Blogit

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Omakynä Heikki Lindfors

Vetytalous on tekemistä vaille valmis — kuka aloittaisi investoinnit?

02.10.2023, kello 12:58

Julkisessa keskustelussa vedyltä odotetaan paljon. Vety tuo puhtaan teollisuuden. Vety korvaa...

Vieraskynä Esa Vakkilainen, Marita Niemelä

Bioenergia tarjoaa kilpailuedun vetytaloudessa

29.05.2023, kello 10:53

Suomi on kärkipäässä vihreässä siirtymässä ja energiamurroksessa; haluamme vauhdilla kasvattaa...

BloombergNEF ennustaa:

Vihreä vety halpenee tuntuvasti

31.01.2022, kello 09:46

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Shutterstock

Vihreä vety halpenee tuntuvasti

Vihreän vedyn tuotantokustannukset tulevat alas sitä tahtia, että vuoteen 2030 mennessä sen valmistaminen saattaa olla jo edullisempaa kuin sinisen vedyn tuotanto. Näin arvioi BloombergNEF.

Sininen vety valmistetaan maakaasusta siten, että syntyvät hiilidioksidipäästöt otetaan talteen ja varastoidaan. Tämän ns. CCS-teknologian ongelmana on pitkään ollut sen kannattavuus. Vihreä vety tehdään puolestaan vedestä käyttämällä uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä.

BloombergNEF odottaa vihreän vedyn tuotannon olevan halvempaa vuoteen 2030 mennessä kaikissa 28 mallintamassaan maassa. Näihin kuuluvat muun muassa Yhdysvallat, jossa kaasu on edullista, sekä Japani ja Etelä-Korea, joissa uusiutuva sähkö on toistaiseksi ollut verrattain kallista. Euroopan maista vertailussa ovat mukana mm. Britannia, Italia, Ranska, Ruotsi ja Saksa.

Öljy- ja kaasuyritykset tekevät mielellään tulosta, mutta haluavat näyttää myös ympäristöystävällisiltä. Ne tähyilevät kohti sinisen vedyn tuotantoa, vaikka ottavatkin samalla riskin kariutuneista kustannuksista, elleivät ole liikkeissään tarpeeksi nopeita. BNEF asettaa vuoden 2030 kulminaatiovuodeksi. Yrityksillä on siten aikaa kahdeksan vuotta rakentaa laitos ja tehdä siitä kannattava.

BNEF:in mukaan tarkoituksenmukaisinta ja helpointa on muuttaa laitokset sinisen vedyn tuotannosta vihreän vedyn tuotantoon, kunhan teknologia – erityisesti elektrolyysikustannukset - halpenee riittävästi. Jopa fossiilisista polttoaineista ilman CCS:ää tehtävä harmaa vety voi vuoteen 2030 mennessä maksaa enemmän kuin vihreä vety 16:ssa 28:sta mallinnetusta maasta. Tämä merkitsisi mullistusta vetymarkkinoilla.

Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön IRENA:n mukaan Australialla on runsaiden uusiutuvan energian resurssien ansiosta parhaat edellytykset hyödyntää tätä muutosta. Australialainen Twiggy Forrest- rahoitusyhtiö onkin jo sijoittanut alan hankkeisiin miljardeja dollareita.

Australialla on kuitenkin myös toisenlaiset kasvot ilmastonmuutoksen hillinnässä. Viime viikolla Victoriasta lähti Japaniin laiva, joka on lastattu harmaalla vedyllä. Paitsi että laivan lasti on laatuaan ensimmäinen maailmassa, se on myös saastuttavimmasta päästä — vety on valmistettu nestemäisestä ruskohiilestä. Australian energia- ja ympäristöministeri Angus Taylor toivotti kaikesta huolimatta laivalle hyvää matkaa.

 

Lähteet: Clean Techica ja BNEF

#uusiutuva energia #vetytalous
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Erkki Lintulahti
Jos tuulivoimalla tuotetaan vetyä, niin paljonko energiaa 1MWh tuottaminen vaatii? Esimerkkinä näin maalaiselle jolla on 25KWh agrekaatti ja kyseinen vsähkövoimakone tuottaa 25KWh sähköä ja kuluttaa 4 litraa polttoöljyä. Joten yhdellä litralla polttoöljyä saa noin 6 kilowattia sähköä tunnissa.