Avoin datan sisämarkkina

Tasapainoilua datastrategian toteuttamiseksi

23.11.2021, kello 12:11

Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Pekka Hannila

Tasapainoilua datastrategian toteuttamiseksi

Euroopan datastrategia merkitsee monia lainsäädäntöhankkeita datatalouden ja digitaalisen muutoksen edistämiseksi. Energiateollisuus ry:n lakimies Iina Kajander seuraa tarkasti näitä hankkeita, jotka tasapainoilevat innovoinnin mahdollistamisen ja sääntelyn yksityiskohtaisuuden sekä tiedon avoimuuden ja suojaamisintressien välillä.

Euroopan komission vuonna 2020 julkistaman Euroopan datastrategian tavoitteena on luoda aito ja avoin datan sisämarkkina. Taustalla piilee pyrkimys nopeuttaa digitalisaatiota ja edistää Euroopan kehittymistä ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä.

Yrityksille datan sisämarkkina mahdollistaisi nykyistä vapaamman pääsyn dataan, jonka avulla voitaisiin muun muassa luoda uusia palvelumalleja. Samalla kuitenkin tulisi laatia reilut pelisäännöt datan jakamiselle, turvata henkilötiedot ja liikesalaisuuksien kaltaiset muut suojattavat tiedot unohtamatta kilpailuoikeutta ja kuluttajansuojaa. Yrityksiä puolestaan pitäisi rohkaista entistä enemmän ymmärtämään datan mahdollisuudet aineettomana omaisuutena.

– Ensi vuonna Suomessa energia-alalla käyttöön otettava tiedonvaihtojärjestelmä eli datahub on yksi kansallinen esimerkki uudenlaisesta tiedon jakamisesta, muistuttaa Energiateollisuus ry:n lakimies Iina Kajander.

Data- ja digisääntelyä koskevien kysymysten ohella ET:n Jäsenpalvelut-yksikössä toimivan Kajanderin työsarjan kuuluvat erityisesti tietosuoja-asiat ja julkisia hankintoja koskeva neuvonta.

Innovointia ja mahdollistavaa sääntelyä 

Datastrategian edistämiseksi ja datatalouden turvaamiseksi Euroopan unioni on käynnistänyt lukuisia lainsäädäntöhankkeita.

– Datastrategia tavoitteineen on hyvä ja valtaosin tavoiteltava asia, mutta sen käytännön toteutuksia täytyy juristien ja teknisten asiantuntijoiden tarkasti miettiä. Pitäisi pystyä samalla innovoimaan ja ottamaan huomioon eri jäsenvaltioiden digitaalisuuden kehitysaste sekä ennakoivasti sääntelemään yhteisiä tavoitteita, Kajander kiteyttää.

 EU:n pyrkimys avata dataa laajempaan käyttöön koskee kaikkea liiketoimintaa ja julkistakin sektoria. Koska se vaikuttaa monin tavoin myös suomalaiseen energia-alaan, Kajander keskittyy datan ja sen hyödyntämiseen liittyvien EU:n hankkeiden seuraamiseen.

Lisäksi hän käynnistelee ET:n omaa datalainsäädäntöprojektia, jonka osana toimii jäsenistöstä koostuva asiantuntijapooli. 

– Euroopan unionin datastrategia on valtaosin tavoiteltava asia. Sen käytännön toteutuksia täytyy kuitenkin juristien ja teknisten asiantuntijoiden tarkasti miettiä. Pitäisi pystyä samalla sekä innovoimaan että sääntelemään sopivasti, sanoo Iina Kajander.

Yhteisymmärrystä etsitään ePrivacy-asetukseen

– Meillä täytyy olla tieto kaikista keskeisistä EU:n datastrategian toteuttamishankkeista ja mahdollisuus vaikuttaa niihin.  

– Haasteeksi nousee kokonaisuuden hallinta ja synkronointi, sillä EU-tasolla on valtava määrä dataan liittyviä hankkeita asetuksista direktiiveihin, Kajander huomauttaa.

Eivätkä EU:n elimet aina marssi samaan suuntaan – saati samaan tahtiin.

– Parhaillaan Europan neuvosto ja Euroopan parlamentti koettavat päästä yhteisymmärrykseen useita vuosia työn alla olleesta ePrivacy-asetuksesta, Kajander kertoo.

– Mikäli tietosuojaa äärimmäisesti painottava näkökulma voittaa, voisi esimerkiksi Suomessa kauan käytössä ollut sähkömittareiden etäluenta, siihen perustuvan tiedon hyödyntäminen ja parempien palveluiden kehittäminen vaarantua. Tällaista epäsuotuisaa kehitystä koetamme tietysti torjua. 

Myös tekoäly saamassa sääntelyä

Yksi EU:ssa pohdittavista sääntelyhankkeista on niin sanottu tekoälyasetus.

– Keskustelua on käyty ihan jo siitä, mistä asetuksessa oikeastaan on kyse, mitä se koskee ja mihin se vaikuttaa. Ehdotettu asetus koskee laajasti ihmisistä riippumatonta tiedonkäsittelyä ja päätöksentekoa – ja siten siis esimerkiksi eri alojen yrityksiä, Kajander mainitsee.

ET:n näkemyksen mukaan sääntelyn pitäisi yleisesti keskittyä vähimmäistavoitetasoon eikä keinoihin. Esimerkiksi tekoälyasetukseen ET toivoo innovatiivisuuteen painottuvaa, mahdollistavaa ja teknologianeutraalia sääntelyä.

– Suomessa yritysten datan hyödyntämisen kehitysaste ja työkalut ovat perinteisesti olleet korkeammalla tasolla kuin monessa muussa EU-maassa. Yhteiset pelisäännöt eivät saa hidastaa meidän edistymistämme, Kajander selittää. 

Juridiikkaa vai tekniikkaa?

Iina Kajander aloitti toukokuussa 2021 työt Energiateollisuus ry:n Jäsenpalvelut-yksikössä. Hän on opiskellut oikeustiedettä Helsingin yliopistossa, josta valmistui alkuvuonna 2017.

– Kaikki muut perheenjäsenet ovat diplomi-insinöörejä tai insinöörejä. Oikeustiede oli valinta tehdä jotain ihan muuta – joskin jokaisessa työtehtävässäni olen hakeutunut teknisten kysymysten ja eri alojen huippuosaajien pariin.

– Juridiikka ei ole minulle mikään itseisarvo, vaan se pitää pystyä sovittamaan yhteen toimintaympäristön ja liiketoiminnallisten tarpeiden kanssa.  

Data- ja tietosääntelyyn Kajander perehtyi työskennellessään liikenne- ja viestintäministeriössä. Hän on myös perehtynyt hankintajuridiikkaan ja auskultoinut Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Energiavirastossa Kajander työskenteli parisen vuotta tukkumarkkinavalvonnan parissa. Silloin tutuiksi tulivat energia-alan isot kuviot.    

– Halusin kuitenkin siirtyä viranomaispuolelta lähemmäs käytännön yrityselämää. Hakeminen nykyiseen työhöni oli luonnollinen ratkaisu, sillä ET:n vaatimuksissa näin pitkälti jatkumon urapolkuuni.

Haussa matalatempoisempi liikuntalaji

Kajander toivoo koronatilanteen helpottumista päästäkseen arkisin urheilemaan huolettomasti ja lomillaan matkaamaan Euroopan ulkopuolelle. Toisaalta etätyöaika on mahdollistanut hänelle entistä tehokkaamman ajankäytön sekä valinnanvapauden asumisen ja työpaikan sijaintien suhteen.  

– Etätyöaika on myös herättänyt miettimään omia rutiineja ja tapoja.

– Olen usein tavannut vähän suorittaa kaikenlaisia asioita. Nykyään yritän esimerkiksi liikkua hyvän fiiliksen vuoksi ilman sen suurempia tavoitteita. Tavoitteena voisi oikeastaan olla löytää jokin matalatempoisempi liikuntalaji, Kajander tuumii. 

 

 

Energiasektorin digitalisointi kiinnostaa

Digitalisaation kiihdyttäminen koskettaa kaikkia toimialoja, joista monet harppovat hyvää vauhtia eteenpäin. Nyt EU:n katse on kääntynyt digitalisaation edistämiseen myös energia-alalla.

– EU näkee digiteknologian keskeisenä keinona tehostaa ympäristötavoitteiden toteutumista. Digitalisaatio mahdollistaa innovaatioita, jotka voisivat nykyistä paremmin hyödyntää olemassa olevaa dataa, kuten vaikkapa energian kulutustietoja, Kajander sanoo.   

Lokakuun alussa Euroopan komissio antoi tiedonannon energiasektorin digitalisointia koskevasta toimintasuunnitelmastaan. Avoimen kuulemisen periaatteen mukaisesti se pyytää nyt  sidosryhmäpalautetta suunnitelmastaan.     

– Euroopan komissio odottaa energia-alan toimijoiden kertovan, mitä digitalisoinnin energiasektorilla tulisi tarkoittaa ja mihin seikkoihin siinä kannattaisi – tai ei kannattaisi –  kiinnittää huomiota. 

Kajanderin mukaan energia-alan toimijoiden on tärkeää osaltaan vaikuttaa aloitteen etenemiseen ja sisältöön. ET ottaa asiaan kantaa kysyttyään ensin jäsentensä näkemyksiä.

Kutsu ET kylään -konsepti

Jos ja kun koronakriisistä päästään vielä väljemmille vesille, ET aikoo tehostaa yhteydenpitoa jäsenistöönsä.

– Jäsenpalvelut-yksikkö on yhdessä viestinnän kanssa suunnitellut uudenlaista matalan kynnyksen Kutsu ET kylään -konseptia, Kajander kertoo.

– Tavoitteenamme on tarjota jäsenille mahdollisuutta kutsua meidät tapaamaan heitä. Tapaamisen aikana voimme keskustella kunkin yrityksen kanssa juuri heidän tarpeelliseksi katsomistaan asioista.

ET:n jäsenkanaviin ja Jäsenuutisiin tulee loppusyksystä lomake, jossa jäsenyritys voi ilmoittaa haluavansa tavata ET:n jäsenasiantuntijoita ja esittää toivomansa keskustelun aiheet.

– Heitämme pallon jäsenillemme. Olisi mukava tavata ja tutustua, Kajander toteaa.

#energia ja Eurooppa #henkilö
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja