Blogit

Omakynä Tuotanto Petri Sallinen

Mitä yhteistuotannolle pitäisi tehdä?

22.02.2024, kello 10:19

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suomalaisen energia-alan menestystarina. Kun sähköä tuottavan...

Jäsenkynä Markkinat Clas Blomberg

Energiajärjestelmän digitalisointi tuo älykkyyttä tuotantoon

12.01.2024, kello 10:07

Vuosi 2024 on alkanut hyytävissä merkeissä ja suomen 2000-luvun pakkasennätys meni rikki viime...

Energiainvestointien toteutuminen on pitkä prosessi

10.01.2024, kello 14:48

Teksti Miikka Koski | Kuva Scanstockphoto

Energiainvestointien toteutuminen on pitkä prosessi

Hallitus on alkanut toden teolla toimeenpanemaan ohjelmaansa ja odotukset energia-alaa kohtaan kasvavat. Viime talvena koettu energiakriisi ja korkeat sähkön hinnat olivat seurausta Venäjän hyökkäyssodasta, ja samalla eurooppalaisen energiajärjestelmän riippuvuus Venäjästä paljastui. Ratkaisut toimitusvarman, kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisen sähköntuotannon takaamiseen ovat lisäinvestoinnit perustuotantoon ja säätökykyiseen kapasiteettiin sään mukaan vaihtelevan tuotannon rinnalla.

Energiainvestoinnit eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan energiantuotanto tarvitsee aina kulutusta rinnalleen. Sähköntuotannon ja -kulutuksen tulee olla joka hetki tasapainossa, koska ainakaan vielä sähköä ei pystytä varastoimaan suurissa määrin. Sään mukaan vaihtelevan tuotannon kasvaessa edelleen nopeasti, sähköjärjestelmän tasapainottamiseen tarvitaan kaikki ratkaisut: säätävä kapasiteetti, kulutuksen joustaminen sekä varastointiratkaisut, kuten akut. Pumppuvoimalaitokset olisivat oiva lisä, mikäli tarpeeksi suuria putouskorkeuksia Suomesta löydetään. Tarvitaan myös lisää sellaista tuotantoa, kuten ydinvoimaa, joka ei vaihtele sään mukaan. Tulevaisuuden modulaariset pienet ydinreaktorit ovat nyt kiinnostuksen kohteena.

Investointien suunnittelu ja toteutus on pitkä prosessi. Varsinaista investointipäätöstä edeltää vuosien esiselvitys- ja -suunnitteluvaihe, jossa arvioidaan projektin toteutettavuutta, hyväksyttävyyttä ja kannattavuutta. Investoijan näkökulmasta halutaan selvittää ja minimoida projektiin liittyvät riskit, joita ovat ennen kaikkea rahoitus ja hankkeen taloudellinen kannattavuus, mutta myös yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Esimerkiksi ydinvoiman osalta hyväksyttävyys on kokenut kolahduksia maailmalla tapahtuneiden ydinvoimaonnettomuuksien jälkeen, mutta noussut ajan myötä viime vuosien historiallisen korkealle tasolle.

Jos ja kun investointipäätökseen päädytään, sitä seuraa toteutusprojekti, joka sekin kestää vuosia. Realisti ei pety ja siksi onkin välttämätöntä varautua myös takapakkeihin, kuten pitkään luvitukseen ja haasteisiin rakennusaikana ja käyttöönotossa. Investointien käytännön toteuttaminen edellyttää, että hallituksen hanke luvituksen yksinkertaistamisesta saataisiin maaliin ja luvituksessa varmistettaisiin, että kansantaloudelle ja yleiselle edulle tärkeät hankkeet ovat jatkossakin mahdollisia. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että uusia energiahankkeita voisi testata käytännössä. Uutta energiateknologioita kuten pienydinvoimaloita olisi sijoitettava niin, että ne palvelevat koko energiajärjestelmää resurssitehokkaasti parhaalla mahdollisella tavalla nauttien naapurien luottamusta.

Energia-alalla nähdään, että päättäjien tehtävä on luoda investointimyönteinen ilmapiiri, jossa energiayhtiöillä on selkeä kuva tulevien vuosikymmenten toimintaympäristöstä. Päättäjiltä vaaditaan kuitenkin malttia, koska uudet investoinnit syntyvät markkinaehtoisesti ja huolellisesti suunnitellen. Teollisuuden hankkeet vaativat sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon rinnalle toimitusvarmaa tuotantoa, jolla paikataan tuulettoman ja synkän päivän kysyntää nyt, kun itätuuli on kääntynyt myötäisestä purevaan viimaan.

Kirjoittaja

Miikka Koski

kirjoittaja on Pohjolan Voima Oyj:n yhteiskuntasuhdepäällikkö

#energiamarkkinat
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja

Aiheeseen liittyvät