Omavaraisuus vai halpa hinta?

27.10.2022, kello 14:50

Kumpi on tärkeämpi asia: edullinen energian hinta vai Suomen energiaomavaraisuus? Aiheesta keskustelivat Tampereella kansanedustajat Atte Harjanne (vihr.), Eeva Kalli (kesk.), Matias Mäkynen (sd.), Sakari Puisto (ps.) ja Janne Sankelo (kok.).

Poliittisten puolueiden kesken aiheesta syntyy jonkin verran näkemyseroja, jos kahdesta pitäisi vain toinen. Keskustan kansanedustaja Eeva Kalli tosin haluaa valita joka tapauksessa molemmat.

Valinnassaan vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne korostaa kansainvälisten energiamarkkinoiden merkitystä Suomelle. Samasta syystä Harjanteen valinta on edullinen energian hinta.

— Suomi on hyötynyt kansainvälisistä energiamarkkinoista, etenkin yhteispohjoismaisista sähkömarkkinoista. Mahdollisuus ostaa sähköä aina sieltä, missä se on halvinta pitää myös suomalaisten sähkönhinnan kurissa. Tosin omavaraisuuskin vaikuttaa energian hintaan.

Sosialidemokraattien kansanedustaja Matias Mäkynen on samoilla linjoilla.

— Omavaraisuus on hyvästä, jotta ei oltaisi riippuvaisia diktaattorien tekemisistä. Hyvin toimivat yhteismarkkinat taas takaavat kohtuuhintaisen energian.

Kokoomuksen kansanedustaja Janne Sankelo haluaisi ennen kaikkea vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta. Omavaraisuus on ykkösasia kylmien talvikuukausien aikana.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto painottaa omavaraisuuden merkitystä fiskaalisista syistä ja huoltovarmuuden kannalta. Raha jää kiertämään Suomen kansantalouteen, jos energiaa ei tarvitse ostaa rajojen ulkopuolelta.

— Hyvä omavaraisuusaste auttaa myös ylläpitämään huoltovarmuusjärjestelmää, joka Suomessa onkin muita maita parempi. Energian hinta saattaa kuitenkin ajoittain korostua, kuten nyt energiankriisin aikana.

Tuet — nopeita ja helppoja

Suomi on päättänyt tukea energia-ahdinkoon joutuneita kansalaisiaan. Keinoiksi on valittu sähköenergian arvonlisäveron alentaminen, kotitalousvähennysten kaltaiset sähkötuet ja sosiaaliturvajärjestelmän kautta kohdistettavat ylimääräiset avustukset.

Suomen ratkaisut ovat tuottaneet kiitosta, mutta myös kritiikkiä. Esimerkiksi sähkötukien on sanottu edistävän suurta sähkönkäyttöä ja arvonlisäveroalen kohdistuvan myös sellaisille kansalaisille, jotka eivät tukea kaipaa.

Eeva Kallin mielestä hallituksen ratkaisut kestävät vertailun.

— Täydellisesti kohdentuvia tukitoimia on hankala rakentaa silloin, kun pitäisi reagoida nopeasti. Tukientoimien lisäksi kansalaiset ovat kuitenkin ryhtyneet aktiivisesti säästämään energia, mikä näkyy jo tilastoissakin.

Matias Mäkynen rajaisi valtiolliset tuet mahdollisimman pieniksi. Laajat veroalet eivät ole lähellä sydäntä.

— Energiankäytön ohjausta ja säästötoimenpiteitä tarvittaisiin enemmän kuin tukia. Hallitus otti nyt tuet käyttöön, koska ne olivat nopea ja helppo ratkaisu akuuttiin kriisiin.

Mäkysen vaihtoehto tukitoimille olisi kysyntäjoustohuutokauppa. Huutokauppa kohdistuisi etenkin suurin sähkönkäyttäjiin. Huutokauppajärjestelmän tavoitteena olisi saada sähkönkäyttäjät vähentämään tai lopettamaan sähkönkäyttöään sellaisina aikoina, jolloin sähköstä on pulaa. Vähentämis- tai lopettamistoimista maksettaisiin huutokaupan perusteella muodostuva korvaus. Alhaisimman tarjouksen tehnyt voittaisi kisan.

Kysyntäjoustohuutokauppa on kuitenkin vielä arvoitus. Kukaan ei tiedä tarkasti, miten se toimisi ja mistä huutokauppavarat kerättäisiin tai minkälaiseen sähkönkäyttöön se kohdistuisi.

Perussuomalaisten Sakari Puisto on myös kiinnostunut kysyntäjoustojen potentiaalista. Tässä hetkessä tukitoimet ovat kuitenkin välttämättömiä. Jos kaikki tuet eivät kohdistu täysin oikein, niin tietty ”hukka” on vain hyväksyttävä.

Kokoomuksen Sankelo pitää kansalaisille räätälöityjä tukia perusteltuina akuutissa energiakriisissä. Samalla olisi kuitenkin osattava katsoa energiakriisin ylitse ja pitää huoli siitä, että tukitoimet jäävät väliaikaisiksi.

— Tuet ovat tylppä purkkaratkaisu, joka kuitenkin auttaa pahimpien aikojen ylitse. Samalla säästökannustimia tarvitaan lisää, toteaa Atte Harjanne.

Keppiä vai porkkanaa?

Kansalaisten ja yritysten sähkönkäyttöä voidaan ohjata tai rajoittaa, mikäli markkinaehtoinen ohjaus ei toimi riittävän tehokkaasti. Paneelissa kysyttiin, olisivatko kansanedustajat valmiita rajoittamaan tiukemmalla ohjauksella kansalaisten sähkönkäyttöä.

Kokoomuksen Sankelo kaipaisi nykyistä enemmän ohjausmalleja, joiden kesken sähkönkäyttäjät voisivat tehdä valintoja. Yksi hyvä tapa olisi ohjata sähkönkäyttöä entistä pontevammin yöaikaan. Sankelon mielestä tulevan talven aikana on kuitenkin varauduttava kiertäviin sähkökatkoihin.

— Vapaaehtoisuus toimii hyvin ja energiakriisin seurauksena sähkönmyyjien sopimukset uusiutuvat. Samalla sähkönkäyttötavat uudistuvat, Eeva Kalli huomauttaa.

Kallin mielestä kiinteistöjen energiatehokkuusremontointia olisi edistettävä, jotta kiinteistöt käyttäisivät tulevaisuudessa vähemmän energiaa. Energiaremonteista ei ole kuitenkaan apua tähän hetkeen.

— Kiertävät sähkökatkot ovat kuitenkin viimeinen keino.

Harjanne ohjaisi energiankäyttöä nykyistä enemmän, koska energiantuotannon vaihteluun voidaan vaikuttaa. Mallia ei kuitenkaan pidä ottaa Saksasta.

Mistä joustavaa sähköntuotantoa lisää?

Tällä hetkellä Suomeen rakennetaan runsaasti uusia tuulivoimaloita — muunlaiseen tuotantoon ei oikeastaan edes investoida. Tuulivoima on kuitenkin sääriippuvainen tuotantomuoto, joka tarvitsee tuekseen joustavia ja nopeasti reagoivia tuotantomuotoja. Niiden avulla paikkaillaan tuulivoiman jättämiä reikiä.

Miten Suomessa voitaisiin parhaiten edistää joustavan sähköntuotannon investointeja?

— Ainakin lainsäädännöstä voitaisiin poistaa pullonkaulat, jos sellaisia on. Julkinen rahoitus ja lainoitus toimivat myös, jotta muistakin tuotantomuodoista saataisiin markkinaehtoisia, Matias Mäkynen toteaa.

Atte Harjanne epäilee, että ainakaan polttoon perustuvia laitoksia ei voida rakentaa loputtomasti. Aika ajoin olisi arvioitava myös sitä, vievätkö valitut politiikkatoimet oikeaan suuntaan.

— Investointeja tarvitaan lähes kaikkiin sähköntuotantomuotoihin. Monipuolisen tuotantopaletin tueksi tarvitaan sähkönvarastoja. Kun investointinäkymä on selkeä ja ulottuu riittävän pitkälle, ohjaa markkinamekanismi investoinnit oikeaan suutaan, Eeva Kalli sanoo.

Janne Sankelo antaisi jokaiselle uutta ydinvoimaa rakentavalle yritykselle välittömästi rakennusluvan, vaikka ydinvoima ei olekaan joustavaa tuotantoa.

Miltä näyttää turpeen tulevaisuus?

Sankelon mielestä energiakriisi antaa polttamiseen perustuville tekniikoille lisäaikaa. Sitä tarvitaan etenkin energiaturvetta polttoaineena käyttäville laitoksille.

— Energiaturvetta tarvitaan Suomessa pidempään kuin mitä tähän asti on kuviteltu. Sillä korvataan venäläistä puuhaketta akuutin kriisin aikana, mutta myös tulevaisuudessa. On käytettävä omia raaka-aineita, kun tuonti tyrehtyy.

Sankelo huomauttaa, että parin vuoden jatkoaika ei riitä ylläpitämään turveteollisuuden haluja pitää koneet, laitteet ja osaaminen kunnossa. Tähän tarvittaisiin ainakin kymmenen vuoden näkymä.

— Energiantuotannon lisäksi turvetta tarvitaan kasveille ja eläimille.

Harjanne hyväksyy energiaturpeen käytön huoltovarmuuspolttoaineena, mutta normaalioloissa turpeen käyttöön ei pidä kannustaa. Myös Kalli korostaa turpeen merkitystä huoltovarmuuspolttoaineena.

— Ovatko korvausasiat ja muut järjestelyt kunnossa, jotta energiaturvetta saadaan huoltovarmuusvarastoihin, Kalli kysyy.

Energiapoliittinen paneelikeskustelu järjestettiin Tampereella 25.10.2022 World Energy Council Finland ry:n järjestämien Energiapäivin yhteydessä.

#energiapolitiikka

Jaa artikkeli: