Keski-Euroopan maissa riesana on lähes joka kesäiset valtaisat metsäpalot. Varmaan monia muitakin kuin minua kiinnostaa, että miten ne otetaan huomioon hiilidioksidipäästöjen ja esimerkiksi hiilinielujen laskennassa. Ainakin sellainen vaikutelma tulee, että metsää palaa vuodessa sama määrä tai enemmän kuin sitä ehtii siellä kasvaa. Se on osa luonnontilaisen metsän luonnollista kiertokulkua, mutta toisaalta iso vahinko kaikille. Jä herääkin kysymys, että kun metsänhoito Suomessa muuttuu luonnontilaisen monimuotoisuuden ihannoimiseksi, niin eikö silloin täällä Suomessakin metsäpalot tule kesäisin olemaan kuin Keski-Euroopassa - ja Venäjällä ja Brasiliassa -, ellei hankalammatkin. Onko Suomella määriteltynä mitään kynnyspinta-alaa tai rahallista arvoa, minkä suuruisten vuotuisten metsäpalovahinkojen myötä metsien konservoimista ryhdyttäisiin tarkastelemaan uudelleen.