Energiamurroksen kärkimaat selvillä

Miten Suomi sijoittui kisassa?

21.12.2022, kello 16:58

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kunnianhimoiset ilmastopoliittiset tavoitteet eivät vielä riitä vauhdittamaan energiamurrosta, mikäli politiikkatoimet eivät muutu käytännön toiminnaksi. Lainsäädännön, yhteiskunnallisen säätelyn ja valittujen markkinamekanismien olisi tuettava kehitystä. Energy Transition Readiness Index 2022 -raportti (ETRI) syynää kolmentoista Euroopan maan valmiudet edistää vihreää siirtymää. Mukana on myös Suomi.

Alankomaat, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi ja Tanska ovat kaikki asettaneet tavoitteeksi vähentää hiilidioksidipäästöjä ja edistää puhtaan energian käyttöä. Millä tavoilla maat ovat hoitaneet homman käytännössä? Näitä asioita Energy Transition Readiness Index 2022 -raportti selvittää.

Mittareina käytetään uudistuvaa energiaa tuotannossaan käyttävien uusien toimijoiden markkinoillepääsyn helppoutta, markkinoiden läpinäkyvyyttä ja joustavuutta. Lisäksi analysoidaan sitä, miten tasapuolisesti markkinoilla toimivia yrityksiä kohdellaan.

Raportti syynää myös yhteiskunnallisen säätelyn vaikutuksia. Miten sujuvat esimerkiksi lupaprosessit tai onko uusien voimalaitosten kytkeminen verkkoihin helppoa vai vaikeaa — tai minkälaisia signaaleita kansalliset markkinat antavat sijoittajille investointipäätösten tueksi.

Havaintojen perusteella raportti pisteyttää maat ja asettaa ne järjestykseen. Kärkikaartiin sijoittuvissa maissa valmiudet selvitä energiamurroksesta ovat hyvät, häntäpäässä heikommat.

Esteet hidastavat kehitystä

Investointiesteiden pikainen purkaminen ja kysyntäjoustomekanismien aktiivinen käyttö ovat raportin mukaan toimenpiteitä, jotka edistävät erityisen tehokkaasti energiamurrosta. Joustotarpeet pitäisi kuitenkin määritellä yleisesti ottaen nykyistä tarkemmin, jotta niiden suunnittelu saataisiin tosissaan käyntiin.

— Energiamarkkinoita koskevat uudistukset olisi priorisoitava ja esteiden poistamista varten olisi laadittava kunnollinen pitkän aikavälin suunnitelma. Euroopalla ei ole varaa siihen, että hallitukset hidastelevat energiamurrosta edistävien toimenpiteiden toteuttamisessa. Nykyistä energiakriisiä seuraa uusi energiakriisi, mikäli hallitukset eivät ryhdy ripeästi toimeen, toteaa Nina Skorupska — raportin julkaisseen Association for Renewable Energy and Clean Technology -järjestön toimitusjohtaja.

Energiamurrosta ja vihreää siirtymää edistävä poliittinen tuki on raportin mukaan heikentynyt monessa maassa. Tämä tarkoittaa sitä, että energiamarkkinoita koskevien kehitystoimien toteuttaminen on hidastunut ja päätöksenteko on monimutkaistunut. Syinä ovat ainakin osittain energiahintakriisi ja Venäjän sotatoimet, jotka ovat vieneet huomiota energiamarkkinoiden kehittämisestä.

Myös sähköisen liikenteen kehittämistyö on hidastunut. Latausinfrastruktuuriin investoiminen on yhä hajanaista eivätkä politiikkatoimet kannusta kehittämään latausinfrastruktuuria.

— Sähköverkkoihin pääsyssä on merkittäviä esteitä erityisesti Saksassa, Irlannissa, Puolassa ja Iso-Britanniassa, raportti huomauttaa.

Kysyntäjoustot kiinnostavat monissa maissa, mutta kysyntäjoustojen kehittäminen on hidasta ja vasta alkuvaiheessa. Raportin mukaan kaupalliset ja lainsäädännölliset rajoitukset estävät yhä monissa maissa vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden pääsyä markkinoille tasavertaisina. Hajautettujen energiajärjestelmien toteuttamiselle on vielä monia lainsäädännöllisiä esteitä useammissa tutkituissa maissa.

Energiakriisistä potkua ja hidasteita

Euroopassa vellova energiakriisi voi nopeuttaa vihreää siirtymää, vaikka se tuottaa myös epävarmuuksia. Kallis sähkö parantaa kuitenkin uusiutuvaan energiaan perustuvien tuotantomuotojen kilpailukykyä. Myös luottamus puhtaaseen teknologiaan perustuviin investointeihin paranee, kun kilpailukyky paranee.

Samalla poliittiset riskit kuitenkin kasvavat. Poliittisten päättäjien halu ohjata entistä enemmän energiamarkkinoita tai into puuttua hinnanmuodostukseen kasvaa, kun kansalaisten ahdinko energiakriisin kourissa pahenee.

Hintakattojen kaltaisten mekanismien käyttö vie kuitenkin pohjaa investoinneilta. Toimitusvarmuuden asettaminen etusijalle taas vähentää haluja investoida tuulivoiman tai aurinkovoiman kaltaiseen vaihtelevaan tuotantoon.

Raportti ennustaa, että lämpöpumppujen kaltaisten laitteiden määrä asuntojen ja kiinteistöjen lämmityksessä kasvaa kaikkialla Euroopassa. Ne toimivat hyvällä hyötysuhteella ja kykenevät hyödyntämään päästötöntä sähköä esimerkiksi maakaasuun perustuvan lämmityksen sijasta. Tämä vähentää fossiilienergian käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä. Erityisesti Saksalla, Tanskalla, Alankomailla ja Sveitsillä on tulevaisuudessa haasteita lämmitysmarkkinoiden kehittämisessä.

Lisää puhdasta tuotantoa

Raportti laskee, että tutkimuksen kohteena olleet kolmetoista maata tarvitsevat yhteensä yli 700 terawattituntia uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä. Tämän lisäksi joustomekanismeja olisi otettava runsaasti käyttöön. Ilman puhtaan energian lisäystä päästövähennystavoitteet eivät toteudu.

Tutkituissa maissa kysyntäjoustojen avulla voidaan saada yhteensä 37,5 miljoonan tonnin päästövähenemä joka vuosi. Samalla kotitalouksien energiatehokkuus kasvaa, kun energiaa kuluu vähemmän.

Raportti laskee, että kotitaloutta kohden tämä tarkoittaa keskimäärin 300 euron säästöjä joka vuosi. Ison-Britannian kaltaisessa heikon energiatehokkuuden maassa säästöiksi arvioidaan jopa 600 puntaa kotitaloutta kohti vuosittain.

Kysyntäjoustomekanismien nykyistä tehokkaampi käyttö vapauttaa myös päästötöntä energiaa muuhun käyttöön. Samalla energiaturvallisuus ja energiaomavaraisuus paranevat.

Mitä pitäisi tehdä?

Raportti julkaisee joukon yleisluontoisia ehdotuksia, joiden toteuttaminen edistäisi energiamurrosta ja vihreää siirtymää. Kärjessä ovat kysyntäjoustomekanismien tunnistaminen ja toimintasuunnitelmien laadinta niiden toteuttamiseksi. Valituilla politiikkatoimilla vauhditettaisiin joustojen käyttöä ja laajemmin energiamarkkinoiden kehittymistä.

Tueksi tarvitaan ennusteita ja asiantuntevaa hallintoa. Kantaverkkoyhtiöt tai alueelliset verkkoyhtiöt sopisivat hyvin ohjaamaan kehitystä. Oleellista olisi kuitenkin määritellä toimijoiden vastuut selkeästi, raportti huomauttaa.

Mikäli kysyntäjoustomekanismien yleistymistä halutaan vauhdittaa kannustimien avulla, olisi niiden oltava oikeudenmukaisia, läpinäkyviä ja helposti saatavilla olevia. Kysyntäjoustojen tuotteistamista varten tarvitaan myös markkinapaikka — reilut ja avoimet markkinat, jotta erilaiset joustavat resurssit voisivat kilpailla tehokkaasti. Tämä lisää myös investoijien mielenkiintoa kysyntäjoustomarkkinoita kohtaan.

Raportti muistuttaa, että sijoittajat kaipaavat ylipäätään ennustettavuutta. Tähän voidaan vaikuttaa politiikkatoimilla. Koska energiainvestoinnit ovat pitkäaikaisia, eivät investoijat innostu sijoittamaan ilman pitkän aikavälin hintasignaaleita.

Entistä yhtenäisemmät markkinasäännöt

Energiamarkkinoiden taustalla vaikuttavat yhteiset pelisäännöt. Kansallisten markkinoiden säännöissä voi olla kuitenkin eroja, mikä korostuu rajat ylittävässä kaupankäynnissä. Siksi raportti korostaa sääntöjen harmonisointia — tämä edistää rajat ylittävää kauppaa. Selkeitä yhteisiä sääntöjä tarvitaan myös energian mittaukseen liittyvissä asioissa ja IT-järjestelmien hankinnassa.

Energiaverkkoihin pääsyn esteiden poistaminen on raportin mukaan muuttumassa yhä kriittisemmäksi etenkin Saksassa, Irlannissa, Hollannissa, Puolassa ja Isossa-Britannissa. Samankaltaisia esteitä on joustotuotteiden markkinoillepääsyn tiellä.

Markkinoillepääsyä rajoittavat monimutkainen lainsäädäntö, kohtuuttoman työläiden teknisten standardien soveltaminen tai hallinnollinen hitaus.

Kuka oli paras?

Energy Transition Readiness Index 2022 -raportin mielestä Suomessa on valmistauduttu parhaiten energiamurroksen haasteisiin. Asteikolla 1–5 Suomi saa arvosanan 5 — ainoana syyniin osallistuneena maana. Alankomaat, Norja, Ranska, Ruotsi ja Tanska ovat kakkossijalla arvosanalla 4.

Espanja, Irlanti, Italia, Puola, Saksa, Sveitsi ja Iso-Britannia saavat arvosanaksi kolmosen. Raportti huomauttaa, että erityisesti Iso-Britannia ja Saksa ovat putoamassa vauhdista. Niillä olisi paljon parannettavaa.

Hyvän arvosanan saaneissa maissa on joustavat energiamarkkinat, joille pääsy on verrattain tasapuolista, läpinäkyvää ja helppoa. Huonot pisteet saaneissa maissa sen sijaan on investointiesteitä, verkkoihin pääsy on vaikeaa tai markkinoiden joustavuus on heikko. Erityisesti joustavuuksien parantaminen on monelle maalle suuri haaste.

Energy Transition Readiness Index 2022 -raportti (ETRI) on luettavissa kokonaisuudessaan täällä

Association for Renewable Energy and Clean Technology on Ison-Britannian suurin uusiutuvan energian toimialajärjestö. Sillä on noin 550 lämpö-, kuljetus-, energia- ja kiertotalousalalla toimivaa jäsenyritystä.

#uusiutuva energia