Energiamurros ei jätä kylmäksi

Teksti Petri Sallinen

Millä keinoilla energia-alan yritykset onnistuvat taklaamaan osaajapulan? Houkutteleva urapolku ja työntekijöiden mahdollisuudet kehittyä työssä ovat hyväksi havaittuja keinoja lisätä yritysten vetovoimaa ja pitovoimaa. Tämän tietää Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) teknisten alojen toimialajohtaja Juha Jokinen.

— Yrityksille räätälöityjen koulutusten kysyntä on tällä hetkellä kovassa kasvussa. Murroksessa osaamistarpeet muuttuvat ja työntekijöiden taitojen aktiivinen päivittäminen auttaa yritystä selviämään työvoimakilpailussa, Jokinen huomauttaa.

— Vaikka yritys pitäisi huolen työntekijöidensä osaamisen kehittämisestä, unohtuu tämän kertominen ulkopuolisille usein. Osaamiseen panostaminen on vaikuttava vetovoimatekijä, kun työnantajia asetetaan järjestykseen työmarkkinoilla.

Tuulivoimarakentamisen raju kasvu on hyvä esimerkki energia-alan murroksesta. Se muuttaa yritysten osaamistarpeita ja muokkaa perinteisiä ammattikuvia. Tuulivoimarakentamisessa uusi ja vanha osaaminen kohtaavat.

— Tuulipuistojen sähköverkkojen ja sähköasemien rakentamisessa tarvitaan yhä samanlaista osaamista kuin muissakin sähköverkkotöissä, mutta tuulivoimalaitosten käyttäminen ja kunnossapito edellyttävät uudenlaisia taitoja. Tässä on koulutusorganisaatioilla vielä tekemistä.

Jokinen kertoo, että yritysten muuttuvia tarpeita seurataan Tampereelle herkällä korvalla.

— Tässä tarvitaan yritysten ja koulutusorganisaation välistä tiivistä yhteistyötä. Siitä hyötyvät kaikki ja yhteistyön avulla voimme kouluttaa sellaisia osaajia, joita asiakkaamme tarvitsevat.

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus kartoittaa yritysten koulutustarpeita yhteistyöfoorumin avulla. Foorumityöskentely perustuu ennakkokyselyihin, joiden johdattelemana päästään keskustelemaan tarkemmin itse koulutuksista. Energia-alan yrityksistä mukana ovat energiaverkkoja rakentavat palveluyhtiöt ja verkkoja käyttävät siirtoverkkoyhtiöt.

— Koulutusta voidaan räätälöidä monella eri tavalla. Koska tutkintovaatimukset asettavat tiettyjä reunaehtoja, tarjoaa puhdas yrityskoulutus tai rekrytointikoulutus yksilöllisemmän vaihtoehdon. Rekrytointikoulutuksessa mukana on myös paikallinen ELY-keskus, Jokinen kertoo.

Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen hallituksessa ovat edustettuina elinkeinoelämä ja työmarkkinaosapuolet. Myös tämä pitää yhteydet kunnossa yritysmaailmaan.

Koulutustarpeiden murros on totta

Energia-ala on kärsinyt työvoimapulasta jo vuosikausia. Syyksi on esitetty toimialan heikkoa vetovoimaa ja oikeanlaisten koulutusohjelmien puutetta. Jokinen tiedostaa ongelman, mutta ei ole täysin samaa mieltä.

— Kouluttajan näkökulmasta energia-alan vetovoima on kuitenkin melko hyvä. Yritysten henkilöstön osaamista lisääviä ammattitutkintoja suoritetaan suhteellisen paljon ja erilaisten osatutkintojen määrä on kasvussa. Vaikuttaa siltä, että erilaiselle kohdennetulle osaamiselle olisi tarvetta, mikä heijastaa toimialan murrosta.

Murroksessa tapa tuottaa koulutusta muuttuu. Jokisen mukaan tämä näkyy esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa, jota ei enää välttämättä jyrätä läpi vanhan kaavan mukaan. Nykyisin oppisopimus voidaan räätälöidä yrityksen ja opiskelijan tarpeiden mukaisesti, mutta silti tutkintovaatimukset täyttäen.

— ”Sinustako suurjänniteosaaja” -opintokokonaisuus on esimerkki kolmatta vuotta sähköalaa opiskeleville tarkoitetusta lisäkoulutuksesta. Sen tavoitteena on rakentaa opintoihin suora putki työelämään kesätöiden ja harjoittelun avulla. Siinä yritykset ovat tiiviisti mukana esittelemässä sähköasema- ja voimajohtotöitä.

Sähköalan tilanne muita parempi

Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa opiskelee vuosittain 11 000 henkilöä. Määrä sisältää osatutkinnot, yritysten tilaaman henkilöstökoulutuksen ja korttikoulutukset. Sähköalan opintoihin käytetään Tampereella vuosittain yhteensä 170 opiskelijatyövuotta.

Tampereella tehdään kovasti töitä, jotta nuoret aikuiset ja potentiaaliset uudet opiskelijat huomaisivat, mitä kaikkea teknisen alan ja energia-alan koulutus tarjoaa. Jokinen kertoo, että tässä käytetään apuna sosiaalisen median kanavia. Sieltä erityisesti nuoret etsivät tietoa.

— Meidän on oltava läsnä siellä, missä kohderyhmämme on. Saattaa olla, että jossain vaiheessa osallistumme jopa Tik Tokin kaltaisille kanaville.

Sähköalalle on suhteellisen helppo saada opiskelijoita — paremmin kuin muille teknisille aloille. Jokinen muistuttaa, että kaikki opiskelijat eivät ole nuoria. Alan vaihtajia, eli uuteen ammattiin opiskelevia, on runsaasti.

— Tällä hetkellä työllisyystilanne teknisillä aloilla on hyvä, mikä osaltaan vähentää koulutuksien tarvetta.

Jokisen mukaan sähköalalta valmistuneet sijoittuvat hyvin työelämään. Esimerkiksi sähköalan perustutkinto antaa hyvät lähtökohdat työelämään.

Vanha jako ei enää päde

Sähköalan ammatit ja koulutus ovat muuttuneet vuosien varrella. Perinteinen jako ulko- ja sisäasennustöihin ei enää päde. Sähkötöiden lisäksi asentajat perehtyvät myös tietoliikennealan töihin, koska alan yritykset tekevät kaikenlaista verkostourakointia. Tietoliikenneverkkojen rakentaminen tuli kuvioihin mukaan jo vuosia sitten.

— Mikrokanavatekniikan kurssilla sähköalaa opiskelevat pääsevät puhaltamaan myös valokuitua, Jokinen kertoo.

Tampereella energia-alan ammattitutkinnon suorittaneet valmistuvat sähköverkkoasentajiksi. He perehtyvät mm. pienjännite- ja keskijänniteverkkojen saloihin: maakaapelitekniikkaan ja ilmajohtorakenteisiin. Kaksi vuotta sitten oppimisympäristö laajeni käsittämään myös sähköasemat ja voimajohdot. Energia-alan erikoisammattitutkinnon suorittaneet valmistuvat puolestaan sähköverkkomestareiksi.

— Sähköasemat käsittävä oppimisympäristömme on Suomessa ja todennäköisesti myös Pohjoismaissa ainutlaatuinen, Jokinen kehaisee.

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto taas antaa valmiudet kiinteistöverkkojen rakentamiseen. Tutkinnon suorittaneet valmistuvat sähköasentajiksi ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet sähköasennusmestareiksi.

#työelämä

Jaa artikkeli: