Mitä EU:n ilmastolain uudistaminen edellyttää?

Euroopan energiantuotanto puhtaaksi

03.07.2025, kello 15:42

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Eurooppalaisen sähkön- ja lämmöntuotannon on pestävä naamansa putipuhtaiksi seuraavien 15 vuoden aikana. Ilman energiatoimialan puhdistautumista eivät EU:n ilmastolain tavoitteet toteudu — tosin hieman muutakin tarvitaan. EU-komissio julkaisi ehdotuksen ilmastolain päivittämiseksi 2.7.2025.

Eurooppalainen energiatoimiala on todellisten haasteiden edessä. Fossiilienergian käyttöön tottuneen Keski-Euroopan on puhdistauduttava lähes kokonaan vuoteen 2040 mennessä. Tätä edellyttää EU-komission esitys uudeksi ilmastolaiksi. Sen mukaan vuoden 2040 hiilidioksidipäästöt olisivat 90 prosenttia pienemmät vuoden 1990 päästöihin verrattuna. EU:n ilmastoneutraalius taas toteutuisi vuoteen 2050 mennessä.

Suomalainen elinkeinoelämä ja energiateollisuus ovat peräti innoissaan komission esityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) toteaa, että puhtaan siirtymän investoinnit saavat komission linjauksesta vauhtia pitkälle tulevaisuuteen. Energiateollisuus taas ilmoittaa, että suomalainen sähkön- ja lämmöntuotanto ovat päästöttömiä jo 2030-luvun alussa. Sähköntuotanto on jo nyt lähes päästötöntä.

— Suomessa puhdas siirtymä on jo hyvässä vauhdissa. Vireillä on yli 300 miljardin euron vihreät investoinnit, joiden tarjoama kasvupotentiaali on Suomen taloudelle huomattava. Investoinnit etenevät toteutukseen kuitenkin vain siinä tapauksessa, jos ilmastopolitiikan suunta pysyy vakaana. Siksi on tärkeää, että komission ehdotus tuo yrityksille pitkäjänteistä ennakoitavuutta, toteaa EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.

Muutakin tarvitaan. Energiateollisuus ry huomauttaa, että liikenteen ja teollisuuden puhdistautuminen edellyttää autokannan ja tehtaiden laajamittaista sähköistämistä. Lisäksi on rakennettava hiilidioksidin talteenottolaitteita. Samalla hiilinieluja olisi kasvatettava ja päästöttömään tuotantoon on investoitava.

Investoinnit ovat Energiateollisuus ry:n mielestä avainasemassa — erityisesti niitä tarvitaan energian siirtoverkkoihin ja puhtaaseen tuotantoon.

— Suomella on hyvät valmiudet toteuttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja kasvaa merkittäväksi investointikohteeksi. Sähkömme on puhdasta ja verkot toimivat tehokkaasti, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

—  Lisäinvestointien toteutuminen edellyttää kuitenkin hallitukselta viisasta politiikkaa: investointiympäristön on oltava kunnossa, jotta hiilineutraalisuudesta muodostuisi Suomen menestystekijä.

Uutuutena joustot

Aikaisemmasta poiketen EU-komissio tarjoilee jäsenmaille joustoja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Maat voisivat laskea hyväkseen myös EU:n ulkopuolella toteutetut ilmastotoimet. Tältä osin komissio on kuunnellut jäsenmaiden ja elinkeinoelämän toiveita.

Ilmastolain valmisteluvaiheessa EU:n ulkopuolisten päästövähennystoimien käytön hyväksyttävyydestä käytiin kuitenkin kovaa vääntöä.

EK:n Heinonen pitää komission linjausta tervetulleena.

— Komissio on tarttunut reippaasti myös kilpailukykyhaasteisiin. Hyvä, että ilmastotavoitteen saavuttamiseksi sallitaan aikaisempaa merkittävästi joustavampi ja kustannustehokkaampi keinovalikoima. Se kannustaa kehittämään esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoa.

EK:n mielestä ydinvoimaa pitäisi kohdella uusiutuvan energian rinnalla samalla tavalla vähäpäästöisenä energiamuotona. Ydinvoima on keino edistää teollisuuden sähköistymistä.

Lapa jäähän ja hihat ylös

— 90 prosentin päästövähennystavoite vuodeksi 2040 sopii hyvin Suomelle, toteaa ympäristö ja ilmastoministeri Sari Multala.

— Suomi tukee komission ehdotuksia, vaikka virallinen kannanmuodostus on vielä kesken.

Konkreettiset päästövähennystoimet on kuitenkin aloitettava jo nyt. Sitä yritykset tarvitsevat investointipäätöstensä tueksi.

— Tiedemaailma tukee komission ehdotuksia. Tämä on Suomelle erityisen tärkeää. Tärkeää on myös se, että komission esityksessä huomioidaan maankäyttösektorin epävarmuudet, toimenpiteiden kustannustehokkuus, mutta myös teknologianeutraalius, Multala huomauttaa.

Multala muistuttaa, että Suomen pitkäaikainen tavoite on ollut saada hiilidioksidin talteenotto mukaan yhdeksi ilmastopolitiikan keinoksi.

— Hiilidioksidin talteenotto on Suomelle erityinen vahvuus. Nyt EU-komissio on miettinyt myös [hiilidioksidin] varastoinnin roolia, taloudellisia kannustimia ja joustoja.

Hiilidioksidin talteenotto on Suomen kannalta erityisen tärkeää, koska teollisuudessa ja lämmöntuotannossa käytetään suuria määriä metsäteollisuuden sivuvirtoja — puupolttoaineita. Polttamisesta syntyy biopohjaista hiilidioksidia, jonka kerääminen talteen on Suomen kaltaiselle maalle mahdollisuus. Päästöt vähenevät ja teollisuus saa raaka-ainetta.

Multala toivoo, että Tanskan puheenjohtajuuskaudella saavutettaisiin sopu siitä, minkälainen rooli hiilidioksidin talteenotolle voidaan antaa EU:n ilmastopolitiikassa. Tästä saadaan eväitä Brasilian ilmastokokoukseen, mutta myös Suomen kansalliseen ilmastotyöhön.

Menestystarinasta mallia

Päästökauppasektorilla tehty työ on Multalan mielestä suomalainen menestystarina. Se sopii yhä malliksi muulle Euroopalle. Juuri sen avulla suomalainen sähköntuotanto on puhdistunut suhteellisen nopeasti.

— Päästökauppa on kustannustehokas ja hyvin ennakoitava järjestelmä. Kun päästökauppa on koko EU:n laajuinen, ovat kaikki Euroopan sisämarkkinoilla toimivat yritykset samalla viivalla. Samalla varmistetaan se, että päästöt vähenevät ja investoinnit ohjautuvat puhtaaseen tuotantoon.

Multalan mielestä EU:n sisäisillä toimilla kannattaisi pyrkiä tekemään päästökaupan kaltaisia asioita esimerkiksi liikennepolttoaineiden, lentoliikenteen tai meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi.

— Jos haluamme, että Eurooppaan syntyy sellaista teollisuutta, joka osaa valmistaa esimerkiksi päästöttömiä tai vähäpäästöisiä polttoaineita, niin silloin kehitystä tukemaan tarvitaan puhtaan siirtymän kaltaista toimintaa.

— Puhdas sähkö ja sen hyvä toimitusvarmuus lisäävät Suomen houkuttelevuutta investointikohteena ja ehkä juuri siksi pidän kaikista tärkeimpänä sitä, että esitys EU:n uudeksi ilmastolaiksi on nyt saatu aikaiseksi.

Maankäyttösektorilla suuria vaikeuksia

EU-komissio ei ole huomannut sitä, että maankäyttösektorin nielukapasiteetti on aikaisemmin arvioitua heikompi. Näin toteaa Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK).

— Metsien kasvu hidastuu, tuho- ja myrskyriskit kasvavat sekä kuivuus, tulvat ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Kaikki nämä heikentävät metsänieluja ympäri Eurooppaa.

MTK huomauttaa, että metsien hiidensidontakyky ei parane lähivuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset päinvastoin heikentävät nielujen kehittymisen edellytyksiä.

MTK korostaa tieteellisen tiedon merkitystä, kun EU:ssa tehdään ilmastopoliittisia päätöksiä. Metsiä ja maankäyttöä koskevia ratkaisuita ei voi tehdä olettamusten varassa.

— Maankäyttösektori voi hankaluuksista huolimatta olla edelleen osa ilmastopoliittista ratkaisua. Maankäyttösektorin mahdollisuudet kompensoida muiden sektorien päästöjä ovat kuitenkin rajalliset. Pääpaino päästöjen vähentämisessä on yhä teollisuudessa, liikennesektorilla ja teknologisten nielujen käytössä.

Kohti metsäpohjaista biotaloutta

Kestävä metsäpohjainen biotalous kiinteäksi osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa — tämä on Metsäteollisuus ry:n tavoite.

— Tällä tavalla biotalouden täysi potentiaali saadaan käyttöön fossiilisten raaka-aineiden korvaajana, materiaali- ja energiaomavaraisuuden turvaajana sekä osana vetytaloutta. 

Metsäteollisuus ry muistuttaa, että suomalainen metsäteollisuus tuottaa jo ratkaisuja, joiden avulla voidaan korvata fossiilisia tuotteita ja varastoida biopohjaista hiiltä. Omat päästönsä metsäteollisuus on ajanut alas.

— Vaikka tuotantolaitoksia on Suomessa paljon, ovat niiden yhteenlasketut päästöt alle kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Tavoitteena on, että tehtaat olisivat lähes fossiilivapaita vuoteen 2035 mennessä, Metsäteollisuus ry huomauttaa.

#energia ja Eurooppa