Nopeita apuja — harkittuja muutoksia

16.12.2022, kello 16:32

Miten helpottaa kansalaisten ja yritysten tuskaa, kun energiakriisi tyhjentää pankkitilit ja kylmentää kodit? Entä millä tavalla Euroopan unionin sähkömarkkinamallia pitäisi kehittää, jotta se tulevaisuudessa kykenisi ottamaan paremmin vastaan energiakriisin kaltaisia iskuja?

Vaakakupeissa oli kaksi raskaan sarjan asiaa, jotka Euroopan unionin jäsenmaiden päämiehistä koostuvan Eurooppa-neuvoston — tai epävirallisemmin EU:n huippukokouksen — oli ratkottava. Asiat ovat toistensa veljiä, mutta samoilla lääkkeillä ongelmat eivät ratkea.

— On selvää, että kansalaisia on autettava. Nopeat tukitoimenpiteet ja sähkömarkkinamallin uudistaminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, vaikka niistä keskustellaankin samoissa yhteyksissä, toteaa Energiateollisuus ry:n Brysselin toimiston päällikkö Antti Kohopää.

—  Sähkömarkkinamallin uudistamista ei voi perustella tupakka-askin kanteen tehdyillä laskelmilla, vaan vaikutusten arvioimiseen tarvitaan pidempi aika.

Eurooppa-neuvosto antoi kokouksessaan EU-komissiolle valtuudet laatia tarvittavat sähkömarkkinamallia koskevat muutokset. Valtioiden päämiehet kuitenkin edellyttivät, että komissio arvioi kaavailemiensa muutosten vaikutuksia markkinoiden toimintaan.

Nyt sähkömarkkinamallin uudistustyö näyttää etenevän kuin ranskalainen luotijuna. Komissio aikoo käynnistää julkisen konsultaation — eli kuulemisen tai lausuntokierroksen — vielä ennen joulua. Valmiit muutosesitykset komissio julkaisee ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

— Akuutti energiahintakriisi ei ratkea sähkömarkkinamalliin tehtävillä muutoksilla. Erilaiset ideat sähkömarkkinoiden kehittämiseksi pitäisi arvioida huolellisesti ja perinpohjaisesti, toteaa Energiateollisuus ry:n energiakauppajohtaja Pekka Salomaa.

— Pahimmillaan pikaisesti kyhätyt markkinamallin muutokset lämmittävät housuissa hetken, mutta pakkasen kiristyessä paleltaa kamalasti.

Hyötyjen markkinat

Euroopan unionin alueella käytössä oleva sähkömarkkinamalli on tuottanut hyötyjä kaikille. Ilman yhteisiä markkinoita sähkö maksaisi vielä enemmän. Yksi hyötyjistä on Suomi, joka hankkii sähköstään vuosittain noin neljänneksen pohjoismaisilta markkinoilta.

Sähköä kannattaa ostaa naapurimaista, jos se on halvempaa kuin kotimaassa ja jos sitä on tarjolla. Varovaisten arvioiden perusteella suomalaisten hyödyt yhteisistä markkinoista ovat miljardeja verrattuna siihen, että vastaava määrää sähköä olisi tuotettu Suomessa.

— Suomi ei selviäisi ilman siirtoyhteyksiä muihin maihin. Ilman yhteisiä markkinoita myös toimitusvarmuus olisi heikompi. Siksi on tärkeää, että markkinoita kehitetään yhdessä ja huolellisesti, Salomaa muistuttaa.

Nykyisen hintakriisin syy on niukkuus sähköntarjonnassa. Voimalaitoksia on kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa liian vähän. Pelkästään sähköntuotantoon tarvittaisiin Euroopan unionin alueella vuosittain 80 miljardin euron investoinnit tulevien vuosikymmenten aikana.

— Markkinamallin olisi toimittava siten, että se kannustaa energiayhtiöitä investoimaan uusiin voimalaitoksiin ja sähköverkkoihin. Investoinnit ja riittävä määrä voimalaitoksia auttavat selviämään energiakriisin kaltaisista tilanteista. Siksi markkinamekanismista ei kannata poistaa lyhyen aikavälin hintasignaalia, joka kannustaa investoimaan sekä ottaman käyttöön oikea-aikaisesti tuotantoresursseja ja joustomekanismeja, Salomaa huomauttaa.

Samalla Eurooppa-neuvosto huomauttaa, että innovointiin, energiainfrastruktuuriin, energian varastointiin, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuushankkeisiin olisi investoitava nykyistä enemmän. Kun näin toimitaan, paranee Euroopan unionin energiaomavaraisuus ja riippuvuus venäläisestä fossiilitaloudesta katkeaa. Lisäksi vihreä siirtymää saa vauhtia ja toimitusvarmuus paranee.

Salomaan mielestä Eurooppa-neuvoston tavoitteet ovat hyviä. Siksi energiatoimialan investointimahdollisuuksia ei kannata vaurioittaa rankaisemalla yrityksiä pikaisesti ja huonosti suunnitelluilla sähkömarkkinamallin muutoksilla.

#energia ja Eurooppa #energiamarkkinat

Jaa artikkeli: