Ilmastonmuutoksen veroinen ajuri

Millä eväillä luontokato kuriin?

16.12.2022, kello 12:39

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Eurooppa kärvistelee energiakriisin kourissa, mutta samaan aikaan YK:n biodiversiteettisopimusten osapuolet kokoustavat Montrealissa. Meneillään on viidestoista kansainvälinen kokous, jossa neuvotellaan siitä, miten luonnon köyhtyminen pysäytetään ja miten elpyminen voisi toteutua.

Kanadan Montrealissa kokoustavien päättäjien tehtävänä on sopia neljästä pitkän tähtäimen tavoitteesta, jotka ohjastaisivat kansakuntia kohti vuotta 2050. Välitavoitteita on 22 kappaletta. Ne pitäisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Vuosi 2030 on muutenkin merkittävä. Siihen mennessä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pitäisi pysäyttää, jonka jälkeen voidaan käynnistää luontoa elvyttävät toimet. Montrealin kokous järjestetään 7.–19.12.2022. Loppumietteitä on siis luvassa ensi viikon aikana.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on laaja kokonaisuus. Se ulottuu kaikille politiikan alueille ja kattaa kaikki yhteiskunnalliset toimet. Kyse ei ole pelkästään lajien ja elinympäristöjen tilan parantamisesta maalla, sisävesissä ja merillä. Monimuotoisuuden säilyttäminen ohjaa myös luonnonvarojen käyttöä ja yritysten taloudellista toimintaa.

Energiateollisuus jo lähtökuopissa

Suomessa energiateollisuuden tavoitteena on ympäristön kannalta kestävä energiajärjestelmä.

— Energiajärjestelmän on oltava kestävä sekä ilmaston että luonnon monimuotoisuuden kannalta, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

— Energiatoimiala irtaantuu lopulta kokonaan fossiilitaloudesta, jonka jälkeen melkein kaikki energia saadaan biosfääristä. Siksi energia-alan täytyy huolehtia omalta osaltaan luonnon monimuotoisuuden säilymisestä.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvien asioiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Energiatoimiala arvioi, että jo lähitulevaisuudessa monimuotoisuuteen liittyvien asioiden merkitys alan toimintaan on vähintään yhtä suuri ilmastonmuutoksen — ehkä jopa suurempi. Siksi suomalainen energiateollisuus on jo laatinut oman biodiversiteettitiekartan ohjastamaan alan toimintaa.

— Pyrimme aktiivisesti tunnistamaan niitä vaikutuksia, joita energiateollisuus jättää toimillaan luontoon. Samalla etsimme keinoja, joilla vaikutuksia voisi lieventää, Leskelä kertoo.

Suomessa energiatoimialan tavoitteena on olla luontopositiivinen vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että tuolloin energia-ala ei enää omilla toimillaan heikentäisi luonnon monimuotoisuutta.

— Toimialalla on vielä paljon opittavaa, mutta tekemällä oppii. Haluamme tehdä yhteistyötä ympäristöviranomaisten, tutkijoiden ja muiden toimialojen kanssa, jotta onnistuisimme työssämme.

Kaiken kattava ilmiö

Luontokato ja sen pysäyttäminen on koko yhteiskunnan läpi leikkaava ilmiö. Luontokatoa voidaan hillitä monilla eri tavoilla: osa yritystoiminnasta vaikuttaa luontoon paljon, osa vähän ja osa ei lainkaan. Lisäksi yritystoiminnan välilliset vaikutukset luontoon voivat olla merkittäviä.

Ekosysteemin toiminta on kuitenkin sellaista, että ihmisen toimet näkyvät vasta viiveellä — olipa sitten kyseessä luontoa vahingoittavat tai parantavat toimet. Lisäksi toimien vaikuttavuutta ohjaa lupamenettely. Lupia tarvitaan myös luontokadon pysäyttämiseen tähtääviin toimiin. Jos luvitus on hidasta, hidastaa tämä myös parantavien toimenpiteiden vaikutuksia.

Yhteiskunnan ja kansalaisten odotukset vaikuttavat siihen, mihin kaikkeen yritykset ryhtyvät. Mitä toimia arvostetaan ja asetetaanko toimet tärkeysjärjestykseen? Tältä pohjalta yritykset asettavat itselleen omakohtaisia tavoitteita, joihin vaikuttavat myös viranomaisten ohjaus ja poliittiset päätökset. Luontokadon torjunta on siis laajamittaista yhteistyötä.

Energiateollisuuden viisi toimenpidettä

Energiateollisuuden biodiversiteettitiekartta nostaa yritysten pohdittavaksi viisi käytännöllistä toimenpidettä. Ensimmäinen niistä kannustaa liittämään biodiversiteettiasiat osaksi yritysten johtamista. Tällä tavalla luontokatoon liittyvät toimet sulautuvat luontevasti vastuullisuustyöhön — eivätkä jää ympäristöjohtajan pöydälle.

Toinen pointti on läpinäkyvyys, systemaattisuus ja jatkuva parantaminen — ne lisäävät biodiversiteettityön uskottavuutta. Kun yritykset valtavirtaistavat biodiversiteettiajattelunsa, voidaan asia ottaa huomioon jo hankkeiden alkumetreillä ja kaikessa toiminnassa. Tämä on tiekartan kolmas huomio.

Luontokadon kehittymiseen vaikuttaa myös yritysten tekemä alihankinta. Miten yrityksille alihankintaa tuottavat toiset yritykset ovat hoitaneet omat biodiversiteettiasiansa. Energiateollisuuden biodiversiteettitiekartta huomauttaa myös siitä, että ympäristön laatua parantavia toimia voidaan kohdistaa jo rakennettuihin alueisiin.

Sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden toteutumista luontokadon pysäyttämisen kaltaisessa ekologisessa siirtymässä ei voi vähätellä — tämä on tiekartan viides havainto. Biodiversiteettityön kustannusten jakaminen sopivilla tavoilla taas edellyttää taloudellisten mallien kehittämistä ja asenteisiin vaikuttamista. Ilman yleistä hyväksyntää, on yritysten vaikea toteuttaa ekologien siirtymän edellyttämiä toimia.

#energiapolitiikka #ympäristö