Miksi bensiiniä palaa?

Pitkät etäisyydet — lyhyet matkat

20.06.2022, kello 14:03

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Pitkät etäisyydet — lyhyet matkat

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Tästä huolimatta henkilöautoilla ja pakettiautoilla ajetut matkat ovat suhteellisen lyhyitä. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan 76 prosenttia ajetuista matkoista on keskimäärin 31 kilometrin pituisia.

Suomalaisen työmatkan pituus on keskimäärin 18 kilometriä. Tämän kertoo työssäkäyntitilasto. Tilastot sisältävät 1,1 miljoonan työssäkäyvän kansalaisen työmatkatiedot. Keskimääräinen työmatkan pituus on viime vuosien aikana pidentynyt vajaalla kilometrillä.

Työmatkoista 46 prosenttia oli pituudeltaan korkeintaan seitsemän kilometriä. Loput työmatkoista asettuvat pituuksiltaan haarukkaan 10–50 kilometriä. Työmatkojen pituuksien jakaantuminen kahteen melko erilaiseen ryhmään herättää ajatuksia. Miten tällaiset työmatkat kannattaisi matkustaa?

Asiaa on tutkittu. Pyöräily on osoittautunut hyvin nopeaksi tavaksi liikkua etenkin kaupungeissa, mikäli matka on korkeintaan seitsemän kilometriä. Tällaisen matkan sotkee vajaassa puolessa tunnissa.

Jos työmatka on 10–50 kilometriä, käytetään sen taittamiseen joukkoliikennettä — mikäli joukkoliikennepalveluita on käytettävissä. Jos niitä ei ole ja jos henkilökohtainen talous antaa myöten, sopii sähköauto tällaisen matka taittamiseen.

Seitsemän prosenttia suomalaisista asuu alle kilometrin päässä työpaikastaan. Kilometrin pituisen matkan kävelemiseen kuluu noin kymmenen minuuttia.

Tilastojen perusteella joka toinen voisi tehdä työmatkansa pyörällä ja kymmenes voisi kävellä töihin. Loput voisivat käyttää työmatkoihinsa täyssähköautoa, mikäli joukkoliikennepalveluita ei ole käytettävissä. Asetelma on vahvasti yksinkertaistettu, mutta heittää ajatuksen oikealle hehtaarille: millä tavalla työssäkäyviä voitaisiin kannustaa ja motivoida käyttäytymään tällä tavalla.

Harrastuksiin henkilöautolla

Pääosa päivittäin henkilöautoilla tehtävistä matkoista liittyy vapaa-aikaan. Lapsia kuljetetaan urheilemaan tai ratsastamaan tai koiria kuskataan harjoitusradalle. Pitkien etäisyyksien maassa kesämökki on kuitenkin yleisin perustelu henkilöauton käytölle. Tämä on luonnollista. Raitiovaunulla ei pääse kesämökin portille ja monesti mökille on kuskattava monenlaista tavaraa. Myyttejäkin asetelmaan liittyy.

Suomalaiset omistavat noin puoli miljoonaa kesämökkiä. Vielä 1960-luvulla yli 50 kilometrin kesämökkimatkaa pidettiin aivan liian pitkänä. Nykyisin asiat ovat hieman toisin, mutta se ei täysin vahvista myyttiä pitkien matkojen Suomesta.

Tilastojen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisten kesämökeistä sijaitsee melko lähellä kotikuntaa: samassa maakunnassa tai lähempänä — kohtuullisen ajomatkan päässä. Tämä pätee kaikkiin suuriin kaupunkeihin Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta.

Helsinkiläisten kesämökit sijaitsevat tasaisesti eri puolilla Suomessa. Ajomatkaa pääkaupunkiseudulta kesämökille kertyy helposti kahdesta viiteen tuntia.

Sähköauto ei yhdellä latauksella vie maan kaukaisimmassa kolkassa sijaitsevalle kesämökille. Taukoja tarvitaan ja moni autoilija näyttää pysähtyvän muutenkin — olipa alla sitten sähköauto tai polttomoottoriauto. Kyselyiden mukaan henkilöautoilija haluaa pitää tauon noin kahdensadan kilometrin ajon jälkeen. Tauon aikana ehkä syödään ja levähdetään hetki. Tähän kuluu aikaa noin puoli tuntia, ehkä 45 minuuttia. Tässä ajassa ehtii ladata uutta henkeä myös sähköauton akkuun.

Entä miten suomalaisten kodit sijoittuvat maantieteellisesti? Suurin osa — 88 prosenttia — asuu korkeintaan 500 kilometrin säteellä Helsingistä. Jos säde supistetaan 300 kilometriin, asuu sen sisällä 69 prosenttia kansalaisista.

Hinta vai etäisyys?

Suomalainen käyttää bensiiniä noin litran päivässä. Tämä on suurin piirtein saman verran kuin Ruotsissa (1,12 litraa), Irlannissa (1,0 litraa) tai Tanskassa (0,94 litraa). Venäläiset käyttävät bensaa päivittäin 0,94 litraa per henkilö ja virolaiset 0,7 litraa. Tilastot sisältävät kaikki kansalaiset vauvoista vaareihin.

Erot Euroopan maiden kesken ovat vähäisiä. Bensiinin keskikulutus Euroopassa on 0,5–1,0 litraa kansalaista kohti. Tästä huolimatta etäisyydet vaihtelevat — osa maista on pinta-alaltaan pieniä, osa hyvinkin suuria.

Yhdysvallat ja Kanada ovat läntisistä teollisuusmaista omassa sarjassaan. Amerikkalaiset käyttävät 4,39 litraa bensiiniä henkeä kohti päivässä ja kanadalaiset 3,62 litraa. Maailman kärkikaartiin sijoittuu moni arabimaa, kuten Kuwait, Saudi-Arabia ja Oman, mutta alle kolmen litran kulutuksella. Eurooppalaisista maista kärkeen sijoittuu pinta-alaltaan pieni Luxemburg — 2,43 litraa henkeä kohti päivässä.

Kun maassa on pitkät etäisyydet, niin bensiiniäkin kuluu paljon — tämä on myytti, jota tilastot bensiinin kulutuksesta eivät täysin vahvista. Todennäköisempää on se, että bensiiniin kulutukseen vaikuttaa enemmän hinta kuin maantieteellisten välimatkojen pituus.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Samalla pitäisi osata arvioita elintapoja, matkustamista ja joukkoliikennepalveluiden määrää, hintaa ja laatua.

#energia ja asiakas
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja