Pohjoisessa tykätään — etelässä epäillään
Vesittääkö kritiikki päästökaupan?
25.05.2026, kello 10:26
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto, Olli Häkämies
Päästökauppa on Euroopan unionin tehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Päästökaupan tehokkuudesta huolimatta osa EU-maista on huolissaan kaupan aiheuttamista kustannuksista. Heinäkuussa EU-komissio kertoo, millä tavalla se aikoo uudistaa päästökauppaa.
Päästökauppa on muutosten kourissa. Maailma muuttuu ja samalla ilmastopolitiikan tavoitteita on päivitettävä. Helpot päästöt on jo niistetty — vaikeammat kohteet ovat yhä jäljellä. Niiden leikkaaminen on työläämpää ja kalliimpaa.
Ukrainan sota ja sitä edeltänyt Venäjän masinoima energiakriisi paljastivat fossiilitalouden heikkoudet. Päästöjen vähentäminen ja fossiilienergian korvaaminen päästöttömillä energiamuodoilla ei olekaan niin kallista kuin ajoittain on kuviteltu. Suomessa energiatoimiala on jo tehnyt päästövähennystoimia runsaasti, joiden seurauksena sähkö on Euroopan halvinta ja lähes kokonaan päästötöntä.
Päästöttömyys ja päästökauppa eivät kuitenkaan vakuuta kaikkialla Euroopassa. Näkemykset päästökaupan kunnianhimon tasosta vaihtelevat EU-maiden kesken. Tämä voi johtaa vesittyneisiin kompromisseihin, koska kyseessä on kuitenkin unionin yhteinen työväline. Yhteismarkkinoilla päästökaupan olisi kelvattava kaikille.
Tällä hetkellä paineet höllentää ilmasto-ohjausta ovat joissain EU-maissa ankaria. Persianlahden tapahtumien seurauksena on jopa vaadittu päästökaupan jäädyttämistä.
Vahvoja päästökaupan puolustajia ovat Suomi, Ruotsi, Tanska, Alankomaat ja Espanja. Ne kannattavat tiukkaa ja ennakoitavaa päästökauppaa. Maiden mielestä korkea päästöoikeuden hinta on ainoa keino ohjata investoinnit puhtaisiin teknologioihin. Tämä turvaa Euroopan kilpailukyvyn pitkällä aikavälillä.
Maiden teollisuus on samoilla linjoilla. Esimerkiksi Suomessa Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Energiateollisuus ry kannattavat vahvasti markkinaehtoista päästökauppaa.
Eteläisessä ja erityisesti itäisessä Euroopassa moni maa on huolissaan päästökaupan aiheuttamista kustannuksista omalle teollisuudelleen ja kansalaisilleen. Päästökaupan laajentaminen käsittämään liikenteen polttoaineet ja kiinteistöjen erillislämmitys — eli ETS2 — aiheuttaa nurinaa. Päästökaupan laajennus toteutuu vuoden 2028 alussa. Aloittamista ehdittiin jo kertaalleen lykätä vuodella.
Kriittisesti päästökauppaan suhtautuvat korostavat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tärkeyttä, jotta vihreä siirtymä ei aiheuttaisi kohtuuttomia taloudellisia rasitteita vähävaraisille kotitalouksille. Riskinä on, että kansallisten tukitoimien ja hintakattojen avulla päästökaupan ohjausvaikutus vesittyy ja päästöjen vähentäminen kallistuu.
Tavoitteena 90 prosentin päästövähennykset
Euroopan unionin tavoitteena on leikata kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Siksi komissio haluaa virittää päästökaupan sellaiseen kuntoon, että se tukee tavoitteen toteutumista.
Virittely edellyttää päästökauppadirektiivin avaamista, koska direktiivi määrittelee sen, minkälaista päästökauppa on. Direktiivin sisältä löytyvät ETS1 ja ETS2 — kaksi päästökauppajärjestelmää, joista ensimmäinen kattaa energiatoimialan, teollisuuden, maatalouden ja kotitalouksien päästöjen vähentämisen. ETS2 on päästökaupan laajennusosa, jonka piirissä ovat maantieliikenne ja kiinteistöjen erillislämmitys — Suomessa mm. öljylämmitys.
ETS2 otetaan käyttöön vuonna 2028. Järjestelmän valmistelu ja päästöjen raportointi ovat kuitenkin jo käynnissä. Esimerkiksi liikennepolttoaineiden jakelijoiden pitää seurata ja raportoida päästönsä.
Komission heinäkuussa julkistamat ehdotukset saattavat kohdistua kumpaankin päästökauppajärjestelmään, vaikka ETS2 ei ole vielä käytössä. Joidenkin mielestä tämä on omituista.
— Osa päästökaupan jo päätetystä säätelystä kohdistuu vasta 2030-luvun toimintoihin. Silti niillä yritetään ratkaista tämän päivän energiapolitiikan ongelmia, toteaa Energiateollisuus ry:n päästökauppa-asiantuntija Petteri Haveri.
Energiateollisuus ry:n päästökauppa-asiantuntija Petteri Haveri ei innostu ajatuksesta ottaa pienet alle 20 megawatin laitoksen mukaan päästökaupan piiriin.
Mitä muutoksia tulossa?
Vielä ei tiedetä tarkkaan, mitä kaikkea EU-komissio heinäkuussa ehdottaa. Vahvoja viitteitä on kuitenkin jo nähty eri yhteyksissä. Haveri arvelee, että päästökaupan piiriin haluttaisiin ottaa nykyistä pienempiä laitoksia. Tähän mennessä teholtaan alle 20 megawattisten laitosten ei ole tarvinnut osallistua päästökauppaan.
— Pienten toimijoiden hallinnollinen taakka saattaa muodostua kohtuuttomaksi, jos ne otetaan mukaan päästökauppaan.
Haverin mielestä tällaista laajennusta ei tarvita, koska toteutuessaan ETS2 vastaa tähän ongelmaan.
Haveri ennustaa, että jätteenpoltto on 2030-luvulla päästökaupan piirissä. Tämä sopii suomalaiselle energiatoimialalle, kunhan yhdyskuntajätteiden polttamisen lisäksi myös jätehuollon prosessit otetaan laajasti mukaan.
— Oleellista on, että jätteenpolton liittäminen päästökaupan piiriin toteutetaan kaikissa jäsenvaltioissa yhdenmukaisesti ilman poikkeuksia.
Euroopan unioni ei ole vielä ratkaissut unionin ulkopuolella tehtävien päästövähennystoimien kohtaloa. Voisiko eurooppalainen toimija kerätä tällä tavalla itselleen päästöoikeuksia, joilla voitaisiin käydä kauppaa. Haveri ei usko, että EU-komissio ehdottaa tätä.
Vähemmän vai vielä vähemmän päästöoikeuksia?
Päästöoikeuksien määrää markkinoilla voidaan säädellä päästökaupan kylkeen räätälöidyn markkinavakausmekanismin avulla. Jos päästöoikeuksia on liikkeellä liian paljon suhteessa päästöihin, alentaa ylitarjonta päästöoikeuksien hintaa. Tämä heikentää päästökaupan ohjausvaikutusta: päästöt eivät vähene eivätkä fossiiliset polttoaineet korvaudu päästöttömillä vaihtoehdoilla. Jos näin sattuisi käymään, imuroi markkinavakausmekanismi osan päästöoikeuksista markkinoilta, jolloin niiden hinnat kääntyvät nousuun.
Markkinavakausmekanismi voi myös palauttaa päästöoikeuksia markkinoille. Silloin hinnat kääntyvät laskuun. Osa EU-maista toivoo, että tällaista toimintaa harjoitettaisiin useammin. Päätös vähentäisi nuivasti päästökauppaan suhtautuvien jäsenmaiden narinoita.
Suuri osa päästöoikeuksista jaetaan edelleen ilmaiseksi päästöjä aiheuttavalle teollisuudelle. Kun päästöoikeuksien määrä markkinoilla supistuu, vähenee myös ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrää. Osa teollisuudesta ja jäsenmaista haluaisi säilyttää ilmaisjakomäärät nykyisellään tai jopa lisätä ilmaiseksi jaettavaa määrää. Haveri ei innostu tästä.
— Maksuttomien päästöoikeuksien määrän kasvattaminen vähentää huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää ja rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia käyttää huutokauppatuloja päästövähennysten edistämiseen.
Ilmastonmuutos huolettaa — kaikesta huolimatta
Ilmastonmuutos on eurokansalaisten mielestä maailman kolmanneksi vakavin ongelma. Edelle kiilaavat aseelliset konfliktit, köyhyys, nälkä ja juomaveden puute. Tämä selviää EU-komission toteuttamasta Eurobarometri-tutkimuksesta.
Ilmastonmuutos on yhä vakava maailmanlaajuinen ongelma. Näin ajattelee 85 prosenttia EU-maiden kansalaisista. Lähes yhtä suuri joukko (81 %) kannattaa EU:n tavoitteita saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Yli kolme neljäsosaa (77 %) on samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen kustannukset ovat suuremmat kuin ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kustannukset. Vastaajista 88 prosenttia kannattaa nykyistä suurempia investointeja uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen.
Eurokansalaiset ovat valmiita tukemaan eurooppalaisia yrityksiä taloudellisesti, jotta ne voisivat kilpailla paremmin globaaleilla puhtaan teknologian markkinoilla.
Kenen tehtävänä olisi johtaa ilmastomuutokseen torjuntaa? Kyselyn perusteella tähän rooliin sopisivat parhaiten EU-maiden hallitukset. Näin ajattelee 66 prosenttia vastanneista. Kakkoseksi nousee Euroopan unioni (59 %) ja kolmoseksi eurooppalainen teollisuus ja yritykset (58 %).
Aikaisempaa henkilökohtaisempaa
Kansalaiset kokevat ilmastonmuutoksen koskettavan aikaisempaa enemmän omaa elämää. Vastaajista 38 prosenttia ilmoittaa altistuvansa ympäristön ja ilmaston aiheuttaviin haittoihin. Kahdeksan EU-maan kansalaisista yli puolet kertoo kokevansa altistumista, erityisesti Etelä-Euroopassa, Puolassa ja Unkarissa.
Kaksi kolmasosaa eurooppalaisista sanoo ottavansa äärimmäiset sääolosuhteet huomioon silloin, kun he valitsevat lomakohdetta.
Monet kansalaiset tekevät henkilökohtaisia tekoja torjuakseen ilmastonmuutosta. Yli puolet vastanneista kertoo ryhtyneensä viimeisimmän kuuden kuukauden aikana johonkin ilmastonmuutokseen vaikuttavaan toimeen. Jätteitä kierrättää 64 prosenttia vastanneista ja kertakäyttötavaroiden hankintaa välttää 49 prosenttia kansalaisista.
Kodinkoneiden vähäinen energiankulutus on hankintaperuste 34 prosentille vastanneista. Neljännes välttää henkilöauton käyttöä, jos se on mahdollista.
Vihreä siirtymä on hyödyllinen
Euroopan unionin ilmastotoimet ovat välttämättömiä, mutta myös hyödyllisiä. 85 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että ilmastotoimet on otettava huomioon kansanterveystyössä. Lähes yhtä suuri joukko kokee, että ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin varautuminen parantaa EU-kansalaisten elämää.
Ilmastonmuutoksen torjunta edistää myös innovointia. Tällä tavalla ajattelee 77 prosenttia vastanneista. Kolme neljäsosaa uskoo, että fossiilisten polttoaineiden tuonnin vähentäminen parantaa energiaturvallisuutta ja hyödyttää EU-maita taloudellisesti.
Tietoa tarvitaan
Eurokansalaisista 84 prosenttia tietää, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama. Tästä huolimatta 52 prosenttia kokee, että perinteinen media ei vieläkään tarjoile selkeää tietoa ilmastonmuutoksesta, sen syistä ja vaikutuksista.
Sosiaalisessa mediassa on vaikea erottaa luotettavaa tietoa valeuutisista. Näin ilmoittaa 49 prosenttia vastanneista.
EU-komission toteuttamaan Eurobarometri-kyselyyn haastateltiin 26 319 EU:n kansalaista 27 jäsenvaltiolta vuonna 2025.
Jarruttajien kelkka ei houkuttele
— EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vahvistavat Suomen suhteellista kilpailuetua, helpottavat investointien houkuttelua ja kasvattavat puhtaiden suomalaisten ratkaisuiden vientikysyntää muualla Euroopassa. Siksi Suomen ei kannata lähteä ilmastotoimien jarruttajien kelkkaan, toteaa Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Minna Helle.
Helteen mielestä talouden vähähiilistäminen on vaativa rakennemurros. Se edellyttää yrityksiltä kovaa panostusta, uudistumista, investointeja ja riskinottoa.
Euroopan unionilta taas tarvitaan johdonmukaista ja ennakoitavaa politiikkaohjausta. Sen varassa yritykset uskaltavat tehdä vuosikymmenien päähän ulottuvia investointeja.
— Päästökaupan uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää Euroopan unionin ilmasto-ohjausta siten, että päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti jatkossakin.
Suomessa Elinkeinoelämän Keskusliitto on asettunut tukemaan EU:n päästökauppaa.
— EU:n päästökauppa on markkinaehtoinen järjestelmä, joka antaa yrityksille vapauden valita kustannustehokkaimmat toimet päästöjen vähentämiseen. Sen jatkuvuus ja ennakoitavuus on myös Suomen etu, korostaa johtava asiantuntija Kati Ruohomäki EK:n Brysselin-toimistosta.
Maailman neljänneksi eniten päästöjä
Euroopan unionin alueelta karkaa ilmaan vuosittain 3,3 miljardia tonnia kasvihuonekaasuja. Näistä 80 prosenttia on hiilidioksidia. EU-alue on maailman neljänneksi suurin päästelijä. Tällä hetkellä unionin päästöistä 40 prosenttia on päästökaupan piirissä.
EU-alueen kasvihuonekaasupäästöistä energiantuotannon osuus on suurin: 30 prosenttia. Teollisuuden osuus on 25 prosenttia — samoin liikenteen. Maatalous ja kotitaloudet haukkaavat kumpikin kymmenen prosentin viipaleen.
Päästökauppa perustuu ”saastuttaja maksaa periaatteeseen”. Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien yritysten on ostettava päästöoikeuksia, jos ne käyttävät sellaisia polttoaineita, jotka aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä.
Päästöoikeuden ostaminen nostaa fossiilitalouden tuotteiden hintaa. Ajatuksena on, että päästökauppa ohjaa valitsemaan puhtaan vaihtoehdon.
Näin Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vähentäisi päästöjä
- Nykysäännöillä päästöoikeudet loppuvat vuonna 2039, vaikka vaikeasti vähennettäviä päästöjä on vielä jäljellä. Siksi päästöoikeuksia pitäisi vähentää hitaammalla tempolla markkinoilta kuin mitä on kaavailtu.
- Hiilidioksidin talteenoton, käytön ja varastoinnin kaltaiset uudet teknologiat ja innovaatiot on voitava hyödyntää täysimääräisesti.
- Luotettavia kansainvälisiä päästövähennysoikeuksia pitäisi voida hyödyntää päästökaupassa ainakin jonkin verran.
- Eurooppa tarvitsee tehokkaat keinot estää hiilivuotoa, eli päästöjä aiheuttavan teollisuuden siirtymistä EU:n ulkopuolelle. Siksi ilmaiseksi jaettavia päästöoikeuksia tarvitaan kansainvälisessä kilpailussa toimiville energiaintensiivisille yrityksille.
#ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka #päästökauppa
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja