Siirtymävaiheen tilanne

Saksa nousee energiakriisistä

21.03.2023, kello 14:26

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Scanstockphoto

Vuosi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan jälkeen Saksa näyttää nousevan energiakriisistä suhteellisen vahingoittumattomana, kertoo Clean Energy Wire kokoamassaan juttupaketissa.

Venäjän sota aiheutti raskaan iskun Euroopan suurimmalle taloudelle, koska se oli erityisen riippuvainen venäläisistä fossiilipolttoaineista. Mutta energian kokonaishinnat ovat palanneet ennalleen huipustaan ja lievittäneet siten pelkoja kaasupulasta ja kansakunnan kruununjalokivimäisten teollisuudenalojen romahduksista.

Pitkän ajan vaikutukset Saksan maamerkkinä pidettyyn energiasiirtymään jäävät epävarmoiksi, kun maa kaksinkertaistaa ponnistukset uusiutuvien lisäämiseksi, mutta samalla panostaa myös nesteytettyyn maakaasuun (LNG). Lisäksi muutamia hiilivoimalaitoksia otetaan tilapäisesti käyttöön ja vielä käynnissä olevat kolme ydinvoimalaa saavat muutaman kuukauden jatkoajan.

Energiakriisi on hidastanut talouskasvua Saksassa, kun nousevat energianhinnat vaimensivat maan teollisuustuotantoa ja samanaikaisesti edennyt inflaatio merkitsi kansalaisten ostovoiman heikentymistä. Mutta Saksan talous sinnitteli yllättävän hyvin vuoden 2022 lopulla, minkä myötä liittohallitus ennakoi maan välttävän laajalti odotetun taantuman. Hallitus arvioi inflaation hidastuvan 6,0 prosenttiin kuluvana vuonna, kun se viime vuonna oli 7,9 prosenttia.

Useat saksalaiset teollisuusyritykset ovat luottaneet edulliseen venäläiseen putkikaasuun. Näiden yritysten joukossa on erityisesti ollut yhtiöitä, jotka valmistavat muiden yritysten tarvitsemia perusmateriaaleja. Nämä firmat huolestuivat eritoten energiakriisin pitkäaikaisista vaikutuksista, kun pelättiin kaasun hintojen jäävän pitkäaikaisesti korkealle ja uhkaavan sen myötä kilpailukykyä ja pitkänajan selviytymistä.

Saksan hallitus on lanseerannut laajamittaisia avustuspaketteja kansalaisille ja yrityksille. Ilman niitä monet kotitaloudet olisivat joutuneet vuodessa maksamaan tuhansiin euroihin yltäneitä lisämaksuja energiastaan. Nyt kun markkinahinnat ovat jälleen laskeneet, hallituksen ei tarvitse käyttää tukiin niin paljon, kuin alun perin suunniteltiin.

Poliitikot, kuluttajansuojajärjestöt ja sosiaalihuoltopalvelujen tuottajat varoittelivat, että energian hintojen nousu voisi johtaa sosiaalisiin vararikkoihin ja jopa levottomuuksiin, mikäli kotitaloudet joutuvat ylikuormitetuiksi. Mutta toistaiseksi protestit ovat jääneet rajallisisiksi ja pääasiassa keskittyneet alueille, joissa hallituksen toimiin suhtaudutaan yleensäkin kielteisesti.

Useat kansalaiset Saksassa syyttävät energian hintapiikistä ulkoisia tekijöitä kuten koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa. Tutkimusten mukaan kansalaiset hyväksyvät laajalti hallituksen toimet kriisin käsittelyssä. Lisäksi monet sanovat olevan valmiita edistämään energiansäästöä. Mutta energian hintakysymys on noussut suurimmaksi huolenaiheeksi suurimmalle osalle Saksan väestöä.

Hallitus vastannut kriisiin avustuspaketeilla

Saksassa on vastattu energiakriisiin kotitalouksille ja liike-elämälle suunnatuilla avustuspaketeilla, jotka ovat jatkuvasti kasvaneet kooltaan ja vaikuttavuudeltaan. Ensimmäisenä toimintavuonnaan 2022 maan nykyhallitus esitteli syyskuussa 200 miljardin euron "puolustuskilven", joka sisälsi tukea kaasun ja sähkön hintojen alentamiseksi alun perin 83 miljardilla eurolla. Esitys meni parlamentissa läpi joulukuussa.

Jo aiemmin hallitus oli korvamerkinnyt 95 miljardia euroa tukirahastoihin, joista jaettiin rahaa kolmen avustusohjelman kautta. Nämä sisälsivät muun muassa bensaveron leikkauksia, 9-euroisen kiinteän taksan julkiseen liikenteeseen ja väliaikaisen hiilidioksidimaksun poiston liikenteeltä ja rakennuksilta, minkä oli tarkoitus nousta vuoden 2023 alkupuolella. Energian tukkuhintojen laskiessa avustuspakettien hinnat asettuvat alkuperäisiä arvoja paljon alemmiksi.

Saksan hallitus on kehottanut kansalaisia säästämään energiaa, määrännyt säästötoimet julkisille instituutioille ja auttanut täyttämään kaasuvarastot välttääkseen talven aikana vajeita, joiden todennäköisyys arvioidaan jo nyt varsin alhaiseksi. Kaasukriisin seurauksena Saksan kaasunkulutus putosi jo viime vuonna 18 prosenttia.

Kaasuvoimalaitosten käytön vähentämiseksi maassa on väliaikaisesti elvytetty hiilivoimalaitoksia, joita oli jo laitettu koipussiin tai oli korvamerkitty purettaviksi.

Myös ydinvoimasta luopumista on lykätty noin kolmella kuukaudella, kun kolmen jäljellä olevan ydinvoimalan toimintaa jatketaan kuluvan vuoden huhtikuun loppuun saakka.

Saksa painaa myös täyttä höyryä eteenpäin rakentaessaan omaa tuonti-infrastruktuuria nesteytetylle maakaasulle (LNG). Tuonti-LNG:tä virtasi Saksaan ensimmäisen kerran viime vuoden lopulla. Tuontia aiotaan nyt kuluvan vuoden aikana lisätä, jotta venäläinen putkikaasu voidaan korvata. Asiantuntijat odottavat jopa merkittävää ylikapasiteettia tuontiin, mikäli kaikki LNG-infran hankkeet toteutuvat suunnitelmien mukaisesti. Maan hallitus on kuitenkin sitä mieltä, että tarvitaan "turvapuskuria" varmistamaan Saksan ja sen naapurimaiden kaasun saanti.

Maan ilmastoneutraaliustavoite vaakalaudalla?

Monet asiantuntijat ja hallitus toivovat, että kriisin johtaessa todennäköisesti lyhyellä aikavälillä päästöjen kasvuun sähköntuotannossa se lopulta kuitenkin vauhdittaa energiasiirtymää. Saksan kasvihuonekaasut putosivat noin 2 prosenttia viime vuonna, kun maassa lisättiin kivihiilisähkön käyttöä, mutta samalla korkeat energian hinnat merkitsivät teollisuustuotannon laskua. Maan energiasiirtymä- ja päästövähennystavoitteet jätettiin ennalleen.

Sota on antanut lisäpotkua tavoitteille suunnata pois fossiilipolttoaineista kohti uusiutuvia, joista puhutaan “vapausenergioina”, koska ne lisäävät maan energiaitsenäisyyttä ja vähentävät riippuvuutta Venäjän energiasta. Mutta uusiutuvien kasvun uhkana on nyt raaka-aine- ja rahoituskulujen lisääntyminen, mikä heikentää myös sijoittajien halukkuutta investoida uusiutuviin.

Hiilen käytön lyhytaikaisesta kasvusta huolimatta Saksan hallitus aikoo yhä työntää hiili-exitiä eteenpäin, ideaalisena tavoitteena nyt vuosi 2030, kun nykylainsäädännön mukainen tavoite on vasta vuodessa 2038. Muutamilla hiilialueilla on sitouduttu tähän hallituksen aikaistamistavoitteeseen, mutta toisilla alueilla ollaan sitä mieltä, että se on liian kunnianhimoinen.

Laaja-alaiset ilmastoprotestit Lützerathin pienen kylän purkamista vastaan tammikuussa 2023 osoittivat, että Saksassa esiintyy jatkuvaa vastarintaa hallituksen hiilipolitiikkaa vastaan. Ympäristöjärjestöt ovat puolestaan varoittaneet hallitusta LNG- infran investointien voivan sementoida fossiilipolttoaineriippuvuuden.

Saksan teollisuudesta on taas viestitty, että se pitää kiinni hiilen vähentämistavoitteistaan, vaikka energiakriisi lisäsi haasteita. Kotitalouksissa lämpöpumppujen tapaisten vähäpäästöisten lämmitysjärjestelmien kysyntä on kasvanut voimakkaasti haastaen siten kaasukäyttöisten järjestelmien valta-aseman saksalaiskodeissa.  

Uusiutuvat avainasemassa Saksan energiasiirtymässä

Poliitikkojen, elinkeinoelämän ja ilmastoaktivistien kesken on laaja yhteisymmärrys siitä, että uusiutuvien energialähteiden tuntuva vauhdittaminen pitää olla Saksan tavoite numero yksi energiasiirtymän edistämisessä.

Näin oltava senkin vuoksi, että uusiutuvat ovat avainasemassa muidenkin alojen kuten liikenteen ja lämmityksen sähköistämisessä sekä vetytalouden laajentamisessa. Viime vuonna uusiutuvien osuus Saksan sähköntuotannosta kattoi 46,9 prosenttia.

Huolia aiheuttaa myös puute ammattitaitoisista työntekijöistä, mistä uhkaa tulla iso este energiasiirtymän nopealle edistymiselle. Saksan hallitus suunnittelee uudistuksia maan maahanmuuttolakiin, millä voitaisiin täyttää kymmeniätuhansia energiasiirtymän työpaikkoja.

#energia ja Eurooppa #kaasu #uusiutuva