Ilmastopolitiikan linja pitää

25.06.2023, kello 11:53

Hyvästi vihreä siirtymä — tervetuloa puhdas siirtymä! Vaikka hallitus nimesi fossiilitaloudesta luopumisen eri tavalla kuin edellinen hallitus, näyttää Suomen energia- ja ilmastopolitiikka jatkavan samalla uralla kuin aikaisemmin. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä on tyytyväinen.

— Energia- ja ilmastopolitiikan osalta uusi hallitusohjelma ei sisällä suuria yllätyksiä. Hallitus haluaa edistää puhtaan sähkön käyttöä teollisuudessa ja puhtaan sähkön tuottamista Suomessa.

Ohjelmansa perusteella hallitus aikoo kaksinkertaistaa puhtaan sähkön tuotannon Suomessa. Jos tämä toteutuu, tuottaisivat suomalaiset voimalaitokset vuosittain yli 160 terawattituntia sähköä. Lisäys toteutettaisiin suurimmaksi osaksi ydinvoiman ja tuulivoiman avulla. Jopa vesivoimalaitosten määrä saattaa kasvaa jo rakennetuissa vesistöissä, jos hallitusohjelmaa tulkitsee vesivoimahattu päässä.

Hallitus tai valtio eivät kuitenkaan rakenna voimalaitoksia. Investoinneista päättävät yritykset. Voimalaitoksia rakennetaan, jos rakentaminen on kannattavaa ja jos toimintaympäristö kannustaa rakentamiseen. Tähän hallitus voi poliittisilla päätöksillään vaikuttaa.

Fossiilitaloudesta irtautuminen näyttää siis etenevän. Tämä sopii hallituksen pirtaan, kunhan kehitys ei nosta kansalaisten elämisen kustannuksia tai heikennä suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

Samalla hallitus sitoutuu vuonna 2022 uudistetun ilmastolain tavoitteisiin. Ilmastolaki on Suomen kansallisen ilmastotyön perusta, joka asettaa päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lakiin on myös kirjattu tavoite siitä, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Maaginen vuosiluku 2035 aiheutti näkemyseroja hallituspuolueiden kesken. Ehkä juuri siksi hallitusohjelma ei sisällä vuosilukua, mutta ohjelma ei myöskään lupaa repiä auki ilmastolakia, jonka kirjaus vuoden 2035 tavoitteesta velvoittaa nykyisiä ja tulevia hallituksia.

Hallitus aikoo valmistella energia- ja ilmastostrategian, kuten hallituksilla on tapana. Tällä kertaa painotus on selvästi energiassa jo sanajärjestyksen perusteella — edelliset hallitukset laativat ilmasto- ja energiastrategioita. Sanna Marinin hallituksen strategia valmistui poikkeuksellisesti vasta hallituskauden loppumetreillä, joten sen painoarvo jäi olemattomaksi.

Strategian ytimessä ovat todennäköisesti teollisuuden puhtaan siirtymän ja investointien edistäminen. Saattaa olla, että energia- ja ilmastostrategia saa kylkeensä myös teollisuuspoliittisen ohjelman, joka paaluttaa teollisuuden puhdistautumista tarkemmin.

— Hallitus haluaa edistää puhtaan sähkön käyttöä. Sehän sopii meille hyvin, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Elinkeinoelämää kuunneltu

Hallitusohjelma on yrittäjähenkinen. Elinkeinoelämää on kuunneltu tarkalla korvalla. Työelämää ja työmarkkinoita koskevat uudistukset ovat kuitenkin energiapolitiikkaa selkeämmin ohjelman keskiössä.

Leskelän mielestä hallitusohjelman rakenne ja siihen kirjatut asiat noudattavat perinteisiä linjoja. Poikkeus aikaisempaan on ohjelman laajuus ja yksityiskohtaisuus. Ohjelman laajuuteen ja yksityiskohtaisuuteen vaikuttaa hallituksen kokoonpano ja hallituspuolueiden keskinäiset suhteet. Leskelä huomauttaa, että sopu kuuden miljardin euron sopeuttamisohjelmasta näytti syntyvän yllättävän helposti.

— Hallitusohjelmaa laadittaessa asiantuntijoita kuunneltiin laajasti. Puolueet keräsivät paljon tietoa ohjelmansa tueksi. Vuorovaikutus oli aitoa ja vaikuttavaa. Tämä antaa hyvät mahdollisuudet energiateollisuuden ja hallituksen väliselle yhteistyölle.

Hallitusohjelma on hallituspuolueiden välinen poliittinen sopimus siitä, miten hallitus aikoo käyttää valtaansa seuraavan hallituskauden aikana, jotta tärkeinä pidetyt asiat saadaan toteutettua. Kaikki ohjelmaan kirjatut asiat eivät kuitenkaan toteudu tai joku niistä toteutuu vain osittain.  Koronapandemian, Venäjän hyökkäyssodan tai energiakriisiin kaltaisiin yllätyksiin pitäisi osata varautua, vaikka yllätykset eivät etukäteen kerro itsestään.

Leskelä arvelee hallituksen tarttuvan ensimmäiseksi hankalimpiin, ikävimpiin ja suurimpiin asioihin. Ristiriitoja ja porua aiheuttavat asiat unohtuvat vaalikauden edetessä — siksi niistä on hyvä päättää jo alkumetreillä. Näin hallitukset yleensä toimivat.

Kansainväliset aktiviteetit kasvussa?

Leskelä ennustaa hallituksen toimivan aikaisempaa aktiivisemmin kansainvälisessä politiikassa. Vaikuttaminen kohdistuu ennen kaikkea Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Suurin osa energia-alaa ohjaavasta lainsäädännöstä kirjoitetaan EU:ssa.

— Vaikuttamista tarvitaan, jos halutaan kasvattaa esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoa EU-alueella tai lisätä ydinvoiman käyttöä tai jatkaa päästöjen vähentämistä markkinaehtoisesti. Metsäpolitiikka taas ei pysy suomalaisten käsissä, jos ei olla vaikuttamassa metsäpolitiikan linjauksiin Brysselissä.

Vastaavasti Suomella voi olla annettavaa. Esimerkiksi markkinaehtoiset ja kustannustehokkaat keinot vähentää päästöjä teknologianeutraalisti ja kestävästi sopivat Brysselin pöydissä esiteltäviksi.

Puhtaat suomalaiset kädenjäljet

Ilmastopolitiikassa hallitusohjelma siirtää painopisteen hiilijalanjäljistä ilmastokädenjälkiin. Tämä toteutuu, kun uusiutuvan ja fossiilittoman energian käyttöä edistetään. ”Suomi luo puhtaan talouden kasvua kotimaassa ja syrjäyttää saastuttavia ratkaisuja maailmalla teknologiaviennin kautta”, kuten hallitusohjelma toteaa.

Hiilidioksidin talteenottotekniikat saavat ohjelmassa suuren painoarvon. Etenkin biopolttolaitosten tuottaman hiilidioksidin kerääminen talteen näyttää olevan hallituksen erityisessä suojelussa. Hallitusohjelma asettaa ns. teknisten nielujen käytölle tavoitteita jo 2020-luvulle.

Tekninen nielu voi olla mikä tahansa teollisuusprosessin yhteydessä syntyvä hiilidioksidipäästö, joka otetaan talteen — varastoidaan tai käytetään jonkun tuotteen raaka-aineena. Pelkästään metsäteollisuuden biopohjaisista prosesseista voitaisiin kerätä vuosittain talteen noin 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Tekniset nielut ovat ilmastopolitiikan kannalta kiinnostavia, koska niiden avulla vältetään ostamasta muilta EU-mailta päästöoikeuksia, mikäli esimerkiksi liikenteessä tai maankäyttösektorilla ei päästöjä onnistuta leikkaamaan riittävästi. Bensiinin polttelu voi siis jatkua, kunhan kaikki teollisuuslaitosten savupiiput tulpataan, kuten eräs ilmastopolitiikan asiantuntija toteaa.

Hiilidioksidin talteenotto tunnetaan hyvin. Savukaasuista hiilidioksidia on otettu talteen jo 1970-luvulla. Talteen otettu hiilidioksidi voidaan puristaa nesteeksi varastointia tai teollista käyttöä varten. Tekniikoiden yleistymistä on hillinnyt kallis hinta. Suomessa Meri-Porin kivihiilivoimalaitokseen suunniteltiin takavuosina hiilidioksidin talteenottojärjestelmää, mutta se jäi toteuttamatta, kun Europan unioni ei innostunut rahoittamaan hanketta.

Vetytalouden perusta

Puhdas sähkö on vetytalouden perusta. Hallitusohjelma arvioi, että Suomella on mahdollisuudet saavuttaa kymmenen prosentin markkinaosuus EU:n alueelle kehittyvistä vetymarkkinoista. Tätä tavoitetta tukee hallituksen pyrkimys kaksinkertaistaa puhtaan sähkön tuotanto Suomessa.

Vetytalous ei kuitenkaan toteudu ilman investointeja. Investointien syntyminen varmistetaan mm. luvitusta sujuvoittamalla. Luvitusta nopeuttamaan hallitus aikoo kehittää 1+1+1-mallin. Se tarkoittaa sitä, että jokaista uutta hanketta kohti tarvitaan vain yksi hakemus, yksi päätös ja yksi mahdollisuus valittaa päätöksestä. Saadaanko luvituksen sujuvuudesta Suomelle peräti kilpailuetu?

Lupamenettelyjen nopeutuminen auttaa myös sähköverkkojen rakentamisessa. Sähköverkkoja on laajennettava, jotta kaikki uudet voimalaitokset voidaan kytkeä verkkoihin.

#energiapolitiikka

Jaa artikkeli: