IPCC-paneeli pohti ilmastonmuutoksen hillintää

Teksti Petri Sallinen

IPCC:n tuorein ilmastonmuutoksen hillintään keskittyvä osaraportti ei esittele uusia ja mullistavia teknologioita, joiden avulla maailman ilmaston lämpeneminen hidastuisi.

— Raportti syventää jo tunnettujen keinojen mahdollisuuksia. Samalla selvitellään sitä, miten ilmastonmuutoksen hillintä sovitetaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvaan sopeutumiseen, toteaa VTT:n tutkimustiimi päällikkö Tiina Koljonen. Hän oli IPCC-paneelin vetäjä.

Maailman ilmastopäästöt kasvavat edelleen, mutta kasvuvauhti on hidastumassa. Koljosen mielestä ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on vielä mahdollista. Aikaa tavoitteen toteuttamiseen kuitenkin vähän.

— Nykyiset toimet eivät vielä riitä saavuttamaan kahden asteen tavoitetta. Suurimmat päästöt aiheuttaa fossiilisten polttoaineiden käyttö, Koljonen toteaa.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, mutta sen rinnalle raportti on nostanut metaanipäästöt, joiden niistämiseen tarvitaan lisäpotkua.

— Yrityksillä ja niiden rahoittajilla sekä kansalaisten tekemillä valinnoilla on entistä suurempi merkitys päästöjen leikkaamisessa. Tästä huolimatta koko yhteiskunnan osallistumista ja sitoutumista tarvitaan.

Energiaturvallisuus korostuu

— Ilmastonmuutoksen hillintä parantaa energiaturvallisuutta, toteaa paneeliin osallistunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala.

Hakalan mielestä fossiilitaloudesta irtautuminen helpottaa ennen kaikkea geopoliittista tilannetta. Samalla riippuvuus venäläisestä fossiilienergiasta katkeaa.

— Energian osalta Suomi ei todennäköisesti voi koskaan olla täysin omavarainen. Uusiutuvan energian vahvuutena on kuitenkin joustavauus ja se, että uusiutuvan energian käyttö voi olla kokonaan omissa käsissä.

Hakala kuitenkin huomauttaa, että ilmastonmuutoksen hillintä ei automaattisesti paranna huoltovarmuutta. Molempia asioista on ajateltava yhdessä ja rinnakkain, jotta ne edistäisivät toisiaan.

— Energiasiirtymässä haasteena on aikataulu. Energiasiirtymää varten tarvittavia materiaaleja ja teknologioita on jo hyvin saatavilla. Ongelmaksi on muodostumassa se, että nyt kaikki haluavat niitä yhtä aikaa.

— Vaarana on kilpailu kriittisistä materiaaleista, mikä nostaa niiden hintaa. Siksi Suomen olisi arvioitava tarkasti eri materiaalein saatavuus myös huoltovarmuuden kannalta. Mitä voidaan tuottaa itse ja miten tuontimateriaalien saatavuus voidaan turvata.

Mullistavia teknologioita ei tiedossa

VTT:n tutkimusjohtaja Antti Arasto korostaa energiajärjestelmän monipuolisuutta ja monipuolisuuden säilyttämisen merkitystä.

— Suomen energiajärjestelmä on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta melko kestävällä pohjalla. Investoinnit tuulivoimaan lisäävät päästötöntä sähköntuotantokapasiteettia. Samalla kantaverkon kehittämisessä on otettu hyvin huomioon tuulivoimakapasiteetin kasvu.

Uusia mullistavia teknisiä ratkaisuita sen sijaan ei ole odotettavissa. Suurin muutoksia aiheuttava tekijä on kiinteistökohtaisen pientuotannon lisääntyminen. Sen vaikutuksia sähköverkkojen kehittämistarpeisiin ei vielä täysin tunneta.

— Oleellista on se, että infrastruktuuria ei tarvitse rakentaa uudestaan, kun energiajärjestelmässä tapahtuu muutoksia, Arasto huomauttaa.

Energiatoimialan ja raskaan teollisuuden välinen sektori-integraatio korostuu vihreässä siirtymässä. Tämä tuottaa esimerkiksi entistä enemmän hukkalämpöjä kaukolämpöyritysten käyttöön.

— Vetytalous on toinen suuren luokan muutoksia aiheuttava ajuri. Vedyllä on monta roolia, mutta Suomessa niiden merkitys on erilainen kuin Keski-Euroopassa.

Arasto ennustaa, että Suomessa vedyn käyttö keskittyy raskaaseen liikenteeseen ja teollisuuteen — etenkin ”vaikeille” teollisuustoimialoille, joissa fossiilienergian korvaaminen on hankalaa. Toinen merkittävä vetytalouden kohde on energian varastointi.

— Vety on keino irtautua lopullisesti maakaasun käytöstä.

Kokonaisuuden osa

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen, turvallisuus ja kansantalouden kilpailukyky muodostavat kokonaisuuden, jonka osa myös ilmastomuutoksen hillintä on.

— Ilmastotavoite on helppo asettaa, mutta yhtä helppoa ei ole löytää polkua, jolla tavoite saavutetaan, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön energianeuvos Petteri Kuuva.

Kuuvan mielestä aiheellista olisi myös pohtia sitä, kumpi on oleellisempaa: päästöjen vähentäminen vai keinot, joilla päästöjä vähennetään.

Kuuva ennustaa, että Ukrainan sodan jälkimainingeissa ilmastopolitiikan toteuttamisessa otetaan takapakkia parin seuraavan vuoden aikana. Päästöt kasvavat hetkellisesti, kun Suomi ja Euroopan unioni pyristelevät eroon Venäjän energiariippuvuudesta. Tänä aikana kaikki toiminta ei ole puhtaan markkinaehtoista, vaan valtiollisia kompensaatioita otetaan ehkä käyttöön.

— Julkisella rahoituksella ei kuitenkaan saisi syrjäyttää yksityisiä pääomia, Kuuva huomauttaa.

Myös Arasto toteaa, että energiasiirtymässä yksityiset investoinnit ovat avainasemassa.

— Pitkäjänteisyys korostuu investoinneissa, mutta myös poliittisessa päätöksenteossa.

Kysyntälähtöisyyden läpimurto

Professori Jyri Seppälän mielestä kysyntälähtöisyydellä on aikaisempaa suurempi merkitys. Kysyntälähtöisyys ohjaa entistä enemmän investointeja.

— Yhä suurempi osa rikkaiden maiden kansalaisista osaa tehdä valintoja. Tämä koskee ruokataloutta, liikkumista ja asumista koskevia energiaratkaisuita. Kysynnässä tapahtuvat muutokset ovat ylipäätään asioita, jotka investointipäätöksiä tekevien on tiedostettava.

Seppälä huomauttaa, että kuluttajat eivät lähde mukaan muutokseen, jos infrastruktuuri ei tue muutosta.

— Turha puhua pyöräilyn tai joukkoliikenteen puolesta, jos ei ole joukkoliikennepalveluita tai pyöräteitä. Sama pätee teknologisiin ratkaisuihin. Jos tekniikkaa on tarjolla, niin silloin siihen on helppo tarttua.

Uusi tekniikka ei kuitenkaan automaattisesti hillitse ilmastonmuutosta. Esimerkiksi digitalisaatio tehostaa toimintoja, mutta samalla se kiihdyttää taloudellista aktiivisuutta.

— Taloudellisen aktiivisuuden lisääntyminen kasvattaa yleensä ilmastopäästöjä, Seppälä muistuttaa.

IPCC:n paneeli järjestettiin Helsingissä 5.4.2022. Paneeli oli osa IPCC:n raportin julkistamista. Vuosien 2021–2022 aikana julkaistu kuudes raportti koostuu kolmesta osaraportista, jonka kolmas osa nyt julkaistu ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevä osaraportti on.

#ilmastopolitiikka

Jaa artikkeli: