Antti Kohopää

Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö

Sähkö hinta on sietämätön eikä hyviä keinoja hinnan alas painamiseksi ole

08.09.2022, kello 11:42

Ratkaisujen on kuitenkin oltava toimivia. Komissio esitti 7.9. viisi ehdotustaan, joilla tilanteeseen puututtaisiin. Seuraavaksi ratkaisusta keskustelevat EU-maiden energiaministerit kokouksessaan 9.9. 

Energiamarkkinoilla on edelleen kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Venäjältä tuotava energia on loppunut sodan myötä – ja tätä olemme myös halunneet. Tilanne on kuitenkin johtanut siihen, että energian hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen nousut, sääolot sekä voimalaitosten käytettävyys vaikuttavat tämän päivän hintoihin nostavasti. Tulevaan talveen liittyy suuria epävarmuuksia edellä mainittujen seikkojen osalta, mutta myös vaikkapa Venäjän jäljellä oleviin energiatoimituksiin liittyen. Nämä nostavat hintanäkymiä entisestään. 

Velvoite säästää ja käyttää järkevämmin 

Kun kysynnän ja tarjonnan välillä on epätasapaino, tulee huomio kiinnittää sen ratkaisemiseen. Energiaa ei riitä kaikille siinä määrin, kun on totuttu. Komissio onkin esittänyt, että jäsenmaille asetetaan velvoite säästää nimenomaan sähkön kulutuksesta silloin kuin sähköstä on eniten niukkuutta. Sähkön markkinahinnan tulee olla keskeisin signaali, jolla kerrotaan energian käyttäjille ja tuottajille, että on niukkuutta. Energian säästö ja fiksu käyttäminen eivät ole energialaskun pienentäjiä ainoastaan yksilön näkökulmasta, vaan nämä toimenpiteet laskevat kaikkien hintatasoa markkinoilla. 

Monet jäsenmaat ovat esittäneet ratkaisuksi hintojen sääntelemistä tai sähkömarkkinamallin muuttamista. Näillä ei kuitenkaan voi ratkaista kysynnän ja tarjonnan välistä epätasapainoa, vaan pahimmassa tilanteessa pitkitämme vaikeaa tilannetta ja hidastamme investointeja tuotannon ja kysynnän ratkaisuihin. Jokainen interventio luo epävarmuutta aikavälillä ja pysäyttää sellaisiakin toimia, jotka kannattaisi tehdä heti.  

Taustalla sodan aiheuttama kaasukriisi 

Ei pidä unohtaa, että energian hintojen nousun taustalla vaikuttaa kaasun hinnan nousu, joka heijastuu myös sähköön. Tämän vuoksi kokonaisuudessa tulee pitää kaasumarkkinoiden kehittämiseen liittyvät lyhyenkin aikavälin toimenpiteet mukana. Jos kaasumarkkina tasapainottuu ja siellä hintoja saadaan alennettua, tämä heijastuu myös sähkön hintaan. Ratkaisuja, joissa kaasun käyttöön kannustetaan (Espanjan ratkaisu) ei sen sijaan tulisi tehdä. Komissio on aiemmin asettanut muun muassa tavoitteen kaasun säästämiseksi sekä esittää nyt uutta hintakattoa Venäjältä tulevalle kaasulle. 

Windfall-vero sai uudet vaatteet 

Komissio esitti myös eräänlaista tuottokattoa muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan edullisemmille sähköntuotantomuodoille (englanniksi ”price limit for inframarginal electricity generation technologies”) Kyseessä on käytännössä uusiin vaatteisiin puettu windfall-vero. Tuottokatto koskisi muun muassa tuulivoimaa ja ydinvoimaa, mutta monia muitakin sähkön tuotantomuotoja. 

Komissiosta tulleiden tietojen mukaan kattoa suunniteltaisiin 200 euron/MWh tasolle. Esityksen mukaan tuottajat edelleen myisivät tuotantonsa markkinoille aivan normaaliin tapaan. Tämän jälkeen katsottaisiin, paljonko sähkön markkinahinta oli, ja valtiot voisivat kerätä tuottajilta markkinahinnan ja katon välisen erotuksen. Malli ei siis alentaisi sähkön hintaa suoraan. Tämä on myös mallin hyvä puoli, sillä ainakin teoriassa tuottajilla pitäisi säilyä kannustin tuottaa sähköä ja asiakkailla kannustin säästää ja käyttää sähköä järkevästi – käytännön toteutus kuitenkin ratkaisee, onko näin. 

Komission esityksen mukaan kerättävät rahat pitää jakaa takaisin asiakkaille. Siitä miten rahat jaettaisiin, on keskusteltu Brysselissä melko vähän. Tämä jäisi jäsenmaiden päätettäväksi. Kysymys on kuitenkin olennainen, sillä se ratkaisee, kenelle järjestelmästä on apua energialaskujen maksuun ja miten tämä vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen. Mikäli julkisella tuella viedään kannustin käyttää niukkuustuotetta järkevästi – on järjestelmä epäonnistunut. Esimerkiksi Espanjassa julkinen tuki on johtanut kaasun käytön lisääntymiseen ja tämä on päinvastainen suunta, mihin pitää liikkua. 

Sähköntuottajissa järjestelmä herättää luonnollisesti suurta huolta. Järjestelmä on valmisteltu todella kovalla vauhdilla ja toimijoiden kanssa ei ole ehditty keskustella lainkaan. Päätöksenteon vauhti on aivan poikkeuksellinen.  

Suomessa iso osa tulevan talven sähköntuotannosta on jo myyty ja hinnat on sovittu. Näin tuottajat ovat suojanneet sähkön hintansa pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi niin sanottuja PPA-sopimuksia käytetään laajasti. Niissä tuottaja ja asiakas ovat sopineet jopa vuosiksi eteenpäin sähkön toimituksista ja hinnasta. Toinen, erityisesti teollisuudessa käytetty tapa suojata oma tuleva sähkön hinta on ollut voimalaitoksen rakentaminen yhdessä muiden kanssa. Yhdessä rakennetut voimalat ovat niin kutsuttuja Mankala-yhtiöitä. Tällöin tuottaja on sitoutunut myymään tuottamansa sähkön tuotantokustannuksilla omistajilleen. Osa tuottajista on suojannut tulevan talven sähkön myyntihinnat futuurien avulla ja sopimukset näistä on jo tehty. Yhteistä eri suojauksen tavoille on, että näillä sähköntuotantoyhtiöillä ei ole windfall-voittoja mitä verottaa. 

Ylipäätään tuottokaton markkinavaikutuksia on arvioitu ja avattu komission puolelta niukasti ja se tieto mitä on tihkunut viittaa siihen, että kaikkia mallin aiheuttamia vaikutuksia ei nähdä tai aliarvioidaan. Markkinakäyttäytyminen vaikuttaa hintoihin joko niitä nostavasti tai alentavasti. Toisaalta muutokset markkinakäyttäytymisessä voivat vaikuttaa myös tulevan talven sähkön riittävyyteen. Esitettyyn tuottokattoon liittyy turhan paljon kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia toistaiseksi. Nämä olisi arvioitava ennen poliittisen päätöksen tekemistä tuottokaton käyttöönotosta. 

Investointeja tarvitaan enemmän kuin koskaan 

Komissio esittää toimenpiteitä väliaikaisina. Tämä on tärkeää. Mikäli toimista uhkaa tulla pysyviä, alkavat ne vaikuttamaan investointeihin. Eurooppa on mittavan energiahaasteen edessä. Investointeja sekä kysynnän, varastoinnin, siirron että tuotannon ratkaisuihin tarvitaan enemmän ja nopeammin kuin ikinä. Näitä investointeja ei saa vaarantaa luomalla lisää poliittista epävarmuutta, jota toimintaympäristössä on jo nyt liikaa. Kriisistä huolimatta investoijat tarvitsevat näkymän siitä minkälaiselle markkinalle ja minkälaiseen verotuksen vallitessa he tekevät investointinsa. 

#energiamarkkinat

Jaa artikkeli: