Blogit

Omakynä Antti Kohopää

Euroopan kirjat ovat sekaisin

14.11.2022, kello 10:22

Saksa kertoi viime viikolla käyttävänsä 200 miljardia valtion rahaa energiakriisin hoitoon. Alle...

Omakynä Marja Rankila

Ilman vesivoimaa energiakriisistä ei selvitä

14.11.2022, kello 10:16

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän näkökulmasta on muuttumassa, mutta sen merkitys ei ole...

Omakynä Petra Pynnönen

Energiasektorin digitalisaatio kiihtyy

27.10.2022, kello 13:43

Energia-alan digitalisaatiossa otettiin uusi askel, kun EU-komissio julkaisi tiedonannon muodossa...

Kansainvälinen Miesten päivä 19.11.

Kuinka miehinen energiatoimiala on?

17.11.2022, kello 14:19

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kuinka miehinen energiatoimiala on?

Tekniset toimialat eivät kiinnosta naisia. Tämä näkyy jo koulujen aloituspaikoissa. Onko syynä kulttuuri vai vieroksunta matemaattis-luonnontieteellisiä aineita kohtaan?

Energia-alalla työskentelevistä 75 prosenttia on miehiä. Sukupuolijakauma on melko tavanomainen teknisten toimialojen jakauma. Teknologiateollisuudessa miehiä on kuitenkin hitusen enemmän: 78 prosenttia.

Tasa-arvon aikana jakauma herättää kysymyksiä. Syynä ei ainakaan ole energia-alan palkkausjärjestelmä, joka on sukupuolineutraali. Samasta työstä maksetaan sama palkka, olipa kyseessä mies tai nainen. Syynä ei myöskään ole se, että naisia ei palkattaisi teknisiin töihin.

Miesten suuri osuus näkyy jo teknisten alojen koulutuksen alkumetreillä. Sähkö- ja automaatioalan ammatilliseen koulutukseen hakeutuneista vain seitsemän prosenttia oli naisia vuonna 2021. Ammattikorkeakoulujen energiatekniikan opetusohjelmaan hakeutuneista 35 prosenttia oli naisia, mutta valmistuneista vain 16 prosenttia.

Yliopistoihin energiatekniikkaa opiskelemaan hakeutuneista naisia oli 18 prosenttia. Sähkötekniikan opiskelijoista naisia oli vain 15 prosenttia.

Asenteiden ja perinteiden voima

Miksi matemaattis-luonnontieteellinen opiskelu ja tekniset toimialat eivät kiinnosta naisia? PISA-tutkimusten mukaan tytöt kuitenkin menestyvät poikia paremmin matematiikassa ja luonnontieteissä. Lisäksi naiset valmistuvat miehiä useammin tavoiteajassa opinnoistaan. Naisilla on siis kaikki edellytykset pärjätä teknisten alojen töissä jopa miehiä paremmin.

Selviä syitä ja selityksiä teknisten alojen sukupuolijakaumaan ei ole. Käsitykset miesten ja naisten ammateista saattavat kuitenkin periytyä. Jos näin on, menee suuri osa naisten osaamispotentiaalista hukkaan, mikäli matemaattisesti lahjakkaat tytöt eivät hakeudu teknisille aloille.

Entä mikä on teknisten alojen vetovoima tai imago? Ilmeisesti ei kovin hyvä, koska etenkin energia-ala kärsii vuodesta toiseen työvoimapulasta — sekä osaavista naisista että miehistä. Tämä ilmenee toimialan osaamistarvekartoituksista.

Nuorisotutkimusten mukaan nuorten valinnat perustuvat koulusta, viestimistä ja vanhemmilta saatuihin vaikutteisiin. Mielikuvilla, viestinnällä ja median puheella on siis väliä. Esikuvien vaikutustakaan ei voi vähätellä.

Entä, jos Batmanin paras kaveri olisikin energiainsinööri — tai modernimmin: mistä löytyisi uskottava energia-alan tubettaja tai TikTok-vaikuttaja? Vai pitäisikö vaikuttaminen aloittaa jo Pikku Kakkosesta, jolloin hiekkalaatikoilla leikkisisi ydinvoimalaitoksen käyttöpäällikköitä ja tuulivoimalaitosasentajia. Teini-ikäiset taas voisivat ihailla iltaisin blackmetalli-riffejä tiluttelevia kitaristeja, jotka päivätöinään hitsaavat kaukolämpöputkia.

Kuinka moni opettaja, toimittaja tai lasten vanhempi edes tietää, mikä kaikkea energiayhtiöissä tehdään tai minkälaisissa ammateissa ihmiset siellä työskentelevät? Kuinka moni tietää sen, että sähkön tai kaukolämmön jakelua ei voi siirtää Kiinaan, vaan piuhojen ja putkien on sijaittava hamaan loppuun asti Suomen rajojen sisällä työllistämässä melkoista joukkoa? Tai kuinka moni tietää sen, että energiajärjestelmä ja energia-alalla työskentelevät mahdollistavat ylipäätään elämän kylmän Pohjolan raukoilla rajoilla?

Tämä on energia-ala

  • Energia-alan työehtosopimusten piirissä työskentelee noin 16 300 henkilöä. Toimialan työllisyysvaikutus on 42 300 henkilötyövuotta. Tästä alan suorat vaikutukset ovat 23 300 henkilövuotta.
  • Energia-alalla työskentelevien keski-ikä on 43,4 vuotta.
  • Ylemmistä toimihenkilöitä miehiä on 72 prosenttia, toimihenkilöistä 61 prosenttia ja työntekijöistä 97 prosenttia
#työelämä
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

DI
Kyllä meitä naisia on, jotka olemme kiinnostuneet energia-alasta. Energiamarkkinoita käsittelevät kurssit olivat Aalto-yliopistossa suosikkejani, ja luin monipuolisesti muutakin energia-alaan liittyvää, kuten tuulivoimatekniikkaa. Kursseista sain parhaita arvosanoja. Töitä en kuitenkaan saanut, tuntui siltä kuin olisin ollut näkymätön. Hakemuksiini ei reagoitu. Lopulta suoritin kirjastoalan opinnot DI:n tutkintoni päälle ja päädyin kirjastovirkailijaksi. Tämäkin työ on mukavaa, mutta alle kahden tonnin palkka ei ole kovin motivoiva. Edelleen seuraan energia-alan uutisia, kun ei vanha kiinnostukseni sitä kohtaan ole hävinnyt mihinkään. Toivottavasti rekrytoijat näette monenlaiset hakijat, ettei seuraaville sukupolville käy samoin!