Blogit
Omakynä Tuotanto Jukka Leskelä
Merituulivoiman edistäminen on seuraavan hallituksen tärkein teollisuuspoliittinen linjaus
24.03.2023, kello 08:00
Suomella on mahdollisuudet saada useiden kymmenien miljardien edestä teollisia investointeja...
7000 megawatin raja ylittyi
Uutta tuulivoimaa — maltillisesti
16.02.2024, kello 11:33
Teksti Petri Sallinen | Kuva Suomen Tuulivoimayhdistys
Tuulivoimarakentaminen tasaantuu Suomessa kahden huippuvuoden jälkeen. Tästä huolimatta uutta tuulivoimalaitostehoa rakennetaan keskimäärin 1000 megawattia joka vuosi.
Viime vuosi oli tuulivoimarakentamisen toiseksi paras vuosi Suomessa. Uusia laitoksia rakennettiin 212 kappaletta. Ne tuottavat 1300 megawatin teholisän suomalaiseen energiajärjestelmään. Huippuvuoden 2022 saavutuksista jäätiin selvästi. Tuolloin uutta tehoa otettiin käyttöön 2200 megawattia.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen muistuttaa, että tuulivoimalaitosten rakentaminen ja käyttöönotto eivät yleensä osu samalle vuodelle.
— Laitokset rakennetaan yleensä kesällä. Sähköä uudet laitokset tuottavat vasta loppuvuonna tai seuraavan vuoden alussa.
Varsinainen tuulivoimarakentamisen buumi käynnistyi Suomessa vuonna 2014. Tuolloin tuulivoimalaitokset tuottivat sähköä vain 1500 megawatin teholla. Tämän vuoden helmikuussa 7000 megawatin raja ylittyi.
— Tuulivoima on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi suurin sähköntuotantomuoto. Viime vuonna Suomessa käytetystä sähköstä 18 prosenttia tuotettiin tuulivoimalla. Arvioimme, että kahden vuoden kuluessa tuulivoiman osuus on jo 33 prosenttia.
Viime vuonna tuulivoimalaitokset tuottivat sähköä 14,5 terawattituntia.
Täysi teho ei täysin käytössä
Tuulivoimalaitoksen sähköntuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Myös tuulen voimakkuus vaihtelee. Laitokset eivät aina tuota sähköä täydellä teholla ja tyynellä säällä sähköä ei synny lainkaan. Tuulivoimalaitoksen teholuku ei tarkoita sitä, että sähköä syntyisi tehoa vastaava määrä ympäri vuoden.
Tuulivoimalaitoksen toiminnan tehokkuutta mitataan kapasiteettikertoimella. Prosenttimuotoinen luku kertoo sen, kuinka suuri osa laitoksen maksimaalisesta tehosta saadaan muutetuksi sähköksi tuulen avulla. Suomalaisten tuulivoimalaitosten kapasiteettikerroin on keskimäärin 33 prosenttia ja parhaimmillaan 47 prosenttia.
Kapasiteettikerroin on luku, joka saadaan vertaamalla tuulivoimalaitoksen vuotuista sähkösaalista tuulivoimalaitoksen maksimaaliseen kykyyn tuottaa sähköä.
Sähköistyminen syö puhdasta sähköä
Toteutuuko yhteiskunnan sähköistyminen ennustetussa laajuudessa? Ainakin kaukolämmön tuotannossa sähköistyminen rynnii eteenpäin vauhdilla.
Kaukolämpöalalla sähköistyminen tarkoittaa sähkökattiloiden rakentamista. Sähkökattila on kuin suuri vedenkeitin, jonka tuottama kuuma vesi käytetään kaukolämpöverkoissa. Kuumaa vettä voidaan myös varastoida lämpöakkuihin tai -varastoihin.
Sähkökattiloiden avulla kaukolämpöyhtiöt pääsevät eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Parhaimmillaan vesien keittely sähkökattilalla on hyvinkin edullista, kun keittämiseen käytetään halpaa tuulisähköä. Viime vuonna noin 500 tuntia ajasta sähkön hinta oli nollassa tai sen alapuolella, kun edellisenä vuonna nollatunteja oli 30. Tuulisähkön määrän kasvu markkinoilla lisää nollahintaisten tuntien määrää ja innostaa investoimaan sähkökattiloihin.
Tänä vuonna uusia sähkökattiloita rakennetaan 20 kappaletta, jos kaikki investointisuunnitelmat toteutuvat. Uudet kattilat tuottavat yhteensä 1500 megawatin tehon. Tämän jälkeen suomalaisessa sähköjärjestelmässä on sähkökattilatehoa jo lähes 2000 megawattia — enemmän kuin Olkiluodon uudessa ydinvoimalaitoksessa.
Pienimmillään sähkökattiloiden tehot ovat kymmenen megawatin kieppeissä ja suurimmillaan enemmän kuin 300 megawattia. Joissakin tapauksissa kattilalaitoksen yhteyteen on asennettu suuria lämpöpumppuja, jotka haukkaavat osan tehosta.
Tuulivoimarakentamisen kasvu mahdollistaa teollisuuden sähköistymisen ja puhdistumisen laajemminkin. Vetytalouden nousu ja teollisuuden halu pyristellä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä lisäävät tuulivoiman kaltaisen puhtaan sähkön kysyntää.
— Tämä asettaa haasteita sähköverkkojen kehittämiselle. Monet sähkökattilat rakennetaan etelään, vaikka uudet tuulivoimalaitokset sijoittuvat pohjoiseen, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie.
Paalatien mielestä tuulivoimalaitosten liittämistä kantaverkkoon olisi syytä sujuvoittaa, jotta liittämisestä ei muodostu pullonkaulaa puhtaan sähkön kasvulle. Sama koskee sähkövarastojen rakentamista, joiden avulla voidaan liudentaa tuulisähkötuotannon vaihteluita.
— Sähkövarastot ja tuulivoimalaitokset pitäisi voida liittää samalla johdolla ja samalla sopimuksella kantaverkkoon.
Tulevaisuus näyttää lupaavalta
Tuulivoimayhtiöiden investointipäätösten perusteella uutta tuulivoimalaitostehoa syntyy Suomeen lähivuosien aikaan noin tuhat megawattia vuodessa.
— Investointitahti on nyt tasaantunut. Kansainvälinen taloudellinen tilanne pakottaa tarkastelemaan investointeja aikaisempaa kriittisemmin, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie.
— Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan uusia liittymissopimuksia on jo tehty jo 11 000 megawatin edestä. Sopimukset ovat voimassa kolme vuotta.
Kantaverkkoon liittymisestä sopiminen ei vielä tarkoita sitä, että kaikki hankkeet toteutuisivat. Usko rakentamiseen on kuitenkin vahva ja tuulivoimarakentaminen tapahtuu tällä hetkellä markkinaehtoisesti riskirahalla.
Jos kaikki suunnittelupöydille päätyneet maatuulivoimahankkeet toteutuvat, kaksinkertaistuu Suomen tuulivoimateho. Uusia maatuulihankkeita on tällä hetkellä suunnitteilla 7000 megawatin edestä.
Merelle uutta tehoa voi syntyä parhaimmillaan saman verran. Aluevesille kaavailtuja suunnitelmia on 1700 megawatin edestä ja talousvyöhykkeelle 5000 megawatin edestä.
— Laitosten tehot merellä on ovat suurempia, joten pienempi kappalemäärä laitoksia merellä tuottaa saman verran tehoa kuin suurempi laitosmäärä maalla, Paalatie kuvailee.
Maatuulivoima dominoi
Merellä aluevesille suunnitellut hankkeet ovat tällä hetkellä pisimmällä. Paalatie kertoo, että Suomessa merituulivoimarakentaminen lähti liikkeelle vasta pari vuotta sitten. Tällä vuosikymmenellä suurin osa laitoksista rakennetaan yhä maalle.
— Tuulivoimarakentaminen painottuu länsirannikolle ja Pohjanmaalle. Uudisrakentamisessa samat maakunnat ovat kärjessä vuodesta toiseen. Monissa tuulivoimakunnissa on totuttu tuulivoimalaitoksiin. Samalla kiinteistöverotulot kiinnostavat kuntia.
Paalatie odottaa, että tuulivoimalaitoksia päästäisiin rakentamaan myös Itä-Suomeen. Tähän asti puolustusvoimat on vastustanut tätä, koska tuulivoimalaitokset häiritsevät tutkien toimintaa. Sähköjärjestelmän kannalta olisi hyvä, jos tuulivoimalaitokset sijoittuvat maantieteellisesti tasaisesti ympäri Suomen.
— Todennäköisesti jossain päin tuulee aina. Kun lännessä on tyyntä, niin Itä-Suomessa tulee.
Tuulivoimalaitosten levittäytyminen tasaisemmin vähentää myös hintavaihteluja sähkömarkkinoilla ja madaltaa hintapiikkejä.
Puolustusvoimien toimintojen ja tuulivoiman yhteensovittaminen on tuulivoima-alan kannalta tällä hetkellä tärkein lainsäädäntöhanke Suomessa. Asiaa ratkomaan on koottu korkean tason työryhmä, jonka työn pitäisi valmistua kesäkuussa.
— Toivottavasti puolustusvoimien kanssa löytyy ratkaisut ongelmiin. Tuulivoima-ala on valmis osallistumaan kustannuksiin, Paalatie toteaa.
#tuulivoima
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Rakenteessa on sellainen virhe, että siivistä puuttuu leveys melkein kokonaan. Siitä seurauksena on, etteivät laitteet ole tuulimyllyjä vaan vauhtipyöriä, mikä on hyötysuhteeltaan erityisen huono tapa yrittää hyödyntää tuulta.
Korvaavaa tekniikkaa, mikä sopii sähköverkossakin paremmin käytettäväksi tunnetaan jo - eli ongelmaa kieltämisestä ei ole syntymässä. Tapa on myös päästötön, kun se perustuu hammaspyörien vääntömomenttiin ja nostaa sähkömoottorin tehoa generaattorin pyörittämiseen yli 20 - kertaiseksi. Yksinkertaisesta ja edullisesta rakenteesta siis on kyse ja se etu saavutetaan tuulivoimaan nähden, että tehoa saadaan tarvittaessa, jolloin säätämistä tai varastointia ei tarvita, niin kuin tuulivoimassa.