Blogit

Markkinat Omakynä Hanna Höijer

Sukupolvien välisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

12.06.2024, kello 13:36

Kello on 02.19 lauantaina 8.6.2024. Kirjoitan tätä hotellin sängyllä Saksan Bonnissa nukahtamisen...

Tuotanto Vieraskynä Justus Luokkanen

Kun jokin on valittava

10.06.2024, kello 12:09

Mistä lähteä avaamaan energia-asioita rouvalle, joka puhutteli minua lounastauolla? Hänen...

Markkinat Vieraskynä Ville Niinistö

EU:n energiamurros on Suomelle valtava mahdollisuus

07.06.2024, kello 12:04

Eurovaalien keskusteluissa on Suomessa nukuttu niiden asioiden osalta, joissa EU:lla on todellista...

Energia-Suomi 2004, osa 3

Päästökaupasta paineita verotukselle

16.05.2024, kello 08:00

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Päästökaupasta paineita verotukselle

Miten energiaverotus ja uusiutuvan energiantuotannon tukitoimet saadaan asettumaan samalle pelikentälle päästökaupan kanssa? Päästökauppa teki tuloaan vuonna 2004. Siksi kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) asettama työryhmä pohti päästökaupan vaikutuksia.

Miten päästökauppa ja muut energiapolitiikan ohjauskeinot vaikuttavat yhdessä energianhankintaan, toimitusvarmuuteen, hintaan, teollisuuden kilpailukykyyn ja uusiutuvan energian mahdollisuuksiin pärjätä kilpailussa. Yhteistuotannon asema ja valtiontaloudelliset vaikutukset arvioitiin erikseen.

Selvitys totesi, että ”päästökauppa on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta tehokas ohjauskeino, mutta energiapolitiikan kannalta riittämätön väline. Päästökaupan tärkein ohjausmekanismi — päästöoikeuden hinta — jää kaikissa tapauksissa suomalaisen energiapolitiikan ulottumattomin.”

Työryhmän mielestä uusiutuvien energialähteiden asema päästökaupan olosuhteissa näyttää olevan turvattu. Tästä pitävät huolen energiaverotus ja energiaverotuet, ”mutta vain silloin, mikäli niihin ei päästökaupan olosuhteissa puututa”.

Työryhmä arvioi, että suomalaisen lauhdetuotannon asema heikkenee — erityisesti turvelauhteen, jota tosin tuolloin ei ollut kovin paljon. Todennäköisesti energiapuu korvaa turvetta kaukolämmön tuotannossa ja yhteistuotantolaitoksissa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ”nykyinen energiaverorakenne lisää yhteistuotantosähkön määrää päästökaupan olosuhteissa”, työryhmä arvioi.

Pitkällä aikavälillä päästökauppa aiheuttaa kuitenkin huomattavan riskin energiaintensiiviselle teollisuudelle, työryhmä toteaa. Siksi päästökauppaa ja energiaverotusta olisi tarkasteltava yhdessä: kokonaisuus ei saisi kohtuuttomasti nostaa energian hintaa.

Työryhmä ei uskaltanut arvioida sitä, siirtyykö päästöoikeuden hinta kokonaisuudessaan loppukäyttäjien maksettavaksi. Ainakin suojautumisjärjestelmiä olisi syytä pohtia.

Matti Vanhasen hallitusohjelman yksi perusajatus oli tuolloin ”energiaverotuksen kehittäminen, jotta työhön kohdistuvaa verotusta voitaisiin kehittää”. Tämä näkyy KTM:n työryhmän työssä. Energiatuotteiden valmisteverot tuottivat 20 vuotta sitten yhdeksän prosenttia valtion verotuloista.

Eriytetään energiaverotus?

Päästökauppajärjestelmän käyttöönoton arveltiin johtavan väistämättä energiaverojärjestelmän eriyttämiseen. Ilman sitä ei tasapaino eri energiamuotojen välillä toteudu — etenkään kilpailluilla markkinoilla.

Energiaverotuksen eriyttämisen selitettiin tuolloin tarkoittavan sitä, että päästökaupan ulkopuolelle jäävien energiaverotusta nostettaisiin saman verran kuin mitä päästökauppa tuo uusia kustannuksia päästökauppasektorin yrityksille. Ydinvoiman ja vesivoiman pitäminen samalla viivalla muiden energiamuotojen kanssa voidaan korjata asettamalla tuotantomuodoille ylimäärinen vero.

Liikenne saataisiin mukaan päästövähennystalkoisiin asettamalla bensiinille ja kevyelle polttoöljylle noin viiden prosentin korvamerkitty vero, jonka tuotto käytettäisiin esimerkiksi kehitysmaissa hiilidioksidipäästöttömän tekniikan rakentamiseen Kioton mekanismien periaatteiden mukaisesti.

Ministeriön työryhmä totesi, että päästökaupan ulkopuolelle jäävät toimijat eivät osallistu päästövähennystalkoisiin edes verokepin avulla. Ainoa tapa saada jotain merkittävää aikaiseksi päästökaupan ulkopuolisella sektorilla olisi nostaa päästökaupan ulkopuolisten toimijoiden energiaverotusta todella reippaasti.

#energiahistoria
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja

Aiheeseen liittyvät