Päästöjen vähentäminen huolettaa vähemmän

Hinta on tärkein

08.02.2021, kello 16:35

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Maailma voidaan pelastaa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Edullinen energian hinta on kansalaisille aikaisempaa tärkeämpi asia kuin ilmastonmuutoksen torjunta. Tämän kertoo tuore energia-asenteita mittaava selvitys.

Kohtuuhintainen energia ja uusiutuvan energian käytön kasvattaminen. Tässä kaksi tärkeintä asiaa, joihin kansalaiset odottavat päättäjiltä paukkuja. Kahdessa vuodessa päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä ovat menettäneet kärkisijansa kansalaisten arvostuksissa. Kun vuonna 2018 peräti 73 prosenttia piti ilmastonmuutoksen torjuntaa kaikkein tärkeimpänä energiapoliittisena toimena, vajosi se tuoreimmassa mittauksessa kolmossijalle 55 prosentin kannatuksella. Tämän kertoo Energiateollisuus ry:n viimeisin energia-asenteita mittaava tutkimus.

Kansalaisten odotukset saada energiaa kohtuullisella hinnalla ovat olleet energia-asennemittauksissa nousussa viimeiset kaksi vuotta. Tällä hetkellä se on 63 prosentin mielestä tärkein asia, johon poliittisilla päätöksillä pitäisi ensisijaisesti vaikuttaa.

Naisten ja nuorten vastaajien keskuudessa päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen kurittaminen ovat yhä ykkösasia, kuten aikaisemminkin. Samalla tavalla ajattelevat pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa asuvat. Pienten paikkakuntien ja maaseudun asukkaat sen sijaan nostavat kärkeen energian edullisen hinnan. He arvostavat myös energiaomavaraisuutta.

Asenteisiin vaikuttaa myös vastaajan kodin lämmitysmuoto. Kaukolämpöä käyttävät kotitaloudet korostavat päästövähennyksien merkitystä, mutta paljon sähköä käyttävät kotitaloudet edullisen energian merkitystä — mitä enemmän kilowattitunteja kotitaloudessa kuluu, sitä suuremman painoarvon energian hinta saa.

Ilmastonmuutos on yhä uhka

Ilmastonmuutos on kaikesta huolimatta monen kansalaisten mielestä uhka. Koko maailman pitäisi torjua sitä pontevasti ja kaikin mahdollisin keinoin. Näin ajattelee 68 prosenttia kyselyyn vastanneista. Huolestuneiden määrä on kuitenkin laskenut parin viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2017 yli 80 prosenttia ajatteli tällä tavalla.

Ilmastonmuutos ei ole kuitenkaan hävinnyt mihinkään. Asennekyselyn vastauksissa se on huolettanut kansalaisia koko 2000-luvun. Huolestuneiden määrä on ollut lähes joka vuosi 80 prosentin tuntumassa. Alimmillaan huolestuneita oli vuosina 2011–2014, jolloin keskimäärin 60 prosenttia vastaajista piti ilmastonmuutosta todellisena ja äärimmäisen vakavana uhkana.

Naiset, nuoret ja korkeasti koulutetut ovat ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista selvästi huolestuneempia kuin muut vastaajaryhmät.

Maalämpö kärjessä

Maalämpö on ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto. Sen ottaisi puolet vastaajista, jos itse saisivat päättää. Näin on ollut jo viimeiset kolme vuotta.

Uusiutuvalla energialla tuotettu kaukolämmitys on toiseksi suosituin. Neljännes vastaajia ottaisi sen, jos saisi itse tehdä valinnan. Uusiutuvalla tuotettu kaukolämmitys on pitänyt kakkossijaa vankasti jo useamman vuoden — sen kannattajajoukkokin on säilynyt samansuuruisena. Tässä on kaukolämpöyrityksille selvä haaste ja tilaus. Tällä hetkellä vasta puolet suomalaisesta kaukolämmöstä tuotetaan päästöttömästi. Jahka loputkin päästöjä aiheuttavat polttoaineet saadaan heivattua, näyttää uusiutuviin perustuvalle lämmölle olevan paljon ottajia.

Muut lämmitysmuodot eivät yllä kansalaisten ranking-listalla lähellekään kärkeä. Pienydinvoimalla tuotetun kaukolämmityksen valitsisi vajaat kymmenen prosenttia vastaajista, mutta toistaiseksi sellaista ei ole vielä olemassa Suomessa.

Polttopuita käyttäisi kuusi prosenttia vastaajista. Sähkölämmityksen ottaisi kotiinsa ainoastaan neljä prosenttia. Sähkölämmityksen trendi on ollut jo pitkään laskeva.

Kaukolämmöltä odotetaan paljon

Kaukolämmitys ei ole auringonlaskun lämmitysmuoto, vaikka välistä irvileuat innostuvatkin näin haastamaan. Kaukolämpöä voidaan valmistaa lähes millä tahansa tunnetulla energiamuodolla hukkalämmöistä ydinvoimaan — se joustaa ja muuntuu tarpeiden mukaan. Tämän tietävät myös kansalaiset, jotka osaavat arvottaa monilla eri tavoilla tuotetun kaukolämmityksen.

Puolet vastaajista toivoo, että tulevaisuudessa kaukolämpöä tuotettaisiin entistä enemmän aurinkoenergialla. Lähes yhtä suuri joukko toivoo, että erilaisia hukkalämpöjä hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon kaukolämmön tuotannossa. Jätteiden hyötykäyttöä arvostaa yli 40 prosenttia.

Kolmannes ostaisi mieluiten lämpöpumpuilla tuotettua kaukolämpöä. Neljännes taas kannattaa puun ja bioenergia käyttöä kaukolämmön raaka-aineena. Yli viidennes vastaajista hyväksyy pienydinvoiman kaukolämmön lähteenä.

Kaikki hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat kaukolämmön raaka-aineet sen sijaan ovat pannassa. Maakaasun hyväksy vielä noin kymmenen prosenttia, mutta asennetrendi on ollut maakaasun suhteen jo useamman vuoden laskeva.

Turve kelpaa vielä neljälle prosentille vastanneista, mutta kivihiiltä tai öljyä ei halua kukaan.

Suomi sähköistyy

Yhteiskunnan kaikki toiminnot sähköistyvät. Sähkökäyttö kasvaa ja sähkö syrjäyttää muita energiamuotoja. Sähkönkäytön kasvusta huolimatta kokonaisenergiankulutus Suomessa ei välttämättä kasva. Tämän näkemyksen allekirjoittaa 79 prosenttia vastanneista.

Viesti sähkön kasvavasta merkityksestä on mennyt hyvin perille. Jo useamman vuoden noin 80 prosenttia energia-asennekyselyyn vastanneista arvioi yhteiskunnan sähköistymisen kiihtyvän.

Entä millä tavoilla kansalaiset haluaisivat tuottaa sähköistyvän Suomen tarvitseman sähkön? Aurinkosähkö ja tuulisähkö ovat ylivoimaisesti suosituimmat tuotantomuodot. Aurinkosähkö on paistatellut parrasvaloissa jo monta vuotta. Tälläkin kertaa 89 prosenttia vastanneista haluaisi lisätä sen tuotantoa — ja on halunnut koko 2010-luvun.

Tuulivoiman suosio on lähes samoissa lukemissa. Tuulisähköä toivoo lisää 80 prosenttia vastanneista. Tuulisähkön asema on ollut pilvissä jo 20 vuotta. Lepakot ja melututkimukset aiheuttivat pienen notkahduksen vuosina 2015–2017, jolloin keskimäärin 70 prosenttia vastanneista olisi halunnut lisätä tuulisähkön tuotantoa.

Vesi ja puu — kestosuosikit

Hieman yli puolet suomalaisista haluaisi lisätä vesivoiman käyttöä. Tämä on ollut kyselyjen tulos jo yli 30 vuotta. Vuosissa on hieman eroja, mutta alle 54 prosentin ei vesivoiman suosio ole koskaan painunut. Vuonna 2011 peräti 77 prosenttia vastanneista olisi halunnut lisätä vesivoiman tuotantoa.

Vesivoiman käyttöä sen sijaan halusi vähentää yhdeksän prosenttia vastanneista. Käytön vähentämistä toivovien määrä on vuosikymmenten aikana vaihdellut kolmen ja seitsemän prosentin välillä.

Puun ja bioenergian asema sähköntuotannon raaka-aineena on asennekyselyn perusteella sama kuin vesivoiman: 56 prosenttia vastanneista haluaisi lisätä puun käyttöä sähköntuotannossa.

Puuenergian suosio on kuitenkin laskenut tasaisesti vuodesta 2000 alkaen, jolloin 84 prosenttia vastanneista halusi lisää puusähkön tuotantoa. Samalla puusähkön määrää vähentävien joukko on kasvanut kolmesta prosentista 11 prosenttiin.

Suurinta kasvu on kuitenkin ollut niiden vastaajien joukossa, joiden mielestä puusähköä tuotetaan sopivasti. Vastaajien määrä on lähes kolminkertaistunut 20 vuoden aikana. Tuoreimmassa kyselyssä näin ajatteli 26 prosenttia vastanneista.

Suomalaisten energia-asenteet tutkimuksen toteutti Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta IRO Research. Tutkimus toteutettiin 13.10.–22.10.2020. Tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista. Kansalaisten energia-asenteita on selvitetty yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1983.

 

##ilmastopolitiikka #energia ja asiakas