Ydinvoima, vesisähkö ja bioenergia eivät kelpaa?

Kestävä rahoitus politisoituu

22.04.2021, kello 17:34

Teksti Petri Sallinen

Kestävä rahoitus politisoituu

Ydinvoima, vesivoima ja bioenergia eivät ole rahoituksen kannalta yhtä kestäviä kohteita kuin aurinko- ja tuulivoima. Näin tapahtuu, mikäli EU-komission esitys kestävän rahoituksen periaatteista toteutuu.

Ydinvoima, vesivoima ja bioenergia eivät ole rahoituksen kannalta yhtä kestäviä kohteita kuin aurinko- ja tuulivoima. Näin tapahtuu, mikäli EU-komission esitys kestävän rahoituksen periaatteista toteutuu.

Yritysten rahoituksen ja Euroopan unionin ilmastotoimien naittaminen yhteen myllää perusteellisesti eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän. Rahan hinta ja rahan saatavuus halutaan sitoa investointien ilmastoystävällisyyteen. Mitä enemmän kaavailtu investointi vähentää hiilidioksidipäästöjä, sitä helpommin ja sitä edullisemmin investointia suunnitteleva yritys saa hankkeelleen rahoitusta.

Taustalle tarvitaan kuitenkin joukko määrittelyjä, jotka erottavat jyvät akanoista. Esimerkiksi mitkä energiantuotantomuodot ovat investoijan kannalta ilmastoystävällisiä ja mitkä ovat vähemmän ilmastoystävällisiä — mille tuotantotavoille myönnetään edullista rahoitusta ja mitkä saavat tyytyä kalliimpaan rahoitukseen. Juuri tästä on kyse EU:n kestävän rahoituksen taksonomia -nimen saaneessa järjestelmässä. Asiasta on väännetty kättä jo kaksi vuotta.

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia -järjestelmä on yksinkertaisuudessaan luokitusjärjestelmä. Järjestelmän sisältämän luokittelun avulla rahoittajat ja sijoittavat voivat vertailla sijoituskohteiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Tavoitteena on siis vertailtavuuden helpottaminen ja sijoitusten kanavointi kohti ilmastoystävällisiä kohteita. Tämä on osa EU:n ilmastopoliittisia toimia.

Ihan kiva, mutta…

Suomalaisen energiatoimialan mielestä kestävän rahoituksen periaatteiden määritteleminen on hyvä juttu. Kriteereiden selkeä määrittely vähentää rahoitusriskejä ja selkiyttää rahoitusalan toimintaympäristöä. Se ohjaa myös investointeja ilmaston kannalta hyviin kohteisiin ja auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Pelkkä energiantuotantomuodon päästöttömyys ei kuitenkaan takaa pääsyä kestävän rahoituksen kriteeristön kärkikaartiin. Tämä paljastuu ikävästi komission esityksestä. Päästöttömyyden kriteerit on periaatteessa helppo todentaa tieteellisesti — ja näin on matkan varrella tehtykin — mutta siitä huolimatta kriteeristö on politisoitunut. Tämä näkyy siinä, että päästöttömiä energiantuotantomuotoja ei käsitellä taksonomiaehdotuksessa samalla tavalla.

Aurinko- ja tuulivoima ovat päässeet kriteeristön kärkeen. Ne on luokiteltu ympäristön kannalta parhaiksi rahoituskohteiksi ja kaikki tuntuvat tykkäävän niistä.

Sen sijaan vesivoima ja bioenergia ovat luokittelussa vähemmän kestäviä energiamuotoja. Niiden käyttöä ei haluta edistää ainakaan edullisen rahoituksen avulla. Pelkkä tuotantomuodon päästöttömyys ei siis riitä takaamaan hyvää asemaa rahoitusmarkkinoilla. Taustalla vaikuttaa kaksijakoinen suhtautuminen tuotantomuotoihin ja niiden ympäristövaikutuksiin. Esimerkiksi vesivoiman käyttöä kannatetaan, mutta myös vastustetaan.

Bioenergian käyttö — pääasiassa metsäenergia — on ollut keskieurooppalaisten tikunnokassa jo aikaisemmin, esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivin käsittelyn yhteydessä. Keski-Euroopassa ei ymmärtää sitä, että metsäenergian käyttö ei ole sama asia kuin kaupunkien keskuspuistojen hakkaaminen ja puiden polttaminen voimalaitosten kattilassa. Vahvasti kaupungistuneissa maissa jää helposti huomaamatta metsäteollisuusmaiden taito osata käyttää puunjalostusteollisuuden jämät ja metsänhoidossa syntyvät roskat energiantuotannossa.

— Tämän jälkeen vesivoima- ja bioenergiahankkeiden rahoitus voi olla Suomessa nykyistä vaikeampaa, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

— Tämä asettaa haasteita suomalaiselle energiantuotannolle, jossa pääomakustannukset ovat merkittävä osa kaikista kustannuksista.

Vesivoiman ja bioenergian asema ympäristöperusteisilla rahoitusmarkkinoilla jää kuitenkin taksonomiaehdotuksen perusteella epäselväksi. Vesivoimaa koskevat kriteerit ovat esityksessä tulkinnanvaraisia. Niiden perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä siitä, miten vesivoimaa koskevia investointeja pitäisi käsitellä pääomamarkkinoilla.

Bioenergian osalta taas kestävän rahoituksen taksonomiaan kirjatut kestävyyskriteerit ovat ristiriidassa nykyisin käytössä olevan lainsäädännön kanssa. Ristiriitaisuudet ja tulkinnanvaraisuudet aiheuttavat epävarmuuksia eivätkä innosta investoimaan. Pahimmillaan asetelma voi hidastaa Suomen etenemistä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Biomassojen asema ja kestävyyskriteerit jäävät todennäköisesti avoimiksi vähintään kesään asti. Silloin EU-komissio julkistaa Fit for 55 -lakipaketin. Se sisältää mm. uusiutuvan energian käyttöä ohjaavan RED II -direktiiviin, joka päivittää lainsäädännön unionin uusien päästövähennystavoitteiden mukaiseksi. Fit for 55 -paketin käsittelyn yhteydessä biomassoja koskevia kestävän rahoituksen kriteereitä saatetaan tarkastella vielä uudemman kerran.

Käyttöön jo ensi vuonna

EU:n kestävän rahoituksen kriteeristö on tarkoitus ottaa käyttöön jo ensi vuoden alussa. Alkuvaiheessa se koskisi yli 500 henkeä työllistäviin pörssiyhtiöihin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin kohdistuvia sijoituksia. Myöhemmin toimintaa laajenisi koskettamaan muutakin elinkeinoelämää.

Tulevaisuudessa pankkien ja rahoituslaitosten olisi julkistettava tiedot lainojensa ja sijoitustensa kestävyyskriteereistä. Tämä tarkoittaisi sitä, että pankeilta rahoitusta hankkivien yritysten olisi kyettävä vastaamaan lainanantajille hankkeidensa kestävyyttä koskeviin kysymyksiin. Jos tämä toteutuu, laajenevat rahoitusta koskevat kestävyyskriteerit koskettamaan keittiön kautta myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Rahoitusalalla arvioidaan, että EU:n kestävän rahoituksen taksonomia lisää kestävän kehityksen mukaisesti toimivien yritysten osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen kysyntää. Tämä voi vaikuttaa myös pankkien luotonantoon.

Taksonomia määrittelee kuitenkin vain sen, mikä on ilmastonmuutoksen kannalta sopivaa toimintaa. Se ei ota kantaa siihen, mikä olisi ilmaston kannalta kestämätöntä toimintaa. Yritykset voivat tulevaisuudessakin saada toiminnalleen rahoitusta, vaikka eivät saisikaan aina ”vihreitä lainoja”.

 

 

Ydinvoima jää odottamaan

Ydinvoima on kaikista päästöttömistä energiamuodoista kaikkein politisoitunein — etenkin Saksassa, jossa sitä lähes estoitta inhotaan. Ydinvoiman rahoitusperiaatteiden jättäminen löysään hirteen kuvastaa hyvin suhtautumista. Vaikka ydinvoima ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, ei sen asemasta kyetty päättämään suuntaan tai toiseen kestävän kehityksen taksonomian kriteereitä määriteltäessä.

EU-komission tutkimuskeskuksen julkaiseman selvityksen mukaan ydinvoiman elinkaaripäästöt ovat samaa luokkaa kuin tuuli- ja aurinkovoiman.

— Asianmukaisesti toteutettu ja valvottu ydinvoiman käyttö sekä käytetyn ydinpolttoaineen varastointi ja loppusijoitus eivät aiheuta merkittävää haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle, selvityksessä todetaan.

Ydinvoimaa koskevista rahoituskriteereistä annetaan erillinen lakiesitys tämän vuoden loppuun mennessä. Samalla päätetään kaasujen asemasta.

Viimeisen sanan EU:n kestävän rahoituksen kriteereistä sanovat unionin jäsenmaat ja Euroopan parlamentti. Niiden pitäisi päättää asiasta kesään mennessä.

#energiatalous #ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja