Blogit

Omakynä Antti Kohopää

Euroopan kirjat ovat sekaisin

14.11.2022, kello 10:22

Saksa kertoi viime viikolla käyttävänsä 200 miljardia valtion rahaa energiakriisin hoitoon. Alle...

Omakynä Marja Rankila

Ilman vesivoimaa energiakriisistä ei selvitä

14.11.2022, kello 10:16

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän näkökulmasta on muuttumassa, mutta sen merkitys ei ole...

Omakynä Petra Pynnönen

Energiasektorin digitalisaatio kiihtyy

27.10.2022, kello 13:43

Energia-alan digitalisaatiossa otettiin uusi askel, kun EU-komissio julkaisi tiedonannon muodossa...

Miksi teknisiä toimialoja ei kiinnosta?

TET on hyödyntämätön mahdollisuus

23.11.2022, kello 14:06

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

TET on hyödyntämätön mahdollisuus

Työelämään tutustuu vuosittain noin 125 000 nuorta. TET-jaksojen aikana kasi- ja ysiluokkalaiset tutustuvat yritysten toimintaan ja erilaisiin ammatteihin. Maailman suurin EtäTET järjestettiin 21.–25.11.2022.

Maailman suurimmassa EtäTET-tapahtumassa teknisistä toimialoista esittäytyivät energiateollisuus ja kemianteollisuus. Valtioneuvoston teettämän TET-selvityksen mukaan TET-paikoista vain pari prosenttia sijoittuu teknisten toimialojen yrityksiin.

Yritysten ja toimialajärjestöjen aktiivisuus ja viestintä korostuvat TET-yhteistyössä. Selvityksen mukaan osa yrityksistä osaa ennakoida tulevaa työvoimapulaansa aktiivisella kouluyhteistyöllä, vaikka TET-toiminta saattaa realisoitua rekrytoinneiksi vasta vuosien päästä. Etenkin metalliala ja elintarvikeala ovat olleet aktiivisia.

Yleensä koulujen opinto-ohjaajat tietävät, mitkä alueen yrityksistä ottavat TET-harjoittelijoita. Tämän perusteella opinto-ohjaajat voivat opastaa nuoria hakemaan harjoittelupaikkoja. Selvityksen mukaan suurin osa nuorista sijoittuu TET-harjoitteluun kauppoihin tai koulujen lähialueiden yrityksiin. Ne ovat näkyviä ja arkisia kohteita.

Joka vuosi 125 000 TET-harjoitteluun hakeutuvaa nuorta on yrityksille valtava mahdollisuus kertoa toimialan tai yrityksen toiminnasta, valtioneuvoston selvitys toteaa. Tästä huolimatta tekniset toimialat eivät ole kovin kiinnostuneita TET-harjoittelijoista, vaikka samalla tekniset toimialat kärsivät työvoimapulasta. Olisiko asennemuutoksesta apua?

TET-harjoittelun ja kesätyöpaikkojen järjestämisen on väitetty olevan haastavia energia-alan yrityksille. Täysin osaamattomia nuoria ei voi laittaa tekemään erikoisosaamista edellyttäviä töitä haastavassa työympäristössä. Samoista syistä työelämään tutustumisen järjestäminen sitoo joksikin aikaa yritysten henkilökuntaa, koska käytännössä työelämään tutustuminen energia-alan yrityksessä on enemmän toiminnan ja ammattien esittelemistä kuin jonkun työtehtävän suorittamista.

— Energiateollisuus ry on mukana EtäTET-tapahtumassa, jotta voisimme esitellä, miten laajasti energia koskettaa kaikkia suomalaisia ja mitä kaikkea energiayrityksessä tehdään, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

”Kuuma ala”

Sähkönjakelun ja sähköverkkojen rooli on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi. Kun yhteiskunta sähköistyy, perustuu yhä useampi asia sähköön. Sähköä on saatava kaikissa olosuhteissa. Siksi ei ole yhdentekevää, millä tavalla sähköverkot on rakennettu ja miten niistä pidetään huolta.

Tämä tiedetään Carunassa, jonka sähköverkot sijaitsevat eri puolilla Suomea. Yhtiö työllistää reilut 300 henkilöä, joista lähes 40 prosenttia on naisia. Caruna ei rakenna sähköverkkoja itse, vaan rakentaminen perustuu alihankintaketjuihin. Projektien suunnittelu ja valvonta sen sijaan ovat Carunan omissa käsissä. Caruna osallistui Suomen suurimpaan EtäTET-tapahtumaan.

— Laatu ja työturvallisuus ovat Carunan tärkeimmät arvot. Sähköverkkotyöt saattavat olla aika vaarallisia, joten töissä on oltava tarkkana ja työt on suunniteltava hyvin, toteaa projektijohtaja Reetta Peltola.

Sähköverkkoyhtiössä tarvitaan monenlaista osaamista, mutta aina koulutustaustan ei tarvitse olla ehdottoman tarkka. Carunaan on otettu töihin jopa ravintola-alan koulutuksen käyneitä.

— Yhteistyö eri ammattiryhmien kesken on saumatonta ja erilaisia osaamisia hyödynnetään.

Peltola huomauttaa, että energia-alan työllisyysnäkyvät ovat hyvät: energia-ala on kuuma ala.

 

Osa työpaikoista jää piiloon

Energiatoimiala kärsii kroonisesta työvoimapulasta. Työpaikkoja on jatkuvasti auki enemmän kuin alalle hakeutuvia uusia työntekijöitä. Energiatoimialalla työskentelevien keski-ikä on tällä hetkellä reilut 43 vuotta, mutta lähellä eläkeikää olevien määrä on suhteellisen suuri. Tämä tarkoittaa sitä, että alalle voi syntyä melkoinen osaamisvaje, kun suuret ikäpolvet siirtyvät eläkkeelle.

Energia-alan yritysten oma aktiivisuus korostuu, kun osaamisvajetta täytetään. Yritykset ovat oman alueensa paikallisia vaikuttajia, joiden olisi myös tehtävä itsensä tykö, jotta koulujen opinto-ohjaajat osaisivat opastaa nuoria energiayhtiöiden ovia kolkuttelemaan. Vähänkin erikoisemmat TET-paikat edellyttävät sukulaisten, tuttavien tai vanhempien kautta syntyneitä kytköksiä yritykseen, kuten valtionneuvoston selvityksessä todetaan.

Positiivinen TET-kokemus jättää usein muistijäljen. Nuorille tehdyn kyselyn perusteella neljännes nuorista hakee kesätöihin entiseen TET-paikkaansa. Lisäksi yhtä suuri joukko kertoo pyrkivänsä harjoittelemaan sellaiselle alalle, josta voisi myöhemmin saada pysyvän työpaikan.

Ensi vuonna Lasten ja nuorten säätiö avaa uuden nettisivuston (tet.fi), jonne työnantajat voivat ilmoittaa TET-paikkoja ja josta nuoret voivat niitä etsiä. Sivusto syntyy opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Tältä osiin TET-toimintaan saadaan ainakin helpotusta.

Valtioneuvoston teettämän TET-selvityksen voi ladata omalle koneelle täältä.

#työelämä
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja