Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Kiitos suomalaisille europarlamentaarikoille

29.02.2024, kello 10:39

EU-matrixin tuottaman datan perusteella suomalaiset parlamentaarikot ovat vaikutusvaltaisempien...

Markkinat Omakynä Jukka Leskelä

Ukraina tarvitsee edelleen tukemme

23.02.2024, kello 10:05

Tasan kaksi vuotta sitten Venäjä hyökkäsi massiivisesti Ukrainaan tavoitteena vaihtaa poliittinen...

Omakynä Tuotanto Petri Sallinen

Mitä yhteistuotannolle pitäisi tehdä?

22.02.2024, kello 10:19

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suomalaisen energia-alan menestystarina. Kun sähköä tuottavan...

Hiilidioksidipäästöt supistuivat 24 prosentilla

Kaukolämmitys pesee kasvojaan

29.01.2024, kello 15:24

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kaukolämmitys pesee kasvojaan

Kaukolämmitys jatkaa puhdistumistaan. Kivihiilen käyttö loppuu jo tänä vuonna — turvettakin käytetään aikaisempaa vähemmän. Tällä menolla suomalainen kaukolämpö on kokonaan ilmastoneutraalia vuonna 2030.

Kaukolämmitys on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Suomalaisista 45 prosenttia asuu kaukolämmitetyssä kodissa.

Rakennuslupatilastojen mukaan 83 prosenttia uusista kerrostaloista liitettiin viime vuonna kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmityksen osuus kerrostalojen lämmitysmuotona kääntyi viime vuonna selvään kasvuun viiden vuoden laskusuhdanteen jälkeen.

Kerrostaloissa kaukolämmitys kilpailee lämpöpumppujen ja maalämpöjärjestelmien kanssa. Pientaloissa erilaiset lämpöpumput ovat selvä markkinajohtaja.

Uusissa pientaloissa kaukolämmityksen osuus oli viime vuonna 12 prosenttia. Pientaloissa kaukolämmitys ei ole saavuttanut vahvaa asemaa, vaan sen osuus oli viime vuonna loivassa laskussa. Pientalorakentamisessa alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Osa kaukolämpöyrityksistä liittää aktiivisesti pientaloja kaukolämpöverkkoihin, osalle pientalojen kaukolämmitys ei ole kovin hyvää liiketoimintaa.

Liikerakennuksissa ja julkisissa kiinteistöissä kaukolämmityksen markkinaosuus on ollut vuosikaudet 50 prosentin tuntumassa. Uusien liikerakennusten ja julkisten rakennusten lämmityksestä kaukolämmityksen osuus oli viime vuonna 52 prosenttia.

Kaukolämmön tarve supistuu

Suomi tuotti viime vuonna kaukolämpöä 37,3 terawattituntia — hitusen enemmän kuin vuotta aikaisemmin (36,9 TWh). Vuosien välinen vertailtavuus paranee, kun kulutukselle tehdään lämpötilakorjaus. Lämpötilakorjaus ottaa huomioon vuosittaiset lämpötilavaihtelut.

Viime vuoden lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus oli 33,7 terawattituntia. Se on vähemmän kuin kolmen edellisen vuoden lämpötilakorjattu kaukolämmön käyttö.

Rakennusten energiatehokkuuden parantuminen ja energian säästeliäs käyttö vähentävät kaukolämmön kysyntää. Energiakriisin aikana omaksutut Astetta alemmaksi -kampanjan periaatteet vaikuttavat myös siihen, miten lämpöä käytetään kodeissa.

Biopolttoaineita ja sähköä

Uusiutuvalla energialla, hukkalämmöillä ja puhtaalla sähköllä tuotettiin kaukolämpöä viime vuonna enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ilmastoneutraalin energian osuus nousi 61 prosentista 69 prosenttiin.

Kaukolämmön päästöttömistä energiamuodoista suurin on biopolttoaineet. Viime vuonna niiden osuus oli 53 prosenttia (48 % vuonna 2022). Biopolttoaineista merkittävin oli metsäpolttoaineet (osuus 30 %). Teollisuuden puutähteiden osuus oli 13 prosenttia ja muun biomassan osuus kymmenen prosenttia.

Tällä hetkellä kaukolämpöä tuottavista kunnista 75 prosenttia käyttää pääasiassa uusiutuvaa energiaa lämmön tuottamiseen. Tästä huolimatta biomassojen käytön arvioidaan laskevan vuoteen 2030 mennessä.

Biomassojen käyttöä vähentää polttoon perustumattomien tekniikoiden yleistyminen. Polttamiseen perustuva bioenergian käyttö vähenee samalla, kun turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö supistuu. Energia-ala huomauttaa, että fossiilisten polttoaineiden kaikkoaminen ei aiheuta paineita puumarkkinoille.

Viimeisten vuosien aikana kotimaisen puupolttoaineen kysyntä kasvoi tilapäisesti sen jälkeen, kun halvan venäläisen puuhakkeen tuonti päättyi. Toinen kysyntään vaikuttava tekijä oli viime vuonna Helsingissä toimintansa aloittanut suuri biolämpökeskus, joka syö suuria määriä biopolttoaineita.

Hukkalämmöillä tuotettiin viime vuonna 14 prosenttia kaukolämmöstä, kun vuotta aikaisemmin niiden osuus oli vähän yli 13 prosenttia. Hukkalämpöjä saadaan mm. teollisuuden prosesseista, datakeskuksista, jätevesistä ja savukaasuista.

Kaukolämmityksen sähköistyminen tarkoittaa sitä, että kaukolämpövesiä lämmitetään halvalla sähköllä. Sähkökattila on kuin suuri vedenkeitin. Monesti sähkökattilan yhteydessä on lämpövarasto — lämpöakku — johon halvan sähkön aikana varastoidaan lämmitä vettä tulevaa käyttöä varten. Lämpöakku voi olla esimerkiksi suuri kallioluola, joka on täynnä vettä.

Tällä hetkellä sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho on noin sata megawattia. Sähkömarkkinoiden suuret hintavaihtelut ja kaukolämmityksessä käytettyjen polttoaineiden kallistuminen ovat kuitenkin kannustaneet investoimaan uusiin sähkökattiloihin. Tämän vuoden aikana sähkökattiloiden tehon arvioidaan ylittävän jo tuhat megawattia. Pian sähkökattiloiden sähköteho lähestyy Olkiluodon uuden ydinvoimalaitoksen tehoa.

Ilmastopäästöt supistuvat

Kaukolämmön tuotanto aiheutti viime vuonna 3,1 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Tämä on 24 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Vuoteen 2010 verrattuna kaukolämmön tuotannon päästöt ovat laskeneet 59 prosenttia. Kaukolämmön tuotanto aiheuttaa tuotettua kilowattituntia kohden enää 83 gramman hiilidioksidipäästön.

Kaukolämmön tuotannon aiheuttamien päästöjen osuus on vajaa seitsemän prosenttia Suomen vuotuisista yhteenlasketuista kasvihuonekaasupäästöistä (46 miljoonaa tonnia) — ilman maankäyttösektorin päästöjä.

Biomassoilla, sähköllä ja hukkalämmöillä kaukolämpöyhtiöt korvaavat hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Vuoteen 2010 verrattuna biomassojen käyttö kaksinkertaistui ja hukkalämpöjen käyttö moninkertaistui.

Fossiiliset syöksykierteessä

Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien kivihiilen, maakaasun ja turpeen käyttö vähenee vääjäämättä. Viime vuonna niiden yhteenlaskettu osuus oli hieman yli 19 prosenttia. Vuonna 2010 maakaasun, kivihiilen ja turpeen yhteenlaskettu osuus oli 70 prosenttia.

Kivihiilen osuus vuonna 2023 oli kahdeksan prosenttia, kun vuotta aikaisemmin se oli 15 prosenttia. Turvetta käytettiin myös vähemmän: sen osuus putosi kymmenestä prosentista yhdeksään kymmeneen.

Maakaasua sen sijaan kului enemmän. Toissa vuonna sen osuus oli 3,1 prosenttia, viime vuonna kuusi prosenttia. Maakaasulla korvattiin öljyn käyttöä huippukulutuksen tunteina.

Energiatoimiala arvioi, että fossiiliset polttoaineet poistuvat lähivuosien aikana kaukolämmön tuotannosta. Tämän voi päätellä yritysten investointisuunnitelmista. Kivihiili poistuu jo ensi vuoden aikana, mutta maakaasu jää varapolttoaineeksi. Kun turve vielä heivataan, on suomalainen kaukolämpö ilmastoneutraalia vuonna 2030.

Kaukolämpöyritykset ovat kuitenkin hyvin erilaisia — niiden polttoainepaletit eroavat radikaalisti toisistaan. Kivihiilen käyttö on keskittynyt muutamaan suureen rannikkokaupunkiin ja maakaasun käyttö Etelä-Suomeen sijoittuvan maakaasuputken varrelle. Turvetta taas käytetään Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Osa kaukolämpöyrityksistä on käyttänyt jo pitkään pelkästään uusiutuvaa energiaa.

Kaukolämmitys tukee sähköjärjestelmää

Kaukolämmön ja sähkön kulutuspiikit osuvat yleensä samoihin sydäntalven kylmiin hetkiin. Sähköpiikit olisivat huomattavasti rajumpia, jos vastaava määrä lämpöä tuotettaisiin sähköllä. Samalla sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset helpottavat sähköjärjestelmän elämää. Kun yhteistuotantolaitokset puskevat kylmänä pakkaspäivänä lämpöä kaukolämpöverkkoon, syntyy yhteistuotantolaitoksissa sivutuotteena sähköä, joka voidaan työntää sähköverkkoon.

Kaukolämmitys siis tukee sähköjärjestelmää — ja saa siitä hyötyjä itsekin. Sähköistyvä kaukolämmön tuotanto osaa jo hyödyntää vaihtelevaa, sääriippuvaista sähköntuotantoa.

Lisää kaukolämpövuoden tilastotietoa voi ladata omalle koneelle täältä.

#kaukolämpö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

hanna viita
hyvä katsaus kaukolämmöstä ja sen kehityksestä, kiitos. keltaisen osuuden eli sähkökattilan osuus vuoden 2023 tuotetun lämmön energialähteistä on merkki kohti uutta vastuullista energiajärjestelmää, jossa energianlähteet laajenevat ja uusien teknologioiden ja kiertotalouden merkitys kasvaa.