2G- ja 3G-verkot sammutetaan

Energiamittarien etäluenta uudistuu

22.03.2024, kello 09:51

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Sähkömittarit ja kaukolämpömittarit lähettävät tietoliikenneverkoissa dataa kansalaisten energian käytöstä. Tieto kulkee samoissa verkoissa, joita matkapuhelimet käyttävät. Kun tietoliikenneverkoissa tapahtuu muutoksia, heijastuvat muutokset myös energia-alalle.

Suomessa on 3,7 miljoonaa etäyhteydellä toimivaa sähkömittaria ja noin 157 000 kiinteistöjen kaukolämmön käyttöä rekisteröivää mittaria. Kaasuverkoissa mittauslaitteita on noin 26 000.

Matkapuhelinteknologiaan perustuvat mittarit lähettävät tietoa siitä, miten energiayhtiöiden asiakkaat käyttävät sähköä, lämpöä tai kaasua. Energiankäytön laskutus perustuu mittareiden välittämään tietoon, mutta mittausten ja etäyhteyksien avulla voidaan tarkkailla energiaverkkojen toimintaa ja ohjata yhteyksien päässä olevia laitteita.

Energiayhtiöiden etämittarit käyttävät yleisimmin 2G- tai 3G-tekniikkaa. 3,7 miljoonasta sähkömittarista peräti 2,8 miljoonaa mittaria on tällä hetkellä riippuvaisia 2G-tekniikasta.

Juuri nyt on tapahtumassa suuria mullistuksia, kun tietoliikenneyhtiöt sammuttavat — eli lopettavat — 3G-verkot. Elisa sulki 3G-verkkonsa jo viime vuonna, DNA ja Telia sammuttavat verkkonsa tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Millä tavalla asia koskettaa energia-alan yrityksiä? Tämän tietää Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Miia Miettinen.

— Alueellisesti etenevä 3G-verkkojen sammuttaminen tehdään hallitusti yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Työstä on saatu paljon kokemuksia, joita voidaan hyödyntää sitten, kun 2G-verkotkin sammutetaan.

Miettinen kertoo, että aikaisemmin 3G-tekniikkaa hyödyntäneet mittarit voidaan päivittää käyttämään vanhempaa 2G-tekniikkaa. Pieni osa mittareista päivitetään 4G-laitteiksi.

Tietoliikenneoperaattorit on velvoitettu pitämään 2G-verkot pystyssä aina vuoden 2029 loppuun asti. Tämä ei ollut itsestään selvää. Markkinaehtoisesti toimivat tietoliikenneoperaattorit olisivat halunneet sammuttaa vanhaa tekniikkaa käyttävät verkkonsa jo aikaisemmin.

2G-verkkojen sammuttamisen lykkääminen vuoden 2029 loppuun antaa energiayhtiöille aikaa vaihtaa fyysisesti mittarit tai mittareiden etälukulaitteet uudempiin 4G-tekniikkaa hyödyntäviin laitteisiin.

— Jos mitään ei tehtäisi, eivät etäluettavat mittarit välittäisi enää tietoja asiakkaiden sähkönkäytöstä verkkoyhtiöille sen jälkeen, kun 2G-verkot sammutetaan. Yli 70 prosenttia sähkömittareista on tällä hetkellä 2G-verkossa tapahtuvasta tiedonsiirrosta riippuvaisia, Miettinen huomauttaa.

Miettinen arvelee, että verkkojen sammuttamisajankohdan takaraja on riittävä.

— 2G-verkkojen sammuttamisajankohdasta päätettiin jo vuoden 2023 joulukuussa. Tuolloin arvioitiin, että suurin osa mittareista vaihdetaan vuosien 2027 ja 2028 aikana. Tosin osa verkkoyhtiöistä oli suunnitellut vaihtavansa mittareita vielä vuonna 2031. Tältä osin vuodeksi 2029 asetettu määräaika 2G-verkkojen sammuttamisesta muuttaa verkkoyhtiöiden suunnitelmia.

— Vain pieni osa nykyään käytössä olevista sähkömittareista on sellaisia, että ne osaavat käyttää 4G-tekniikkaa tai jotka voidaan muuntaa käyttämään sitä.

— Mittarien vaihtaminen tiivistyy, kun 2G-verkkojen sammuttamisajankohta lähenee. Vuoden 2029 loppuun on vielä aikaa, joten rajallisen kapasiteetin pitäisi riittää viemään hanke kunniallisesti maalin, toteaa Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Miia Miettinen.

Lainsäädäntö ohjaa mittarointia

Sähkönjakelu on Suomessa vahvasti viranomaisten valvoma toimiala. Myös sähkömittareiden uusimisen ja vaihtamisen taustalla vaikuttaa lainsäädäntö. Lain mukaan etämittauksella toimivat uuden sukupolven sähkömittarit on otettava käyttöön Suomessa viimeistään 4.7.2031.

Mittareiden uusimista ohjaa niille asetetut uudet toiminnalliset vaatimukset, mutta myös eurooppalaisen sähkökaupan vaatimukset. Aikaisemmin sähkökaupassa riitti se, että sähkönkäyttöä mitattiin yhden tunnin tarkkuudella. Vuonna 2025 sähkökauppa siirtyy varttimuotoiseen kaupankäyntiin, jolloin pienin mitattava aika on pituudeltaan 15 minuuttia.

Viime vuoden lopussa lähes 40 prosenttia suomalaisten kulutuspisteiden mittareista oli varttikaupankäyntiin kykeneviä mittareita. Kaikkien mittareiden on kyettävä tähän vuoden 2029 alussa.

Kaukolämmityksen ja kaukojäähdytyksen mittaamista säätelee energiatehokkuuslaki. Sen taustalla on EU:n energiatehokkuusdirektiivi, joka tuli voimaan vuoden 2020 lopulla. Lain mukaan kaikkien kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä rekisteröivien mittareiden on oltava etäluettavia viimeistään vuoden 2026 lopussa.

Suomessa kaikki kaukolämpöyhtiöiden mittarit ovat jo nyt etäluettavia.

Kaukolämmön mittareita vähemmän

Kaukolämpöyhtiöt eivät mittaa kerrostalokiinteistön lämmönkulutusta asuntokohtaisesti, vaan kerrostalokiinteistöllä on vain yksi yhteinen mittari. Siksi kaukolämpömittareita on selvästi vähemmän kuin sähkömittareita.

— Kaukolämpömittari on virtausmittari, johon on usein kytketty ulkoinen modeemi. Se välittää tiedon matkapuhelinverkkoa pitkin kaukolämpöyhtiölle, kertoo Energiateollisuus ry:n kaukolämpöverkkoihin perehtynyt asiantuntija Harri Hillamo.

Hillamon mukaan kaukolämpömittareilta tietoa välittävän ulkoisen modeemin vaihtaminen on yksinkertaista. Suurin kustannus syntyy siitä, että asentaja ajaa autolla vaihtamaan modeemin. Ylimääräisiä kuluja syntyy myös, jos laitteita joudutaan uusimaan ennenaikaisesti.

— Modeemi on yleensä kiinni mittarissa johdolla, joten vesiä ei tarvitse laskea pois järjestelmästä eikä itse mittaria tarvitse vaihtaa. Joissakin tapauksissa pelkän SIM-kortin vaihtaminen riittää päivittämään tietoliikenneyhteyden.

— Tietoliikennealalla tapahtuvia muutoksia on syytä seurata, jotta ei tule yllätyksiä, huomauttaa Energiateollisuus ry:n kaukolämpöverkkoihin perehtynyt asiantuntija Harri Hillamo.

Vanhaa tekniikka vielä paljon käytössä

Kaukolämpöyritysten käyttämästä mittaustekniikasta tai tiedonsiirtolaitteista ei ole yhtä tarkkaa tietoa kuin sähköverkkoyhtiöiden mittareista.

— Arvioni on, että kaukolämpöyrityksillä on käytössä suhteellisen paljon vanhaa 2G-tekniikkaa. Siksi yritysten on syytä olla tarkkana, kun tietoliikennetekniikassa tapahtuu muutoksia. Tietoliikennealan teknistä kehitystä on seurattava, jotta uuden ajan mittarit saadaan hankittua ajoissa, Hillamo toteaa.

Alueelliset erot kaukolämpöyritysten kesken ovat suuria. Yleensä kaukolämpöyritykset eivät vaihda mittareita tai niiden modeemeja massavaihtoina, vaan hyvinkin pienissä erissä.

2G-verkkojen ja 3G-verkkojen sammuttamisesta seuraa jotain hyvääkin.

— Taajuudet vapautuvat 4G-verkkojen käyttöön, joten kaistaa on tulevaisuudessa tarjolla enemmän, Hillamo toteaa.

Hillamo arvelee, että 4G-tekniikasta muodostuu pidemmäksi ajaksi uusi normaali. 5G-tekniikka sen sijaan voi jäädä välikauden tekniikaksi.

Riittääkö kaikille mittareita?

Sähkömittarin käyttöikä on noin 15 vuotta. Mitä pidempään mittaria voidaan käyttää, sitä useammalle vuodelle mittari-investoinnin kulut jakaantuvat. Tämä vaikuttaa siirtohintojen muodostumiseen, koska verkkoyhtiöiden asiakkaat maksavat mittareiden hankkimisen ja niiden asentamisen kustannukset.

— Osa sähköverkkoyhtiöistä vaihtaa säännöllisesti osan mittareistaan, valtaosa tekee vaihdot massavaihtona, jolloin kaikkien asiakkaiden mittarit vaihdetaan suhteellisen lyhyen ajan kuluessa, Miettinen kertoo.

Mittareiden massavaihto tarkoittaa sitä, että mittareita tarvitaan kerralla suuri määrä. Suomessa on 77 sähköverkkoyhtiötä. Entä jos useat yhtiöt toteuttavat mittareiden massavaihdon samoihin aikoihin ja aivan viime hetkellä vuonna 2029?

— Mittarien vaihtaminen tiivistyy, kun 2G-verkkojen sammuttamisajankohta lähenee. Tämä vaikuttaa myös mittareiden valmistajiin. Vuoden 2029 loppuun on vielä aikaa, joten rajallisen kapasiteetin pitäisi riittää viemään hanke kunniallisesti maalin. Nyt on kuitenkin ryhdyttävä suunnittelemaan tulevien vuosien mittarivaihtoja, jotta myös toteutus onnistuisi, Miettinen toteaa.

#kaukolämpö #sähköverkot