Kaukolämpö sähköistyy — miten käy kantaverkon?

Sähkökattiloiden maihinnousu

11.09.2025, kello 13:36

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Sähkökattiloiden nopea rynnistys mullistaa suomalaisen energiajärjestelmän. Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho voi olla jopa 6000 megawattia vuonna 2040. Miten sähköverkkojen rakentaminen pysyy vauhdissa mukana?

Kantaverkkoa rakennetaan uusiutuvan energian ehdoilla. Tuulivoima ja aurinkovoima ovat olleet jo pitkään ainoa sähköntuotantomuoto, johon energiayhtiöt investoivat Suomessa. Tuulivoiman rakentaminen painottuu pohjoiseen, mutta sähkönkäyttö kasvaa Etelä-Suomessa.

— Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia suljetaan suurissa kaupungeissa. Tilalle rakennetaan kaukolämpöä tuottavia sähkökattiloita. Vaikutukset kantaverkkoon ovat massiiviset erityisesti Etelä-Suomessa, jossa poistuu suuria yhteistuotantolaitoksia ja jossa kaukolämmön käyttäjiä on paljon, toteaa kantaverkkoyhtiö Fingridin erikoisasiantuntija Jussi Närhi.

— Kun markkinoilta poistuu 2000 megawattia sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, poistuu myös merkittävä määrä sähköntuotantotehoa. Vaikutukset kantaverkon kannalta kaksinkertaiset, kun poistuva laitos korvataan 2000 megawatin tehoisella sähkökattilalla.

Närhi huomauttaa, että tällaisessa tapauksessa olisi rakennettava neljä uutta siirtojohtoa Suomen läpi.

— Kantaverkkoa rakennetaan uusiutuvan energian ehdoilla, mutta myös sähkökattiloiden ehdoilla. Tämä on Suomessa uutta.

Rakentamiskohteena sähkökattila on erilainen kuin kantaverkon voimajohdon rakentaminen. Sähkökattilan saa käyttökuntoon parissa vuodessa, mutta uuden voimajohdon rakentaminen on kahdeksana vuoden savotta. Johtojen ja kattiloiden rakentaminen eivät kulje käsi kädessä, vaikka pitäisi.

— Siksi kantaverkon siirto- ja liityntäkapasiteetti eivät tällä hetkellä riitä kaikilla alueilla, vaikka tarpeita yritetään ennakoida, Närhi toteaa.

Kysyntä vielä ennallaan

Sähkön hinta on pysynyt Suomessa viimeiset viisi vuotta lähes samalla tasolla kuin se oli vuonna 2019. Uusien tuulivoimalaitosten aktiivinen rakentaminen on pitänyt hinnan kurissa. Keski-Euroopassa sen sijaan sähkön hinta on tuplaantunut samassa ajassa. Syynä Keski-Euroopan alakuloon on runsas fossiilisten polttoaineiden käyttö sähköntuotannossa ja päästöoikeuksien kallistuminen, joita fossiilisilla polttoaineilla sähköä tuottavien on hankittava.

Suomessa sähköntuotanto sen sijaan on jo lähes kokonaan päästötöntä. Voimantuottajien ei tarvitse välittää fossiilisten polttoaineiden hinnasta tai siitä, mitä päästöoikeudet maksavat. Ne eivät kosketa päästöttömiä tuotantomuotoja.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta sähkönkäyttö Suomessa ei ole kasvanut aikoihin. Etenkään teollisuus ei näytä lisäävän sähkönkäyttöään, vaikka teollisuusprosessien pitäisi visioiden mukaan sähköistyä.

Närhi arvelee, että seuraavien viiden vuoden aikana sähkönkäyttö kääntyy kasvuun.

— Sähkönkäyttöä vetää nousuun ennen kaikkea kaukolämmöntuotannon sähköistyminen. Tähän vaikuttaa ensisijaisesti sähkökattiloiden yleistyminen, mutta myös hukkalämpöjä hyödyntävät suuret lämpöpumput, jotka nekin tarvitsevat sähköä toimiakseen.

Närhi ennustaa, että tämän vuoden lopulla sähkökattilat tuottavat lämpöä 2000 megawatin teholla. Tällä hetkellä sähkökattiloita on eri puolilla Suomea käytössä noin 50 kappaletta. Niiden sähköteho vaihtelee viiden ja kahdensadan megawatin välillä.

Fingridin omissa visioissa sähkökattilateho on 3000–6000 megawattia vuonna 2040.

Joustavat sähkökattilat

Sähkökattiloiden kasvava suosio perustuu halvan sähkön hyödyntämiseen. Kaukolämpöjärjestelmään liitetyn sähkökattilan vahvuutena on myös kyky varastoida lämpöä tulevaa käyttöä varten. Sähkökattilalla voidaan lämmittää kaukolämpövettä jo kesällä talven lämmitystarpeita varten.

Sähkökattilat siis tarjoilevat kipeästi kaivattua joustoa vahvasti uusiutuvan energian käyttöön perustuvassa sähköjärjestelmässä. Onko tämä vain hyvältä kuulostavaa teoriaa?

Katsotaan tilastoja — ehkä ne kertovat, miten kaukolämpöyhtiöt käyttävät sähkökattiloitaan.

— Rajahinnaksi näyttää muodostuneen 300 euroa megawattitunnilta. Jos tukkusähkö maksaa enemmän, ei kattiloita käytetä. Sähkökattiloiden joustava käyttö tosin alkaa näkyä jo silloin, kun tukkusähkö maksaa 100 euroa megawattitunnilta, Närhi analysoi.

— Jos taas sähkön hinta painuu tuulisena päivänä nollaan, niin kaikki sähkökattilat käyvät täydellä teholla.

Närhi huomauttaa, että sähkövarastot ja muut kaukolämmöntuotantomuodot auttavat optimoimaan sähkökattiloiden käyttöä. Ulkolämpötilassa tapahtuvat muutokset sen sijaan eivät näytä ohjaavan sähkökattiloiden käyttöä, vaikka tuulisena pakkaspäivänä sähkökattilat saattavat tuottaa kaukolämpöä täydellä teholla — silloinkin kattiloiden käyttöä ohjaa halpa sähkö.

Perinteisesti kaukolämpölaitoksia ei juuri käytetä kesällä muutoin kuin tuottamaan kiinteistöjen tarvitsemaa lämmintä käyttövettä. Sähkökattiloiden invaasio on kuitenkin muuttanut käytäntöjä.

— Sähkökattiloita saatetaan käyttää täydellä teholla huhtikuun nollakeleillä tai jopa kesällä. Kattiloiden käyttö voi olla hyvinkin aktiivista kesällä, jos sähkö on halpaa.

Kesäinen sähkökattiloiden käyttö ei aiheuta ongelmia kantaverkkoyhtiölle, koska kesällä sähkönkäyttö on vähäisempää kuin talvella. Kesäkäyttö ei aiheuta ylimääräistä kuormaa sähköverkoille.

— Kesällä sähkökattiloilla korvataan yhteistuotantolaitosten käyttöä, jolloin yhteistuotannon käyttötunnit supistuvat entisestään.

Närhen mielestä sähkökattiloiden avulla edullinen sähkö saadaan aidosti hyötykäyttöön.

— Sähköverkkojen kuormitus tasaantuu, asiakkaat saavat edullisempaa kaukolämpöä ja tuulivoimayhtiöt saavat sähkönsä kaupaksi myös ylitarjonnan aikaan.

Huikeat näkymät

Kantaverkkoyhtiö Fingridin pöydällä on sähköntuotannon liityntäkyselyitä 400 000 megawatin edestä. Tällainen kapasiteetti kykenisi suoltamaan sähköä 1000 terawattituntia Suomen sähköverkkoon — noin 12 kertaa enemmän kuin Suomen sähkönkäyttö oli viime vuonna.

— Kaikki hankkeista eivät toteudu, mutta ne osoittavat Suomen uusiutuvat energian suuren potentiaalin, Närhi muistuttaa.

— Uutta ovat kulutuskohteiden liityntäkyselyt, joita on tällä hetkellä 70 000 megawatin edestä. Tämä on neljä kertaa enemmän kuin Suomen vuotuinen sähkön huippukulutus talvella.

Närhi huomauttaa, että kyselyt osoittavat Suomen sähköjärjestelmän vetovoiman. Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella puhtaasta sähköstä kiinnostuneita teollisia investoijia, mikäli mahdollisuuksia ei sössitä.

— Suuri osa kulutusta koskevista liityntäkyselyistä on sähkökattiloita, datakeskuksia tai vetytalouden kohteita, mutta myös sellaista teollisuutta, joka haluaa eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

— Sähkövarastoja koskevia kyselyitä on 30 000 megawatin edestä.

Kantaverkkotyön kannalta muutos on valtava — se todellakin haastaa kantaverkon kehittämisen. Pitäisi osata varautua äärimmäisyyksiin, mutta myös maltillisempaan kehitykseen.

— Seuraavien kymmenen vuoden aikana Suomen sähkönkäyttö ehkä kaksinkertaistuu vajaaseen 170 terawattituntiin. Sadan terawattitunnin vuosikulutus ylittyy, kunhan tekeillä olevat investoinnit valmistuvat, Närhi toteaa.

— Sähköön perustuva kaukolämmitys ja sähkölämmitys käyttävät arvioidemme mukaan yli 35 terawattituntia sähköä vuonna 2040, kun nykyisin sitä kuluu lämmitykseen 20 terawattituntia. Kaukolämmityksen sähköistyminen näkyy kaikissa skenaarioissamme.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin erikoisasiantuntija Jussi Närhi esiintyi Kaukolämpöpäivillä Lappeenrannassa 27.8.2025.

#kaukolämpö #sähköverkot