Blogit

Markkinat Omakynä Jukka Relander

Mammutista gaselliksi

16.05.2024, kello 09:00

Viime keväänä alallamme keskusteliin siitä, onko energiakriisi jo päättynyt. Alan yhtiöiden...

Markkinat Omakynä Kaneli Seppänen

Äänestämällä vaikutat EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaan

09.05.2024, kello 06:00

Europarlamenttivaalit ovat pian täällä, ja vaikka Brysselissä toimivat poliitikot ovat jo palanneet...

Markkinat Omakynä Petri Sallinen

Energiajournalismi on harvojen herkku

03.05.2024, kello 09:54

Energia-alan lainsäädännöstä 80 prosenttia valmistellaan Brysselissä, ja lehdistönvapautta...

Suomalaisesta energiajärjestelmästä hiilinegatiivinen?

Ydinvoimasta tuli hovikelpoista

12.02.2024, kello 12:50

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Ydinvoimasta tuli hovikelpoista

Ydinvoima kelpaa nyt ensimmäistä kertaa EU-komission päästövähennystyökalujen pakkiin. Lisäksi hiilidioksidin talteenotto näyttää rynnivän tosissaan mukaan kisaan. EU-komission tiedoksianto viitoittaa unionin ilmastotavoitteita vuoteen 2040.

Eurooppalaisista päästöistä niistetään 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, jos EU-komission tahto toteutuu. Vertailuvuotena käytetään vuoden 1990 hiilidioksidipäästöjä.

Unionin nykyisen tavoitteen mukaan päästöjä leikataan 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tähän verrattuna tavoitteen kiristäminen tuntuu hurjalta, mutta tarkempi analyysi ei aiheuta sydämen tykytyksiä tai ahdistusta. EU:ssa jo tehdyillä linjauksilla päästöt vähenisivät 88 prosenttia vuoden 1990 tasosta, kunhan kaikki päätökset vain saadaan toteutettua.

Tiistaina 6.2.2023 julkistettu tiedonanto on pian kautensa lopettavan EU-komission näkemys siitä, miten ilmastopolitiikka pitäisi edistää tulevaisuudessa. Tiedonanto ei sido kesän eurovaalien jälkeen aloittavaa uutta komissiota.

— Todennäköisesti uusi komissio jatkaa samankaltaista ilmastopolitikkaa kuin tähänkin asti on tehty. Tarvittava lainsäädäntö 2040-tavoitteen saavuttamiseksi, eli 2030-luvun energia- ja ilmastolainsäädäntö, on yksi kauden 2024–2029 keskeisiä kokonaisuuksia, toteaa Energiateollisuus ry:n ilmastopolitiikan asiatuntija Petteri Haveri.

EU-komission ajatukset ovat tällä kertaa teknologianeutraaleita. Komissio ei katso kieroon mitään teknisiä vaihtoehtoja, vaan toteaa, että kaikkia päästöjä vähentäviä ja vähäpäästöisiä teknologioita tarvitaan.

Yleensä EU:sta kumpuava ilmastopolitiikka on tykästynyt yksityiskohtaiseen säätelyyn, jossa voidaan puuttua teknologisiin ratkaisuihin hyvinkin tarkasti. Suomi sen sijaan korostaa teknologianeutraaliutta, jolloin päästöjen vähentäminen mahdollisimman kustannustehokkaasti on oleellista — ei päästöjen vähentämiseen valitut tekniikat. Politiikka määrittelee ilmastotavoitteet, mutta keinot valikoituvat markkinaehtoisesti.

Jos EU:n ilmastopolitiikka jatkuu samalla uralla, saattavat Euroopan nettopäästöt painua nollaan vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoihmisten mielestä savotta ei kuitenkaan pääty tähän. Nollatavoitteen saavuttamisen jälkeen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä jatketaan siellä, missä niitä ei varsinaisesti synny. Tällaisia kohteita ovat hiilidioksidin kerääminen talteen biomassoja polttavista laitoksista ja hiilidioksidin imurointi suoraan ilmakehästä. Näillä eväillä voidaan saavuttaa jopa hiilinegatiivisuus.

Ydinvoima saa mahdollisuuden

Euroopan maiden suhtautuminen ydinvoimaan on kaksijakoinen. Suurista maista erityisesti Saksa suhtautuu ydinvoiman käyttöön kielteisesti. Siksi ydinvoimalaitosten sulkemisesta päättäminen Fukushiman onnettomuuden jälkeen oli Saksassa helppoa.

Saksalaisten ydinvoimainhoa kuvaa hyvin se, että päästöttömästä ydinvoimasta luopuminen pakottaa käyttämään ilmastoa ja ympäristöä likaavaa kivihiiltä ja ruskohiiltä vielä pitkään energiantuotannossa. Asialla ei kuitenkaan näytä olevan merkitystä, kunhan ydinvoimasta vain päästään eroon.

Ranska on toinen ääripää. Ranskalaiset tuottavat ydinvoimalla lähes 80 prosenttia maan tarvitsemasta sähköstä. Ydinvoiman suuri osuus antoi ranskalaisille mahdollisuuden luopua kivihiilen käytöstä energian tuotannossa jo vuonna 2021. Nykyisin Ranskassa nopeimmin kasvava tuotantomuoto on tuulivoima, jolla korvataan myös markkinoilta poistuvia vanhenevia ydinvoimalaitoksia.

Euroopan unionin jäsenmaat ovat siis hyvin erilaisia suhteessaan ydinvoimaan. Tämä ei voi olla näkymättä Euroopan unionin päätöksenteossa. Ydinvoiman asemasta väännettiin ankarasti kättä, kun Euroopan unioni muotoili kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmää (taksonomia). Monet halusivat jättää ydinvoiman järjestelmän ulkopuolelle.

Sama toistui vetytaloutta koskevan sääntelykehyksen suunnittelussa. Onko ydinsähköllä valmistettu vety yhtä puhdasta kuin tuulisähköllä tuotettu vety — vai voiko ydinsähköllä tuotettu vety olla ylipäätään puhdasta. Vääntöjen jälkeen eri tavoilla tuotetut vedyt päädyttiin luokittelemaan tarkasti.

Nyt EU-komissio päästi kuitenkin ydinvoiman pannasta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ydinvoima nostettiin keskeiseksi keinoksi vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Puhdas sähkö on ratkaisija

Suomalaisen energiatoimialan mielestä EU-komission esittämä 90 prosentin päästövähennystavoite ei ole mahdoton tavoite.  Tavoitetta on helppo tukea, kun suurin osa suomalaisesta sähköstä on jo nyt päästötöntä. Samalla kaukolämmön päästöt supistuvat vauhdilla.

Kun sähkö on puhdasta, voi teollisuus vaihtaa fossiiliset polttoaineet sähköön. Prosessit ja teollisuustuotteet puhdistuvat. Samanlaista kehitystä voidaan edistää myös Keski-Euroopassa, kunhan ydinvoiman käyttö hyväksytään keinoksi vähentää hiilidioksidipäästöjä.

— Suomen kansallinen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, eli käytännössä Suomi on hiilinielu vuonna 2040. EU-komission kaavailema tavoite sopii hyvin tähän kokonaisuuteen. Nyt kyse on enemmän siitä, millä tavalla tavoitteet saavutetaan, Haveri huomauttaa.

Suomessa pitäisi olla vuonna 2040 enemmän hiilidioksidia sitovia nieluja kuin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia lähteitä. Haveri ennustaa saman toteutuvan myös energiatoimialan sisällä.

— Ensin loppuu fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö energian tuotannossa. Tämän jälkeen otetaan hiilidioksidit talteen biopolttoaineita käyttävien laitosten piipuista.

Biopolttoaineita käytetään erityisesti kaukolämmön tuotannossa. Viime vuonna kaukolämpöä tuotettiin vajaat 34 terawattituntia, josta 53 prosenttia tuotettiin biopolttoaineilla. Vaikka polttamiseen perustuvat tuotantotekniikat vähenevät, säilyttää bioenergian käyttö asemansa kaukolämpöalalla vielä pitkään. Metsäteollisuuden ja puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen on luontevaa Suomessa.

Haverin mielestä biopolttoaineet saavat ansaitsemansa huomion EU-komission tiedoksiannossa, vaikka kovin suurta painoarvoa komission tiedoksianto ei bioenergialle anna. Biopolttoaineet ja etenkin metsäenergia ovat Pohjois-Euroopan juttu — se ei kiinnosta Keski-Euroopassa.

Biogeenisten, eli puuperäisten hiilidioksidipäästöjen, niistäminen on kuitenkin EU-komission mielestä hyvä tapa vähentää päästöjä EU-alueella. Suomi ja Ruotsi tuottavat bioperäisiä hiilidioksideja enemmän kuin mikään muu EU-maa. Asetelma vahvistaa bioenergian käyttömahdollisuuksia.

— Oleellista on kuitenkin se, että käytetty bioenergia on kestävistä lähteistä peräisin, Haveri huomauttaa.

Tuplamäärä uusiutuvaa energiaa

Mitä EU-komission asettamat päästövähennystavoitteet tarkoittavat käytännössä? Ainakin sitä, että uusiutuvan energian käyttö olisi kaksinkertaistettava unionin alueella 2030-luvulla. Vaikka näin tapahtuisi, on fossiilisten polttoaineiden osuus Euroopan energiajärjestelmässä yhä lähes kolmannes vuonna 2040.

Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka muistuttaa, että lähes kaikki Euroopassa käytetty bioenergia on kotimaista. Tämä on vahvuus epävarmassa maailmassa.

— Bioenergian käyttö mahdollistaa teknisten hiilinielujen käytön, eli hiilidioksidin talteen ottamisen biopolttoaineita käyttävistä laitoksista. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille EU:ssa, mutta myös unionin ulkopuolella.

Hiilidioksidia voidaan ottaa talteen myös sellaisista polttolaitoksista, jotka käyttävät kivihiiltä, ruskohiiltä tai maakaasua. Fossiilihiilidioksidin status ei ole kuitenkaan sama kuin biopolttolaitoksista talteen otetun hiilidioksidin. Ehkä juuri siksi EU-komissio ennustaa hiilidioksidin talteenottolaitosten yleistyvän vain noin viidessä prosentissa EU-alueen fossiilipolttolaitoksissa. Ylimenokauden ratkaisu antaa aikaa investoida puhtaampiin keinoihin.

#energia ja Eurooppa #ydinvoima
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ensimmäisen vuoden energiatekniikan opiskelija
"Hiilidioksidia voidaan ottaa talteen myös sellaisista polttolaitoksista, jotka käyttävät kivihiiltä, ruskohiiltä tai maakaasua. Fossiilihiilidioksidin status ei ole kuitenkaan sama kuin biopolttolaitoksista talteen otetun hiilidioksidin." Mitä tällä tarkoitetaan?