi tultuaan Scholzille tarjoiltiin syksyllä asemaa suurena eurooppalaisena johtajana, kun muitakaan ei ollut näköpiirissä. Scholz ei ole tätä asemaa ole lunastamassa, ainakaan toistaiseksi, koska Saksa jarruttaa kovimpien pakotteiden käyttöönottamista EU:ssa ja rikkoo EU:n yhteistä linjaa.

Saksa on tehnyt huonoa energia- ja ilmastopolitiikkaa pitkään. Tämän seurauksena se on hyvin riippuvainen venäläisestä energiasta. Mikäli kaasun ja öljyn tuonti Eurooppaan katkeaa, on tällä merkittäviä vaikutuksia Saksan talouteen ja teollisuuteen sekä ihmisiinkin. Kaasua ei ole käytettävissä samaa määrää kuin aiemmin, ja se on yhä kalliimpaa. Tällöin osa teollisuudesta jää ilman tarvitsemaansa energiaa, osa maksaa siitä enemmän ja varmasti osa joutuu supistamaan tuotantoaan. Vaikutusten vakavuus jakaa myös ekonomisteja sekä Saksassa että muualla.

Suomi on Saksan kanssa taloudellisesti vastaavanlaisessa asemassa. Meidän taloussuhteemme Venäjän kanssa ovat olleet vahvat. Suomalaisilla yrityksillä on paljon liiketoimintaa Venäjällä ja venäläisten kanssa. Venäjään kohdistuvat pakotteet ovat osuneet Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin kovasti.

Suomessa on osoitettu poliittista johtajuutta

Vaikka pakotteet osuvat Suomeen keskimääräistä EU-maata enemmän, ovat suomalaiset poliitikot olleet EU:n yhteisessä rintamassa ottamassa pakotteita käyttöön. Suomi ei ole ollut esteenä suomalaisia yrityksiä kovastikin kohtelevien pakotteiden käyttöönotolle. Suomalaiset yritykset eivät myöskään ole pakotteista liiemmin valittaneet. Tämä on mahdollistanut EU:n yhtenäisyyden kriisissä ja kenties suurimman yllätyksen myös Venäjälle. Sota Ukrainassa on yhdistänyt Eurooppaa – ei repinyt. EU:n valta ja voima perustuu yhtenäisyyteen.

Vielä pakotteiden käyttöönottoakin enemmän poliittista johtajuutta vaatii EU:n yhtenäisyyden säilyttäminen ja vaaliminen. Tämä korostuu sodan jatkuessa ja kriisin saadessa uusia ulottuvuuksia.

#energia ja Eurooppa #Ukrainan sota