Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Inkoon terästehdas vaikuttaa kantaverkon suunnitteluun

Aikaistuuko uusi yhteys Viroon?

26.01.2023, kello 16:36

Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Heikki Jaakkola

Aikaistuuko uusi yhteys Viroon?

Norjalaisen Blastr Green Steel -yhtiön Inkooseen kaavailema vetyterästehdas voi muuttaa kantaverkkoyhtiö Fingridin suunnitelmia. Hikiältä ehkä tarvitaan kolmas Inkoosen ulottuva 400 kilovoltin siirtoyhteys. Tämän lisäksi Viron ja Inkoon välille suunnitellun uuden tasavirtayhteyden toteuttaminen voi aikaistua.

Norjalaisen Blastr Green Steel -yhtiön terästehdashanke Inkooseen on herättänyt innostusta ja hämmennystä. Uusi tehdas valmistaisi terästä vetypelkistyksen avulla, jolloin prosessi ei tuota hiilidioksidipäästöjä juuri lainkaan. Tehtaan tarvitsema vety valmistettaisiin tehdasalueella sähköstä ja vedestä.

Teräksen ja vedyn valmistamiseen tarvittaisiin vuosittain yhteensä kuusi terawattituntia sähköä. Koska tehdas valmistaa ”vihreää terästä”, ei tehtaan käyttämän sähkön tuotannossa saa käyttää fossiilisia polttoaineita.

Tehtaan tarvitsema sähkö tuotettaisiin tuulivoimalla. Moni on ihmetellyt sitä, miksi tehdasta ei rakenneta Norjaan, jossa on tarjolla runsaasti päästötöntä sähköä. Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen mukaan Inkoo valikoitui sijoituspaikaksi, koska Suomessa yhdistyvät monet toiminnan edellyttämät asiat. Ratkaisuun vaikutti merkittävästi Suomen toimitusvarma sähköjärjestelmä.

— Vaikka Norjassa on tarjolla runsaasti uusiutuvaa energiaa, on ongelmana sähkön siirtäminen tehdasalueelle. Norjan kantaverkon puutteet tiedetään, mutta monessa tapauksessa vahva kansalaismielipide vaikeuttaa uusien yhteyksien rakentamista tai uusien tuulivoimalaitosten pystyttämistä tehtaan lähelle, Wittusen toteaa.

— Maiseman säilyttäminen menee usein teollisuuden tarpeiden ohi ja kansalaismielipidettä kunnioitetaan vahvasti norjalaisessa päätöksenteossa.

Ympäristöarvot vaikuttavat vahvasti myös Suomessa. Inkoossa ongelmaa liudentaa kuitenkin se, että terästehtaan käyttöön kaavaillulla alueella on aikaisemmin toiminut suuri kivihiilivoimalaitos. Siksi tontilla on jo valmiina sähköasema ja kaksi 400 kilovoltin linjaa. Ne kykenevät siirtämään sähköä yhteensä 4000 megawatin teholla.

— Valmis siirtoinfrastruktuuri nopeuttaa hankkeen toteuttamista. Tällä oli suuri vaikutus ratkaisuun.

Wittusen luottaa myös siihen, että sähköä on Suomessa riittävästi saatavilla. Tehtaan tarvitsema kuuden terawatin potti olisi tuntuva lisäys Suomen sähkönkäyttöön, joka oli viime vuonna reilut 86 terawattituntia. Samalla moni muu teollisuusyritys aikoo käyttää tulevaisuudessa entistä enemmän sähköä. Tämä selviää eri toimialojen tiekartoista.

Wittusen kuitenkin uskoo, että sähkön tuotanto mukautuu kysynnän kasvuun.

Miten tasoitella sähkönkäyttöä?

Tehtaan rakentaminen vaikuttaa kantaverkkoyhtiö Fingridin suunnitelmiin. Hanke voi edellyttää kolmannen 400 kilovoltin yhteyden rakentamista Hikiän ja Inkoon välille. Samalla linja voisi palvella Suomen ja Viron välisiä siirtoja.

— Fingridin investointiohjelmassa on jo nyt uuden tasasähköyhteyden rakentaminen Viroon 2030-luvun alussa. Tehdashankkeen toteutuminen voi kuitenkin aikaistaa investointia, toteaa Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo.

Terästehtaan vuosittain tarvitseman kuuden terawattitunnin sähkön tuottamista varten tarvitaan suunnilleen 2000 megawattia tuulivoimatehoa. Jyrinsalon mukaan tämän verran uutta tuulivoimaa voidaan rakentaa noin yhden vuoden aikana. Tällä hetkellä Suomen tuulivoimateho on reilut 5000 megawattia. Vuoteen 2030 mennessä Fingrid arvioi tuulivoimalaitoskapasiteetin nelinkertaistuvan.

Jos Suomen kantaverkkoon on kytketty 20 000 megawattia tuulivoimalaitoksia, on tämä melkoinen haaste kantaverkkoyhtiölle. Silloin säätilat ohjaavat vahvasti koko energiajärjestelmää: sähköntuotantoa ja kulutusta.

Tuotantoa ja kulutusta olisi kyettävä sopeuttamaan entistä tehokkaammin toisiinsa. Vaikka siinä onnistuttaisiin, ei sekään ratkaise vielä kaikkea. Sähkön käytön raskas painottuminen tuulisiin tunteihin voi johtaa kantaverkon kannalta hankaliin tehopiikkeihin, mikä pakottaa rakentamaan kalliimpaa ja järeämpää verkkoa lyhytaikaisia tarpeita varten.

— Vahva tuulisähköön nojautuminen pakottaa keksimään keinoja myös sähkön käytön ohjaamiseen — sen tasoitteluun. Fingridin kannalta vetytalouden kehittyminen on vain hyvä uutinen. Kun energiaa varastoidaan ja siirretään kaasun muodossa, helpottaa tämä suoraan sähköverkkoihin kohdistuvia paineita, Jyrinsalo toteaa.

Siksi Jyrinsalo toivoo myös vetyputkihankkeiden saavan tuulta purjeisiin.

— Järeä kaasuputki on jo itsessään merkittävä varasto. Vielä parempi, jos putket yhdistävät eri käyttöpaikkoja energiavarastoihin.

Gasgrid Finland jo mukana

Suomen kaasuverkoista vastaava Gasgrid Finland Oyj on jo laatinut kolme vetyputkisuunnitelmaa. Yhtiö esitteli suunnitelmiaan webinaarissa. Niistä saattaa muodostua Euroopan vetytalouden selkäranka.

Yksi näistä on Ruotsin ja Suomen yhdistävä Nordic Hydrogen Route. Putki kulkisi Suomen länsirannikolta Perämeren pohjukan kautta Ruotsin itärannikolle. Putki toisi myös vedyn sen raaka-aineiden alkulähteille, eli tuulisähkön kupeeseen. Tuulisähköä tuotetaan Suomessa eniten juuri Länsi-Suomessa — tulevaisuudessa myös länsirannikon merialueilla.

Toinen Gasgrid Finlandin esittelemä hanke on Nordic-Baltic Hydrogen Corridor. Se on usean eurooppalaisen putkioperaattorin muodostama konsortio. Putki yhdistäisi suomalaisen vetyverkoston keskieurooppalaiseen verkostoon Inkoossa. Inkooseen kaavailtu terästehdas olisi sopivasti reitin tuntumassa, jolloin se voisi käyttää tarvittaessa myös Keski-Euroopassa tuotettua vetyä.

Baltic Sea Hydrogen Collector -hanke taas yhdistäisi Suomen, Ruotsin ja Saksan vetyverkot Itämeren pohjaan asennetulla putkella.

Gasgrid Finland huomauttaa, että energian siirtäminen kaasumolekyyleinä on sähköä edullisempi tapa etenkin silloin, kun siirtomatka on pitkä ja siirrettävät energiamäärät ovat suuria.

#kaasumarkkinat #vetytalous
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

anon
Miten realistista on rakentaa massiivisesti sähköä kuluttava teollisuusprosessi vaihtelevalla teholla tuottavan tuulivoiman varaan?