CCS:n rooli hiipuu

Hiilidioksidin talteenotto ei keskeistä nettonollan kannalta

03.02.2026, kello 08:33

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Shutterstock

Kansainvälinen energiajärjestö IEA sanoo, että hiilidioksidin talteenotto ei ole enää keskeinen osa maailmanlaajuista nettonollapäästösuunnitelmaa, uutisoi Energy Live News.

IEA:n mukaan hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) rooli ei ole yhtä tärkeä kuin sähköistämisen ja uusiutuvien energialähteiden.

IEA asettaa uusimman nettonollapäästöpolkunsa mukaisesti uusiutuvat energialähteet, sähköistämisen ja energiatehokkuuden vahvasti hiilidioksidipäästöjen vähentämisen keskiöön, kun taas hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi jäävät vähäisempään rooliin.

Vuoteen 2050 mennessä aurinko- ja tuulivoima tuottavat lähes kolme neljäsosaa maailmanlaajuisesta sähköstä, ja vesi- ja ydinvoima nostavat osuuden yli 90 prosenttiin. Hiilen talteenoton ja käytön osuus on tuskin vertailukelpoinen.

Koko taloudessa hiilidioksidin talteenotto tuottaa alle 5 prosenttia kokonaispäästövähennyksistä, joista vain 1,2 prosenttia on peräisin sähköntuotannosta ja loput raskaasta teollisuudesta.

Kyseessä ei ole mikään marginaalinen muutos, vain muutama vuosi sitten CCUS kuvailtiin välttämättömäksi – nyt sitä kohdellaan valinnaisena ja se rajoittuu tiettyihin niche-käyttötarkoituksiin.

Uusiutuvien hinta ja nopeus ratkaisevat

Uusiutuvia energialähteitä otetaan käyttöön nopeammin ja halvemmalla kuin kukaan aikoinaan odotti, kun taas hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin käyttö on edelleen hidasta, monimutkaista ja kallista.

Maailmanlaajuinen uusiutuvan energian kapasiteetti nousi lähes 800 gigawattia vuodessa Kiinan johdolla, joka lisää aurinkoenergiaa lähes gigawatin päivävauhdilla. Tämä mittakaava alentaa kustannuksia ja lyhentää rakennusaikoja.

Siirtymä ei rajoitu vain rikkaisiin talouksiin. Pakistan on tuonut maahan kymmeniä gigawatteja aurinkopaneeleja, jotka ovat pääosin peräisin sähköverkon ulkopuolelta, mikä on leikannut maan sähkönkulutusta jyrkästi vain kahdessa vuodessa.

Hiilidioksidin talteenotolla ei ole mitään vertailukohtaa. Projektit ovat räätälöityjä, sidottuja yksittäisiin kohteisiin ja päästövirtoihin, ja niihin liittyvät materiaali- ja rakennuskustannukset ovat korkeat.

Kokonaisvaltaiset loppusijoituskustannukset Euroopassa vaihtelevat 105 eurosta 280 euroon hiilidioksiditonnia kohden, kun mukaan lasketaan talteenotto, kuljetus ja varastointi.

Hiilimarkkinat harvoin tukevat tätä – jopa huipussaan EU:n päästöoikeuksien hinta kosketti vain hieman vaihteluvälin pohjaa ja kauppaa käydään tyypillisesti paljon sen alapuolella.

Ilman pysyviä tukia CCUS:lla on vaikeuksia poistaa perusinvestointien esteitä.

Teknologialta puuttuu myös oppimiskäyrä. Aurinko, tuuli ja akut ovat hyötyneet massatuotannosta ja nopeasta iteraatiosta. Hiilidioksidin talteenottojärjestelmät rakennetaan mittatilaustyönä käyttäen erikoisterästä ja laitteita, jotka seuraavat inflaatiota eivätkä innovaatioita.

IEA:n viesti on selvä: kun saatavilla on halvempia, nopeampia ja toimivaksi todistettuja työkaluja, ne hallitsevat kehityskulkua.

Uusiutuvien energialähteiden sähköistäminen, polttoaineen vaihtaminen ja tehokkuus muodostavat nyt yli 80 prosenttia nettonollapäästöihin tarvittavista päästövähennyksistä.

IEA ei väitä, että hiilidioksidin talteenotto olisi kielletty tai hylätty, mutta se ei enää ole strategian ohjaava voima. Tällä hetkellä virasto panostaa siihen, mikä toimii laajamittaisesti, sen sijaan, mikä saattaisi toimia jonain päivänä.

#sähköntuotanto #tekniikka