Vihreä teollisuus on tie kasvuun

18.11.2025, kello 14:38

Teksti Petri Sallinen | Kuva Jukka-Pekka Flander / SDP

Vihreä teollisuus, tutkimus ja tuotekehitys — ilman niitä Suomi ei pääse kasvuun. Siksi Suomen ja EU:n on pidettävä kiinni ilmastotavoitteistaan, toteaa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

Vihreän siirtymän jalostuminen tuottavaksi talouskasvuksi ei ole Euroopassa enää itsestään selvää, vaikka energiakriisi teki siirtymän merkityksen kaikille näkyväksi. Lindtman muistuttaa, että tällä hetkellä vain Pohjoismaat ja Espanja ovat tosissaan innostuneita vihreän siirtymän mahdollisuuksista.

— Onneksi Euroopan unionissa saatiin hyväksyttyä päästövähennystavoite, joka ulottuu vuoteen 2040 asti, vaikka kunnianhimosta jouduttiin antamaan hivenen periksi. Yhteinen päästövähennystavoite on pidettävä hengissä, jotta alalle saadaan rakennettua näkymä ja jotta vihreille tuotteille syntyy loppumarkkinat.

— Vihreiden tuotteiden loppumarkkinat ovat paras keino turvata investointien kannattavuus.

Lindtman on huolissaan laitaoikeiston noususta Euroopassa. Ilmiö heijastuu myös unionin ilmastopolitiikkaan. Riskinä on, että EU pakittaa omista ilmastotavoitteistaan poliittisen paineen alla.

— Ilmastotavoitteiden pitävyys on Suomelle monta kertaa suurempi kysymys kuin monelle Keski-Euroopan maalle. Siksi Suomen on oltava edistyksellinen toimija Euroopassa.

Puhtaalla sähköllä kasvuun

Suomessa puhdas ja edullinen sähkö on yksi kasvun avaimista. Lindtman huomauttaa, että datakeskusten verokohteluun liittyvä soutaminen ja huopaaminen ei ole ollut kovin kaunista katseltavaa. Investoijat odottavat ennen kaikkea vakautta ja ennakoitavuutta toimintaympäristöönsä.

— Emme kaipaa Suomeen tuulivoiman etäisyyssäätelyn kaltaisia toimia. Näissä asioissa säätely voidaan jättää kunnille.

Lindtman muistuttaa, että vihreän siirtymän miljardi-investoinnit eivät toteudu, jos Suomi ei pidä kiinni omista ilmastotavoitteistaan. Hiilineutraalisuustavoite vuodeksi 2035 on haastava etenkin hiilinielujen osalta. Keinot tavoitteet saavuttamiseksi ovat kuitenkin olemassa.

— Hiilidioksidin talteenottotekniikan hyödyntämisessä tarvitaan nopeampi ja rohkeampi ote. Metsäteollisuuden ja energiateollisuuden yhteistyöllä on tässä suuri merkitys. Valtio voi auttaa investoinneissa alkuvaiheessa jonkin tyyppisillä järkevillä mekanismeilla.

— EU-tasolla Suomen olisi voitava laskea hiilidioksidin talteenotolla saavutetut päästövähenemät hyödykseen.

Lindtman huomauttaa, että nielutavoitteiden saavuttaminen on myös metsäteollisuuden etu.

Kansainvälisyys ei tunne armoa

Suurvaltakamppailu ja epävarmuus jatkuvat. Maailmanpolitiikan tapahtumilta on yhä vaikeampaa suojautua.

— USA:n harjoittama kansallinen politikkaa vaikuttaa siihen, minkälaisen asennon vihreä siirtymä ottaa maailmassa. Amerikkalaisten tekemät ratkaisut vaikuttavat myös Suomen ja Euroopan kilpailukykyyn, Lindtman analysoi.

USA kamppailee lähinnä Kiinan kanssa, mutta kisan vaikutukset ulottuvat laajemmalle. Kuinka aktiivisesti Kiina esimerkiksi haluaa käydä kauppaa Euroopan kanssa tulevaisuudessa?

Lindtman ei usko, että Ukrainan sota ratkeaa lähitulevaisuudessa. Voiko Putin voittaa Ukrainan sodan tai kamppailun lännen ja Euroopan kanssa? Mitä tapahtuu, jos venäjämielinen laitaoikeisto nousee Euroopassa?

— Kaikki tämä horjuttaa taloutta ja vaikuttaa Euroopan unionin toimintakykyyn. Suomen kannalta EU:n toimintakyvyn heikkeneminen olisi valtavan vakava asia.

Kadonneen luottamuksen metsästys

Suomalaiset ovat säästäneet viimeisen vuoden aikana tileilleen neljä miljardia euroa pahan päivän varalle. Suomen pankin mukaan kotitalouksilla on tällä hetkellä säästössä jo 114 miljardia euroa. Tämä kaikki on pois kotimaisesta kulutuksesta.

— Kansalaisten luottamuksen puute on akuutti ongelma. Tällä hetkellä kotitaloudet ovat nettoluotonantajia, Lindtman toteaa.

— Kasvu ei lähde liikkeelle, jos suomalaisten uskoa tulevaisuuteen ei saada palautettua. Ihmiset olisi saatava tekemään muutakin kuin säästämään rahaa tileilleen, jotta asuntokauppa, autokauppa ja kotimainen kulutus saisivat vauhtia.

Lindtmanin mukaan pitkän aikavälin haaste on kuitenkin Suomen heikko tuottavuus. Erityisesti aineettomien investointien puute jättää Suomen jälkeen muista Euroopan maista.

— Kun rakenteet muuttuvat, niin inhimillinen pääoma ja aineeton pääoma olisi saatava tukemaan kasvua.

Julkisen talouden kohentaminen on kahden seuraavan vaalikauden suurin savotta.

— Haaste on valtava. Turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamien sekä korkokulujen kehitys aiheuttavat paineita. Ensi vaalikauden aikana julkista taloutta on sopeutettava vähintään kuuden miljardin arvosta, Lindtman arvioi.

Lindtman on tyytyväinen siihen, että eduskuntapuolueet onnistuivat sopimaan Ruotsin mallin mukaisesti valtion velan vähentämisestä. Nyt tehdyllä mallilla sitoudutaan pitkän aikavälin tavoitteeseen velan vähentämisestä. Samalla neuvottelut tulevien vaalikausien tavoitteista ovat käynnissä parlamentaarisessa työryhmässä.

— Tämä on poikkeuksellista nykypäivän Euroopassa ja iso asia Suomelle. Nyt kun tavoitteet ovat selvillä, voimme vaalityössä kiistellä itse keinoista. Verojen korotukset tai leikkaukset eivät ole kuitenkaan tie onneen. Tarvitaan ennen kaikkea kasvua, jota vihreä siirtymä tarjoaa.

Vihreän siirtymä lisäksi puolustusteollisuus on toinen toimiala, jossa Suomi voi olla kokoaan suurempi.

— Kolmantena mahdollisuutena ovat teknologiavetoiset kasvuyritykset. Niiden osalta kysymys on siitä, miten hyvin ne säilyvät ne kotimaisessa omistuksessa ja saadaanko kasvurahoituksen pullonkaulat ratkaistua, jotta yrityksiä ei osteta liian aikaisin pois Suomesta pois. Oleellista on se, että yritykset voisivat kasvaa globaalin kokoluokkaan Suomessa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman esiintyi Energiateollisuus ry:n syysseminaarissa Helsingissä 6.11.2025. Juttu on kirjoitettu haastattelumuotoon Lindtmanin esiintymisen pohjalta.

#energiapolitiikka