Blogit
Markkinat Vieraskynä Hanna Tuominen
Erilaiset tapahtumat edistävät Suomen ja Ranskan välistä yhteistyötä energia-alalla
08.10.2024, kello 10:16
Ranskalaiset ovat hyvin läsnä suomalaisella energia-alalla. Ensimmäisenä tulee mieleen...
Omakynä Tuotanto Jari Kostama
Harjoittelu on tärkeämpää kuin koskaan: TIETO24 ja energia-alan huoltovarmuus
01.10.2024, kello 09:30
Elämme maailmassa, jossa häiriöt voivat yllättää minkä tahansa toimialan — myös yhteiskunnan...
Markkinat Omakynä Ina Lehto
Sähkö ei kulje ilman verkkoja
13.09.2024, kello 13:50
Ei ole aina itsestään selvää mistä maksetaan, kun maksetaan sähkön verkkopalvelumaksua, jota myös...
Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?
05.03.2024, kello 12:25
Teksti Kimmo Alatulkkila | Kuva Scanstockphoto
Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille suomalaisille kuitenkin osaamista, jota ei kaikilla ole. Se antaa energia-asioissa etulyöntiaseman, jota ei aina tulla ajatelleeksi. Suomessa on toimivat kaukolämpöverkot, kun muualla maailmassa kiinteistöt lämpiävät pääosin kaasulla tai sähköllä. Meillä on myös vahvat sähköverkot ja potentiaalia kasvattaa uusiutuvaa tuuli- ja aurinkovoimaa.
Näiden lisäksi Suomessa on vahvaa prosessiteollisuutta, jonka tehtävä on pääasiassa tuoda vientituloja. Mikäli prosessiteollisuuden sivuvirtoja ja hukkalämpöjä pystyttäisiin kaupungeissa nykyistä enemmän hyödyntämään, parannettaisiin suomalaisten vientiyritysten toimintaedellytyksiä. Samalla luotaisiin nykyistä puhtaampaa tulevaisuutta ja tuettaisiin Suomen ilmastotavoitteita.
Kaupunkien ekosysteemi ainutlaatuinen alusta vedylle
Energiayhtiöiden olemassa oleva infrastruktuuri mahdollistaa Suomelle merkittävän kilpailutekijän vetytalouden liiketoiminnassa onnistumiselle. Kun se yhdistetään EU:n tuki-instrumentteihin, voisimme olla pitelemättömiä.
Vetytalous ei ole yksinäinen susi, joka pärjää ilman laumaansa. Vetytalouden onnistumisen edellytykset ovat tiiviissä paikallisessa yhteistyössä, jossa eri energiamuodot tarvitsevat toisiaan. Ne on saatava elämään tietynlaisessa ”symbioosissa”.
Vetytalous onkin Suomessa kannattavampaa kuin sellaisessa maassa, jossa lämmölle ei ole tarvetta tai kysyntää. Meillä on paljon sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tarkoitettuja voimalaitoksia (CHP), joiden biogeeniset savukaasut voidaan jatkojalostaa vedyn kanssa teollisessa mittakaavassa metaaniksi tai metanoliksi. Lopputuote voidaan saattaa yhteistyökumppaneiden avulla maailmanmarkkinoille esimerkiksi raskaan liikenteen, laivojen tai lentokoneiden polttoaineiksi.
Kaukolämpöverkot voisivat toimia vetytalouden katalyyttinä. Vedyn valmistuksen yhteydessä syntyvä lämpöenergia voidaan hyödyntää suoraan tai lämpöpumppujen avulla kaukolämmön tuotannossa.
Me Oulun Energialla tutkimme ja edistämme monenlaisia tapoja päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuonna 2030. Julkistimme juuri suunnitelmamme noin 100 megawatin vetylaitoksen rakentamisesta Ouluun. Laitoksen hankekehitysvaihe on juuri käynnistynyt.
Näemme, että vetytalous voisi tarjota meille ja koko Suomelle suunnattomia mahdollisuuksia puhtaamman energiantuotannon, mutta myös viennin näkökulmasta. Kaupunkienergiayhtiöt voisivat olla suomalaisen viennin kehityksen kärjessä: meidän vain pitää ottaa nämä valttikortit käyttöön – ja mahdollisimman pian. Vain yhteistyöllä luodaan tuleville sukupolville elinvoimainen, puhtaampi tulevaisuus tänne pohjolaan.
Kirjoittaja
Kimmo Alatulkkila
kirjoittaja on Oulu Energia Oy:n kehitysjohtaja
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja