Kasvulle mahdollisuus

Puhdas energia, uusi vauraus

08.06.2026, kello 07:39

Teksti Petri Sallinen

Suomen energiajärjestelmä voi olla todellinen kasvun ja vaurauden lähde. Missään muussa Euroopan maassa tilanne ei ole yhtä hyvä. Näin arvioi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Energiamurros käänsi suunnan Suomessa. Se syntyi tarpeesta vähentää päästöjä ja irtautua fossiilitaloudesta. Sen seurauksena 96 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä on päästötöntä ja kaukolämmöstä 85 prosenttia.

Siirtymä on tapahtunut kiihtyen: suurin osa alle kymmenessä vuodessa. Muutoksen alkumetreillä kauhisteltiin sitä, mihin tämä kaikki johtaa ja kuinka paljon energia kallistuu, kun tuttu ja turvallinen fossiilitalous korvataan päästöttömillä energiamuodoilla, joista ei ole kokemusta.

— Suomalainen yhteiskunta on hyötynyt merkittävästi siitä, että se uskalsi irtautua fossiilitaloudesta. Nyt Suomi voi saada aikaiseksi merkittävää uutta kasvua, joka perustuu päästöttömän sähkön käyttöön, Leskelä huomauttaa.

Suomella on siis kaikki edellytykset saavuttaa energiamurroksen Euroopan mestaruus, eli ottaa kaikki hyödyt irti energiamurroksesta. Leskelä toivoo, että seuraavan hallituksen energiapoliittisessa ohjelmassa tämä näkyy ja tuntuu.

Suomessa hallituksen energia- ja ilmastopoliittinen strategia yhdistelee suuria kokonaisuuksia. Tämä on luonnollista, koska energia on mahdollistaja ja vaikuttaja monella sektorilla. Tästä huolimatta Leskelä ehdottaa, että energiaa käsiteltäisiin myös erikseen.

— On syytä pohtia aikaisempaa analyyttisemmin, miten Suomessa varmistetaan se, että puhdasta sähköä riittää kaikissa olosuhteissa investointeja suunnitteleville toimijoille — myös ulkomaisille yrityksille.

— Suomeen ei kuitenkaan tarvita sellaista säätelyä, joka puuttuisi siihen, minkälaisia tuotteita puhtaalla sähköllä saa valmistaa. Tällainen säätely politisoi sähkön käytön ja lisää merkittävästi investointien riskejä teollisuuteen ja energiajärjestelmään. Riskit nostavat kustannuksia ja samalla menetetään mahdollisuus saada puhtaasta energiasta talouskasvua.

Leskelä huomauttaa, että hyvin toimivat energiamarkkinat pitävät huolen siitä, että asiakas hyötyy murroksesta ja että markkinat tuottavat monenlaisia hyödyllisiä tuotteita.

Energiamurros ei ole nopeuskilpailu

Energiamurros ja yhteiskunnan sähköistyminen eivät ole nopeuskilpailu. Leskelän mielestä kyse on ennen kaikkea siitä, millä tavalla yhteiskunta saa energiamurroksesta irti mahdollisimman suuren hyödyn.

Yksi hyötyjä tuottava ilmiö on investoinnit. Elinkeinoelämän Keskusliiton vihreän siirtymän dataikkunassa on yli 300 miljardin arvosta investointeja odottamassa toteutumista. Merituulivoima, maatuulivoima, vety, siirtoverkot, akut ja biojalostamot ovat listauksen kärjessä. Muita energia-alan investointikohteita ovat aurinkosähkö, energiavarastot, lämpöpumput ja pienydinvoima.

Kotimaisten investointien lisäksi Suomen rajojen ulkopuolella odottavat miljardiluokan investointisuunnitelmat lopullisia päätöksiä. Nämä kaikki synnyttävät Suomeen uusia klustereita ja työpaikkoja. Jo ennestään vahvalla prosessiteollisuudella on hyvät mahdollisuudet siirtyä fossiilitaloudesta puhtaan energian käyttäjäksi.

Suomessa ei ole nähty kasvua 18 vuoteen. Nyt kun puhdistunut energiajärjestelmä mahdollistaa kasvun, se voi tuntua pelottavalta. Nouseeko energian hinta, jos energiajärjestelmään on investoitava?

Kasvu aiheuttaa kasvukipuja ja epämukavuutta. Leskelän mielestä hetkellisiä kasvukipuja ei kuitenkaan kannata pelätä, koska ne ovat uuden hyvinvoinnin edellytys.

— Suomessa on mahdollista lisätä sähköntuotantoa todella paljon kilpailukykyiseen hintaan, Leskelä vakuuttaa.

— Jos haluamme olla energiamurroksen Euroopan mestareita, on energiajärjestelmään investoitava nykyistä enemmän ja jos uusi kasvu perustuu puhtaan sähkön käyttämiseen, niin silloin puhtaaseen sähköntuotantoon ja sähköverkkoihin on investoitava.

Asiassa ei ole mitään ihmeellistä. Leskelä muistuttaa, että investoinnit ovat energiayhtiöiden leipälaji.

Investoinnit eivät valu itsestään

Energiateollisuuden investoinnit eivät vielä riitä puhdistamaan suomalaista teollisuustuotantoa. Tarvitaan myös sähköä käyttävän teollisuuden omat investoinnit.

— Suomesta olisi rakennettava Euroopan paras maa pääomaintensiivisille investoinneille.

Tämä on Leskelän tärkein viesti. Se tarkoittaa sitä, että toimintaympäristön on kannustettava investoimaan: ilmastopolitiikan tavoitteista ja markkinaehtoisesta toiminnasta on pidettävä kiinni. Lisäksi investoijille on kyettävä esittämään pitkälle tulevaisuuteen ulottuva mahdollisimman selkeä näkymä — sitä investoijat arvostavat.

— Pidetään kiinni kerran sovituista veropolitiikan linjoista ja harjoitetaan sellaista teollisuuspolitiikkaa, joka osoittaa, että haluamme tosissamme tänne investointeja tuomaan kasvua ja vaurautta.

Leskelän mielestä poliittisten päättäjien olisi oltava kertomassa tätä viestiä kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, joissa he esiintyvät. Investoinnit eivät valu itsestään Suomeen. Niitä on osattava houkutella.

Korjausliikkeitä tarvitaan

Lupaprosessit ovat nyt Suomessa aikaisempaa selkeämpiä, mutta niiden kanssa on vielä tekemistä. Erityisesti tuulivoimalaitosten lupien käsittelyä on syytä tehostaa. Itä-Suomessa maatuulivoimarakentamisen esteenä on yhä tuulivoimalaitosten käytön aiheuttamat tutkahäiriöt. Uuden tutkateknologian avulla asia on ehkä ratkaistavissa, mutta uusien tutkien hankinta on kallista puuhaa.

Länsirannikolla merituulivoimalaitosten rakentaminen ei ole vielä päässyt kunnolla käyntiin. Rakentamista hillitsee huono kannattavuus, mutta myös pelisääntöjen puute. Tässäkin on tekemistä.

Suomen vahvuus oli pitkään tehokkaasti toimivat sähköverkot. Aikaisemmin Energiaviraston valvontamalli kannusti investoimaan verkkoihin, mutta ei enää.

— Sähköverkkojen valvonnassa on otettu askeleita väärään suuntaan. Tämä heikentää verkkoyhtiöiden mahdollisuuksia investoida sähköverkkoihin. Nyt tarvitaan korjausliike, Leskelä huomauttaa.

Ydinvoima ei ole päässyt Euroopassa samalle viivalle muiden päästöttömien energiantuotantomuotojen kanssa. Leskelä haluaisi muutoksen asiaan.

Samalla vesivoiman toimintaedellytyksistä olisi pidettävä huolta. Tämä koskee erityisesti pumppuvoimalaitosten rakentamista. Pumppuvoimalaitokset ovat keino lisätä energiajärjestelmän joustavuutta.

Kaukolämmitys energiajärjestelmän keskiössä

Kaukolämpöjärjestelmä tarjoaa todellisia joustoja energiajärjestelmälle. Kun kaukolämpöä tuotetaan teollisuuden hukkalämmöillä tai yhdyskuntajätteellä, on kaukolämmöntuotanto kiertotalouden kovassa ytimessä.

— Kaukolämpöjärjestelmä hyödyntää laajasti uusiutuvaa energiaa ja auttaa pääsemään eroon fossiilitaloudesta. Siksi kaukolämmityksen kilpailuasema kannattaa säilyttää eikä sitä pidä heikentää esimerkiksi rakennusmääräysten avulla, Leskelä huomauttaa.

Kaukolämmöntuotannossa sähkökattiloiden käyttö on yleistynyt nopeasti. Tekniikka on yksinkertaista ja koeteltua. Siksi sähkökattiloiden yhteenlasketun tehon arvioidaan nousevan tämän vuoden aikana lähemmäs 2000 megawattia.

Sähkökattilat ja niihin yhdistetyt lämpövarastot tasaavat sähkön hintavaihteluita. Yleensä sähkökattiloita käytetään silloin, kun sähkön hinta on halpaa ja kun sähkö on kallista, niitä ei käytetä.

— Sähkökattiloiden yleistyminen edistää kaukolämmityksen sähköistymistä, Leskelä toteaa.

Leskelän mielestä biopolttoaineiden käytön verottomuus ja teollisuuden muita alhaisempi sähkövero edistävät sähköistymistä ja puhtaan sähkön hyödyntämistä. Tästä on hyvä pitää kiinni.

Leskelä on tyytyväinen siitä, että vetyverkkoa suunnitellaan jo nyt etupainotteisesti ja että vetymarkkinalaki on menossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä.

— Vetytalouden perusedellytykset alkavat olla kunnossa. Nyt olisi hyvä laatia Suomeen puhtaiden kaasujen strategia.

Riittääkö markkinoiden voima?

Markkinat ratkaisevat suuren osan asioista, jos markkinoiden annetaan toimia. Leskelä huomauttaa, että joskus markkinoiden voima ei kuitenkaan riitä.

— Valtion on yhdessä esimerkiksi energiatoimialan kanssa ratkaistava sellaiset asiat, joita markkinat eivät kykene ratkaisemaan. Samalla voidaan miettiä se, millä tavalla tällaiset toiminnot rahoitetaan.

— Jos sähköverkkoihin tai sähköntuotantoon halutaan lisävarmuuksia, niin ne on pohdittava erikseen ja pidettävä erossa markkinaehtoisesta toiminnasta.

#energiapolitiikka #energiatalous