Blogit

Omakynä Jukka Relander

Suomen vähähiilisyystavoite 2035 mahdollistaa investoinnit, ei rajoita niitä

20.01.2023, kello 09:45

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen kyselyn mukaan ilmastoasenteet ovat alkaneet muuttua....

Omakynä Jukka Relander

Miksi norjalaiset haluavat terästehtaan juuri Inkooseen?

13.01.2023, kello 13:10

Suunnitelma on komea. Investointi olisi luokkaa neljä miljardia, työpaikkoja 1200 ja teräs vihreää. 

Omakynä Pekka Salomaa

Laskuapua asiakkaille — mikä onnistuu ja mikä ei?

28.12.2022, kello 15:48

Sähkön markkinahinta on ollut viime kuukausina ennätyksellisen korkealla. Moni kuluttaja saa...

Tylpät vai terävät työkalut?

Kestävyys ja kallistuva energia törmäyskurssilla

13.01.2023, kello 13:14

Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Scanstockphoto

Kestävyys ja kallistuva energia törmäyskurssilla

Hintapiikit uhkaavat energian saatavuutta koskevien kestävyystavoitteiden toteutumista ja herättävät poliitikot vaatimaan nopeita korjausliikkeitä. Energiapolitiikkaa ei silti saisi käyttää sosiaalipolitiikan välineenä.

Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkijat julkaisivat keväällä 2022 tietokoosteen, jonka mukaan ekologisesti kestävän hyvinvointivaltion saavuttaminen vaatii koko yhteiskunnan läpäisevää kestävyysmurrosta. Se vähentäisi radikaalisti riippuvuutta fossiilisista energialähteistä, vahvistaisi kierrätykseen perustuvaa taloutta ja turvaisi luonnon monimuotoisuuden säilymisen.

Kestävyysmurroksen hyväksyttävyyden yksi edellytys on reilu siirtymä.

— Sosiaaliturvaa tarvitaan hillitsemään ympäristötoimien mahdollisia eriarvoistavia seurauksia. Lisäksi sosiaaliturva voi auttaa ennakoimaan muutostilanteita ja varautumaan niihin. Sellaisiahan ovat energian hinnan nousu sekä niiden hyödykkeiden kallistuminen, joiden tuotannossa korostuu uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö, taustoittaa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ilmastoratkaisut -yksikön johtava neuvonantaja Mikael Hildén.

— Joka tapauksessa yritysten, organisaatioiden ja kuluttajien kannattaa säästää energiaa. Silloin on vähemmän herkkä hintapiikeille.

Energiaköyhyydestä kestävyyshaaste

Kestävyysmurrosta tutumpi termi on energiamurros. Valitettavasti sen rinnalla Suomessakin pitää puhua energiaköyhyydestä ja energiahaavoittuvuudesta.

Iso-Britanniassa luodun määritelmän mukaan kotitalous elää energiaköyhyydessä, mikäli yli 10 prosenttia sen tuloista kuluu asunnon riittävän lämmityksen ylläpitämiseen. Energiaköyhyys heijastuu muun muassa ruoan ravitsevuuteen ja turvallisuuteen, eli ruokaturvaan ja ylipäätään mahdollisuuksiin elää terveellistä elämää.

Energiahaavoittuvuus puolestaan tarkoittaa elämistä energiaköyhyyden riskiryhmässä.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten pientuloisimman viidenneksen asumismenot — kuten vuokra, lämmitys ja vesimaksut — vievät 40 prosenttia kotitalouden kulutusmenoista.

— Historiallisesti energiaköyhyys on ollut Suomessa pientä. Nyt pidän sitä energiamurroksen suurimpana lyhyen aikavälin kestävyyshaasteena myös meillä. Energiaköyhyys voi kasvattaa eriarvoisuutta, sanoo Hildén.

Järjestelmätason muutos haasteena

Siirtyminen fossiilisesta energiasta ja polttoon perustuvasta energiantuotannosta hiilineutraaliin toimintaan on järjestelmätason muutos.

Mikäli muutos tapahtuu hitaasti ja ilman dramatiikkaa, meillä ei olisi mitään merkittäviä haasteita. Vähitellen ja hallitusti kallistuva energian hinta vahvistaisi vihreän siirtymän edellytyksiä ja energiansäästön mielekkyyttä. Samalla energiansäästöpotentiaali kasvaisi.

Tämän päivän todellisuus on monimutkaisempi. Energian hintapiikit uhkaavat kestävyystavoitteiden toteutumista ja herättävät poliitikot vaatimaan nopeita korjausliikkeitä.

Hildén muistuttaa myös energiamurroksen laajuudesta. Energiajärjestelmän muuttuminen nostaa isojen hinnanmuutosten ristiaallokkoa toistuvasti eri puolilla Eurooppaa. Kuluttajan lisäksi laineet voivat keikuttaa murrokseen riittämättömästi valmistautunutta energiantuotantoa.

— Hintapiikit ja niihin reagointi ovat yhteiskunnallinen haaste. Hätäisten ratkaisujen sijaan pitäisi pystyä miettimään kokonaisvaltaisia ja energiajärjestelmään vaikuttavia kysymyksiä.

— Mitä tahansa tehdäänkin, oleellista olisi johdonmukaisuus päätöksenteossa.

Mukauttamaista matematiikan sijaan

Energiamurros ei siis ole pelkästään myönteinen asia. Voittajien vastapainoksi löytyy häviäjiä, joiden kipuilu ja kärvistely saattavat jäädä huomaamatta.

— Energiahintojen edullisuus Suomessa sokeutti näkemään kotitalouksien mahdollista ahdinkoa. Ja jos jotain nähtiinkin, yhteiskunnan rakenteen sosiaaliturvineen ajateltiin pitävän huolen tarvittavista turvaverkoista, Hildén taustoittaa.

— Paljon säätelyä sisältävällä energiapolitiikalla on vahva strateginen asema. Sen on silti perinteisesti ajateltu vaikuttavan lähinnä vain teollisuuteen ja energiayrityksiin.

Kun meillä edellisen kerran puhuttiin windfall-voitoista ja niiden verottamisesta, keskusteluja käytiin pelkästään energiantuottajien voitoista. Mitään matemaattista ratkaisua ei nytkään ole, vain monenlaisia mukauttamistoimenpiteitä. Hildén pelkää, että samalla hukataan kaikkein tärkein, eli mahdollisuus uudistaa eniten energiaa tuhlailevien kotitalouksien ratkaisut.

Hintapiikit ja pienemmät voitot

Hildén ei halua asettaa energiapolitiikkaa ja sosiaaliturvapolitiikkaa vastakkain. Sen sijaan niitä pitäisi miettiä yhdessä.

Mikä energiamurroksessa on energiapolitiikan rooli, mikä sosiaaliturvapolitiikan rooli?

— On hyväksyttävä signaaleja antavat hintapiikit, mutta samalla pitää panostaa sekä energiatekniikkaan että sosiaaliturvaan, Hildén huomauttaa.

— Energia-alan yritysten suurien voittojen kauhistelijoiden kannattaa muistaa, että tuotannon uudistamiset vaativat isoja investointeja ja suurta muutoskestävyyttä. Toisaalta taas markkinatalouteen keskeisesti kuuluvien voittojen loiventaminen kuluttajien hyväksi kuuluu energiayritysten keinopalettiin. Saattaahan kannustaminen ja kuluttajien osallistaminen lisätä kulutusjouston suosiota.

Hildénin mukaan valitettavan usein kriisitilanteessa turvaudutaan helpoimmin hyödynnettäviin keinoihin. On kuitenkin ongelmallista käyttää energiapolitiikkaa sosiaalipolitiikan välineenä, mihin nyt Suomessa turvaudutaan. Eihän energiapolitiikka voi tähdätä eikä sitä saa räätälöidä tukemaan kotitalouksien taloutta.

Tylpät työkalut tulevat kalliiksi

Hallituksen päättämien tukitoimien hyvänä puolena Hildén pitää huomion kiinnittämistä pulaan joutuviin kotitalouksiin. Heikkous on käyttää niin tylppiä työkaluja, että rahaa palaa paljon ja osittain turhaan.

— Sähkön arvonlisäveron alennus ja sähkölaskujen kertakorvaukset kohdistuvat myös niihin, jotka eivät tukea tarvitsisi. Eivätkä tukitoimet välttämättä edistä energiatehokkuutta.

Hildén muistuttaa sosiaaliturvan lähtevän liikkeelle toisesta päästä. Se auttaa niitä, jotka ihan oikeasti joutuvat ahdinkoon.

Sosiaaliturvaan tukeutuminen olisi valtiontalouden kannalta oikeudenmukaisempaa ja taloudellisempaa kuin energiapolitiikan pikainen rukkaaminen, mutta sekään ei ole ongelmatonta. Sosiaaliturvaa ei voi ruuhkauttaa eikä rahoitus kanavoidu hetkessä sitä tarvitseville.

— Kaikkien tukistrategioiden haasteena on se, että ne saattavat pitkittää tarpeellisen energiamurroksen toteutumista. Pahimmillaan tämä voi lisätä tilanteesta kärsivien määrää tai heikentää varautumista tuleviin — mahdollisesti vielä voimakkaampiin ­— energiakriiseihin, Hildén arvioi.

#energiamarkkinat
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja