Henkilökohtainen välitilinpäätös:

Sähkölämmitys ja pörssisähkö kriisissä?

06.03.2024, kello 14:02

Teksti Jukka Leskelä | Kuva Scanstockphoto

Sähköenergian hinta on valtavan kiinnostuksen kohteena. Yhä useampi sähkönkäyttäjä valitsee pörssisähkösopimuksen ja media seuraa herkeämättä sähkön hintakehitystä tukkumarkkinoilla. Tässä jutussa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä lähestyy asiaa kotinsa sähkönlaskun kautta.

Muutoksiin on monta syytää. Kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa ja kiristi eurooppalaisia energialla, nousi energian hinta välillä taivaisiin. Moni pohti, miten meidän käy — riittääkö sähkö ja onko siihen varaa. Vuoden 2022 lopussa toteutuneet hurjat hintapiikit huolestuttivat koko kansan.

Energiakriisistä joillekin jäi muistoksi kallis määräaikainen, kiinteähintainen sähkösopimus. He valitsivat kiinteähintaisen sopimuksen, koska pitivät pörssisopimusta valtavana riskinä. Tekivätkö he virheen ja kuinka kalliiksi valinta kävi? Entä mitä perjantai 5.1. merkitsi pörssisähköasiakkaille, kun sähkön hinta nousi paukkupakkasilla ennätyskorkealle.

Käyn tässä jutussa läpi sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä oman sähkölaskuni avulla.

Asun Uudellamaalla sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Talo on yli 30 vuotta vanha. Emme ole hankkineet lämpöpumppuja eikä talossa ole tulisijaa. Mitään varaavuuksia tai säätöautomatiikkaa ei talossa ole kulutuksen ohjaukseen — paitsi lämminvesivaraaja, joka toimii yösähköllä. 

Olen ollut pörssisähköasiakas jo pitkään, koska olen halunnut oman laskuni kautta ymmärtää, kuinka pörssisähkö toimii. Haluan myös tuntumaan hintavaihteluihin.

Venäjä manipuloi energiamarkkinoita

Mediassa on vertailtu ahkerasti pörssisähkösopimusten ja kiinteähintaisten sopimusten eroja. Jutut on kirjoitettu hyvin. Juttujen ongelmana on kuitenkin se, että vertailut on tehty ainoastaan vuoden 2023 hinnoilla. Vertailu antaa väärän kuvan eri sähkösopimustyyppien hinnoista pidemmällä aikavälillä. Voi olla, että tällaisten vertailujen perusteella moni kuluttaja valitsee pörssisähkön, vaikka ei olisi valmis kantamaan pörssisähkösopimuksen riskejä.

Ulotan oman laskentani ja vertailuni vuoden 2021 alkuun. Vuoden 2021 alussa sähkön hinnat olivat suunnilleen “entisessä normaalissa”. Tällä tarkoitan sitä edullisen sähkön aikaa, joka meillä vallitsi 2010-luvulla. Hinnat olivat koko ajan edulliset eikä korkeita hintapiikkejä näkynyt. Vuosi 2020 oli kuitenkin poikkeus. Silloin talvet jäivät tulematta ja koronarajoitukset vaikuttivat elämään. Sähköä kului vähän ja hinnat olivat Pohjolassa alhaisemmat kuin aikoihin. Vuoden 2021 alussa hinnat palautuivat lähes normaaleiksi. 

Vuoden 2021 kesällä hinnat kääntyivät nousuun koko Euroopassa. Myöhemmin paljastui, että syynä oli Venäjän valmistautuminen sotaan Ukrainassa. Venäjä rajoitti kaasun vientiä Eurooppaan ja jätti kaasuvarastot täyttämättä. Kaasun hinta nousi ja sähkön hinta seurasi perässä. Venäjä halusi, että Euroopalla olisi muita murheita, kun se hyökkää Ukrainaan. Euroopan tuli ymmärtää, että se on riippuvainen Venäjän energiasta ja jotta se ei asettuisi poikkiteloin Venäjän sotatoimille.

Energiakriisi sai vauhtia

Venäjän suunnitelma meni monella tavalla pieleen, mutta energiakriisin se sai aikaan. Vuoden 2022 aikana kaasutoimitukset Venäjältä Eurooppaan loppuivat lähes kokonaan. Eurooppa oli pulassa. Hinnat nousivat elokuussa äärimmilleen, kun Eurooppa hankki kaasua hinnalla millä hyvänsä. Samalla ranskalaiset ydinvoimalaitokset seisoivat pitkittyneiden huoltotöiden vuoksi. Elokuun lopulla sähkön futuurihinnat koko vuodelle 2023 olivat Saksassa jopa tuhat euroa megawattitunnilta. Sähkö olisi siis maksanut keskimäärin euron kilowattitunnilta koko vuoden! Onneksi näin ei käynyt.  

Loppukesän ja alkusyksyn kriisi sekä johdannaisten korkeat hinnat tekivät kiinteähintaisista sähkösopimuksista kalliita. Monet yhtiöt lopettivat kiinteähintaisten sopimusten myynnin. Osa sähkönmyyntiyhtiöistä kuitenkin jatkoi niiden myyntiä — asiakkaiden ja päättäjien painostuksen puristuksessa.

Sähkön hinta tukkumarkkinoilla pysyi korkealla joulukuuhun asti, kunnes hinta putosi kaikkien yllätykseksi vuoden 2023 tammikuussa selvästi. Koko vuoden 2023 sähkön veroton keskihinta oli vain 56 euroa megawattitunnilta — arvonlisäveron sisältämä kilowattitunti maksoi tasan seitsemän senttiä kilowattitunnilta.

Osa kalliin kiinteähintaisen sopimuksen tehneistä asiakkaista koki tulleensa petetyksi. Nyt valtiovalta ja kuluttajaviranomainen ovat kannustaneet yhtiöitä purkamaan tai kohtuullistamaan sopimuksia, vaikka sähkönmyyjät on osaltaan sitoutuneet hankkimaan tukkusähköä sopimusten edellyttämillä hinnoilla.

Vuoden 2024 alussa sähkön hinta ja hintavaihtelut aiheuttivat taas kauhisteluja. Sähkön kulutus oli ennätyksellisen korkealla tammikuun alussa, ulkona oli kylmää ja hinnat nousivat pilviin. Perjantaina 5.1. sähkön hinta oli superkorkealla.

Miten tämä kaikki näkyy sähkölaskussani? Kuka on voitolla ja mitä oppeja on saatu? 

Alla olevassa kuvassa näkyvät kuukausittaiset sähkölaskuni vuoden 2021 tammikuusta asti. Kuvassa ovat myös maksamani todelliset keskihinnat jokaisen kuukauden kulutetuista kilowattitunneista. Hinnassa ovat mukana arvonlisävero, sähkön myyjän marginaali ja kuukausittainen perusmaksu. Sähkön verkkopalvelumaksua ja sen mukana perittävää sähköveroa en ole ottanut mukaan, koska olen halunnut tutkia pörssisähkön vaihteluiden vaikutusta ja vertailla laskujani kiinteähintaiseen sopimukseen.

Sähkölaskut kuukausittain (euro/kk, vasen akseli) ja kulutetun sähkön keskihinta (snt/kWh, oikea akseli) sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jossa on pörssisähkösopimus.

Talven ja kesän välillä eroja

Talven alussa laskut olivat suurempia, koska sähkönkulutus on talvella suurempaa. Keväällä laskut pienenivät, mutta vuoden 2021 jälkeen laskuissa näkyy jo energiakriisin aiheuttama hintojen nousu.

Vuonna 2021 kaikkein kallein kuukausi oli joulukuu. Yhtä kalliita laskuja ei syntynyt edes vuoden 2022 syksyllä, jolloin sähkön hinnat olivat koko syksyn huimaavan korkealla. Vuoden 2021 joulukuussa oli hyvin kylmää: sähkön kysyntä kasvoi, mikä nosti pörssisähkön hintaa. Olimme joulun pois kotoa, mutta silti kuukauden sähkölasku oli melkein 600 euroa. 

Vuosi 2022 oli minulle kallis. Maksoin vuoden sähköistä yhteensä 2700 euroa. Laskua alensi hieman arvonlisäveron alennus, joka otettiin käyttöön joulukuussa. Alennus jatkui vuoden 2023 huhtikuun loppuun asti. Vuoden 2023 sähkölasku oli enää 1240 euroa. Laskuni putosi reippaasti yli 50 prosenttia — lähes 1500 euroa.

Sain myös Sanna Marinin hallituksen vuoden 2022 joulun alla kiireessä räätälöidyn sähköhyvityksen. Osaltani hyvitys oli noin 400 euroa. En ottanut hyvitystä mukaan laskelmiini.

Koko sähköhyvitys oli mielestäni omituinen episodi, jossa lopulta päädyttiin melko monimutkaisella tavalla maksamaan tukea, josta ylivoimaisesti suurin osa kohdistui kaltaisilleni varsin hyvin toimeentuleville ja paljon sähköä käyttäville ihmisille. Maksoin nuo tuet sentilleen Pelastusarmeijalle, koska arvelin heidän keksivän rahalle parempaa käyttöä kuin valtiovalta. Onneksi tukea saivat myös monet, jotka sitä todella tarvitsivat.

Tammikuun ensimmäinen superviikko

Vuonna 2023 maksoin siis sähköenergiasta 1240 euroa. Vuoden 2024 ensimmäisen viikon aikana maksettavaa sen sijaan kertyi jo 180 euroa, josta 80 euroa kertyi yhden päivän aikana.

Tammikuun ensimmäinen viikko oli poikkeuksellisen kylmä. Sähkön viikkokulutuksessa rikkoutui aikaisempi Suomen ennätys isolla marginaalilla, vaikka samaan aikaan teollisuuden sähkönkäyttö oli pudonnut heikkojen suhdanteiden vuoksi 20 vuoden takaiselle tasolle.

Me sähkölämmittäjät aiheutimme kulutuspiikin. Taloa on pakko lämmittää, kun on kylmä. Tosin perjantaina tullessani kotiin kuuden aikoihin naksuttelin lämpöpatterit pois päältä ja kytkin ne vasta yhdeltätoista takaisin. Tällä tavalla säästin arviolta 20 euroa. Talo viileni 1,5 astetta, joten mitään isompaa ongelmaa ei tullut talolle eikä parisuhteelle. 

Onko tuo ensimmäisen viikon aikana maksamani 180 euroa paljon vai vähän? Käyttämäni sähkön keskihinta viikon ajalta oli 26,5 senttiä kilowattitunnilta. Vuoden 2021 joulukuussa koko kuukauden keskihinta oli 25,5 senttiä kilowattitunnilta ja vuoden 2022 joulukuussa keskihinta oli 27,2 senttiä. Myös vuoden 2022 elo-, syys- ja marraskuussa maksoin sähköstäni keskimäärin saman hinnan.

Vaikka sähkö oli yhtenä päivänä jopa 20–40 kertaa kalliimpaa kuin mihin olemme tottuneet, niin viikon keskihinta oli tästä huolimatta samaa luokkaa kuin energiakriisin aikana. Maksamani sähkön keskihinta ei siis poikennut viikon aikana aikaisemmista kasvaneen kysynnän ajoista, vaikka viikko oli sähkönkulutukseltaan ylivoimaisesti suurin koskaan toteutunut viikko.

Näin tarkasteltuna ongelmani ei ollut kovin suuri. Tietenkin harmittaa maksaa yhden päivän sähkönkäytöstä näin paljon, mutta jos tämä tapahtuu vain ääritilanteessa ja todella harvoin, niin kokonaisuudessa se ei ole iso asia.  

Sähköjärjestelmä ja markkinat toimivat kuitenkin hyvin viikon aikana. Sähkö saatiin riittämään, vaikka useita voimalaitoksia oli poissa pelistä ja kulutus oli huipussaan. 

Pörssisähkö vai kiinteä hinta — kuka kärsi ja ketä huijattiin?

Kuinka paljon olisin maksanut sähköstä viimeisen kolmen vuoden aikana, jos olisin valinnut pörssisähkösopimuksen sijasta kiinteähintaisen sopimuksen? Vertailu on hieman hankalaa, kun pörssisähkösopimukseni on jossain määrin vaikuttanut sähkönkäyttööni enkä voi tarkkaan tietää, minkälainen kiinteähintainen sopimus minulla olisi ollut.

Jotain voin kuitenkin olettaa. Oletetaan, että sähkönkäyttöni olisi ollut samanlaista kuin tähän asti toteutunut sähkönkäyttö ja että minulla olisi ollut kiinteähintainen sähkösopimus. Kiinteähintaisia sähkösopimuksia ajalle 1.1.2021–31.12.2022 oli tarjolla vuoden 2020 lopulla hintaan viisi senttiä kilowattitunnilta. Jos olisin tuolloin valinnut kiinteähintaisen sähkösopimuksen, olisin joutunut tekemään seuraavan sopimuksen vuoden 2022 loppukesällä pahimman hintakriisin aikaan. Tämän seurauksena olisin nyt kalliin määräaikaisen sopimuksen vanki.

Oletetaan, että olisin tehnyt uuden sopimuksen hinnalla 25 senttiä kilowattitunnilta 1.1.2023 alkaen.

Kummalla tavalla olisin maksanut sähköstäni enemmän ja kuinka suuri olisi ollut määräaikaisen kiinteähintaisen ja pörssisähkösopimuksen ero kolmen vuoden aikana? 

Vastaus on hieman yllättävä. Olisin maksanut lähes saman hinnan määräaikaisella kiinteähintaisella sopimuksella kuin pörssisähkösopimuksella, vaikka olisin koko vuoden maksanut sähköstäni hurjan kallista 25 sentin hintaa kilowattitunnilta.

Miten tämä on mahdollista, eikö pörssisähkön pitäisi olla selvästi halvempaa?  

Pörssisähköasiakas hyötyy hintojen laskuista saman tien, mutta kärsii myös nahoissaan hintojen noususta. Kiinteähintainen sopimus sen sijaan suojaa sähkönkäyttäjää hintavaihteluilta. Kiinteähintaisten sopimusten avulla valtavan moni sähköasiakas selvisi energiakriisistä kuin koira veräjästä. Me pörssisähköasiakkaat saimme kokea kaikki vaikutukset nahoissamme.

Sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölasku eri sopimustyypeillä, euroa vuodessa. Kiinteän sopimuksen hintaoletus on viisi senttiä kilowattitunnilta ajalta 1.1.2021-31.12.2022 ja 25 senttiä kilowattitunnilta ajalta 1.1.2023-31.12.2023. 

Monella kiinteähintaisen sopimuksen valinneella asiakkaalla kävi hyvä tuuri. Heillä sopimus saattoi olla katkolla vasta vuoden 2022 keväällä tai seuraavana vuonna. Tällöin sähkölasku olisi ollut huomattavasti edullisempi.

Tekemäni laskuharjoitus omalla sähkölaskullani asettaa keskustelun kalliista määräaikaisista sähkösopimuksista uuteen valoon. Kalliiden sopimusten tekijät ovat suurella todennäköisyydellä olleet edellisen määräaikaisen sopimuksensa suojassa koko hintakriisin pahimmat ajat. Heille hintakriisi siirtyi viiveellä. On ymmärrettävää, että heitä harmittaa se, että he päättivät jatkaa määräaikaisella sopimuksella, kun jälkikäteen laskettuna pörssisähkösopimus osoittautui huomattavasti halvemmaksi. Määräaikaisella kiinteähintaisella sopimuksella he ostivat samaa varmuutta, joka avulla he selvisivät energiakriisin ylitse ja kykenivät käyttämään vakiohintaista sähköä kaikissa olosuhteissa. 

Monet määräaikaiset kiinteähintaiset sähkösopimukset olivat huomattavasti halvempia kuin esimerkissäni käyttämäni 25 senttiä kilowattitunnilta. Jos sopimuksen hinta olisi ollut esimerkiksi 17 senttiä kilowattitunnilta, he olisivat maksaneet sähköstään 1200 euroa vähemmän kuin minä maksoin vastaavalla kulutuksella. Silloin heidän ei olisi tarvinnut pohtia sitä, milloin he sähköään käyttävät, minä päivinä käyvät saunassa, milloin pesevät pyykkinsä ja milloin laittavat uuniruokia tai lataavat sähköautonsa. 

Oppeja sähkön hintavaihtelusta ja sopimustyypeistä energiakriisin aikana 

Pörssisähkösopimus ei ole aina halvin tapa hankkia sähköä, vaikka monesti niin väitetään. Kuluneiden kolmen vuoden aikana tilanne oli ylivoimaisesti edullisin niillä, joilla oli vuoden 2021 kesän paikkeilla hankittu kahden vuoden pituinen tai peräti kolmivuotinen kiinteähintainen sopimus. He selvisivät kriisistä vähin kustannuksin pörssisähköasiakkaisiin verrattuna. 

Pörssisähkösopimuksen valinnut asiakas joutuu kohtaamaan markkinoilla joskus esiintyvät hurjat hintapiikit, kuten tapahtui perjantaina 5.1.2024. Yhtenä päivänä toteutunut erittäin korkea hinta kuitenkin tasoittuu, jos sähkön hinta on keskimäärin edullista koko vuoden aikana.  

Kiinteähintaisella sopimuksella voi tehokkaasti suojata sähkölaskuaan hintapiikeiltä. Tosin kiinteähintaisellakin sopimuksella kovat pakkaset voivat käydä sähkölämmittäjille kalliiksi, koska sähköä kuluu paljon. 

Kiinteähintaisten sopimusten osalta energiakriisi oli asiakkaiden kannalta epäreilu, koska sopimusten hinnat vaihtelivat voimakkaasti. Joillakin kävi hyvä tuuri, kun vanha sopimus umpeutui ja uusi kiinteähintainen sopimus syntyi edullisella hinnalla. Kukaan ei kuitenkaan voi tietää etukäteen, mitä sähkömarkkinoilla tulee tapahtumaan. Sopimusten edullisuus tai kalleus voidaan osoittaa vasta jälkikäteen. 

Sähkön hintavaihtelut yleistyvät ja voimistuvat, kun sähköntuotannon rakenne muuttuu. Samalla teoreettinen ero pörssisähkösopimuksen ja kiinteähintaisen sopimuksen välillä kasvaa. Pörssisähkösopimuksen valinnut asiakas joutuu kantamaan kaikki hintariskit. Kiinteähintaisen sopimuksen riskit jäävät sähkön myyjän kannettaviksi, mutta asiakas joutuu maksamaan tästä kalliimman sähkön muodossa.

Sähkönmyyjän on osattava ottaa huomioon se, että varsinkin sähkölämmitysasiakas käyttää sähköä eniten silloin, kun se on kalleinta. Siksi sähkönmyyjä ei voi myydä sähköä asiakkaalleen tukkumarkkinoiden vuosikeskiarvohinnalla.

Myös sähkön hintavaihteluihin liittyvien riskientorjunnan kustannukset ovat nousseet. Sähkönmyyjän on osattava jollain tavalla kattaa ne. Todennäköisesti pörssisähköasiakas taas teoriassa sähkönsä halvemmalla kuin kiinteähintaisen sopimuksen haltija silloin, kun tilanne sähkömarkkinoilla on normaali. Riskit ovat kuitenkin suuremmat. 

Pörssisähkö sopii asiakkaalle, joka voi vaikuttaa oman sähkönkäytön määrään ja ajoitukseen. Pörssisähkösopimus on hyvä valinta silloin, kun sähkölämmittäjällä on vaihtoehtoinen lämmitysjärjestelmä tai jos sähköauton akkua voidaan ladata silloin, kun sähkö on edullista.

Jos sähkönkäyttäjä ei halua sähkölaskujen suuruuden vaihtelevan kovin paljon tai jos hän haluaa säilyttää mielenrauhansa sähkömarkkinoiden myllerryksessä, kannattaa silloin valita kiinteähintainen sopimus.

Olen ihmetellyt sitä, miksi niin moni purkaa kiukkuaan sähkön tukkumarkkinoiden hintavaihteluihin ja väittää, että tällaisten muutosten kanssa on mahdoton elää. Miksi nämä asiakkaat eivät ota kiinteähintaista sopimusta, jos kerran eivät voi hallita hintariskejään? Samaten vaaditaan sähkön hintakattoa milloin tukkumarkkinoille, milloin kuluttajahintoihin. Hintakaton voi hankkia tekemällä kiinteähintaisen sopimuksen.

Itse aion jatkaa pörssisähkösopimuksella, vaikka talossani ei edelleenkään ole vaihtoehtoisia lämmitysjärjestelmiä. Sähköauto on sentään tulossa. Seuraan muutenkin sähkömarkkinoiden hintoja työni vuoksi. Perheessä jo tottuneet siihen, että kodin sähkönkäyttöä vähennetään kalliina päivinä.

#sähkömarkkinat #sähkön hinta