Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Kiitos suomalaisille europarlamentaarikoille

29.02.2024, kello 10:39

EU-matrixin tuottaman datan perusteella suomalaiset parlamentaarikot ovat vaikutusvaltaisempien...

Markkinat Omakynä Jukka Leskelä

Ukraina tarvitsee edelleen tukemme

23.02.2024, kello 10:05

Tasan kaksi vuotta sitten Venäjä hyökkäsi massiivisesti Ukrainaan tavoitteena vaihtaa poliittinen...

Omakynä Tuotanto Petri Sallinen

Mitä yhteistuotannolle pitäisi tehdä?

22.02.2024, kello 10:19

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suomalaisen energia-alan menestystarina. Kun sähköä tuottavan...

Lähes 200 uutta laitosta tarvitaan

Biokaasusta ratkaisija?

29.03.2022, kello 14:33

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Biokaasusta ratkaisija?

Suomen irtautuminen Venäjän fossiilitaloudesta parantaa biokaasun kilpailukykyä. Ilman politiikkatoimia biokaasujen invaasio ei kuitenkaan onnistu.

Biokaasua tuotetaan Suomessa neljä terawattituntia vuonna 2030, mikäli hallituksen asettama tavoite toteutuu.

— Tavoite on haastava ja se edellyttää investointeja, mutta mahdoton tavoite ei kuitenkaan ole, toteaa Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä.

Paras työkalu tavoitteen saavuttamiseksi on kansallinen biokaasuohjelma, josta Sanna Marinin hallitus on jo päättänyt. Virolainen-Hynnän mielestä oleellista olisi kuitenkin jatkaa ohjelmaa yli hallituskausien aina vuoteen 2030 asti.

Huhtikuussa hallituksen budjettiriihi linjaa valtion menokehyksen vuosiksi 2023–2026. Kansallisia ilmastotoimia koskevat päätökset ulottuvat kuitenkin aina vuoteen 2030 asti — osa päätöksistä vaikuttaa jopa vuoteen 2035 asti.

— Siksi olisi luontevaa, että myös biokaasuja koskevat tavoitteet linjattaisiin pidemmälle, Virolainen-Hynnä toteaa.

Kilpailukyky paranee

Syksyllä Keski-Euroopassa käynnistynyt energiahintakriisi ja Ukrainan sota ovat vahvistaneet biokaasun asemaa. Kun maakaasun hinta nousee, paranee tuotantokustannuksiltaan kalliimman biokaasun asema. Myös Euroopan unionin pyrkimykset vähentää nopeasti energiariippuvuutta Venäjästä ja vihreän siirtymän vahvistaminen parantavat biokaasujen kilpailukykyä.

— Pelkän sähkön tuottamiseen biokaasu on yhä kallista, jos vaihtoehtona on esimerkiksi tuulisähkö. Kaukolämmöntuotannossa — muiden energialähteiden osana — biokaasun asema sen sijaan on parempi. Alueelliset erot ja kustannukset kaukolämmöntuotannossa ovat kuitenkin suuria, Virolainen-Hynnä toteaa.

Vahvimmillaan biokaasut ovat tieliikenteessä, laivaliikenteessä ja teollisuudessa maakaasun korvaajana. Tavoitteena olevasta neljän terawattitunnin potista tieliikenteessä arvioidaan kuluvan 2,5 terawattituntia. Arvioiden mukaan kotimaista biokaasua riittäisi parhaimmillaan yli 6000 raskaan liikenteen ajoneuvolle tai vaihtoehtoisesti 250 000 kaasua käyttävälle henkilöautolle.

— Biokaasun jalostuksen yhteydessä syntyy myös lannoitteita. Tämä parantaisi kansallista energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä huoltovarmuutta, Virolainen-Hynnä huomauttaa.

Biokaasuinvestointien jakaantuminen. Kuva: Gasum Oyj

Lähes 200 uutta biokaasulaitosta

Neljä terawattituntia energiaa sisältävän biokaasumäärän tuottaminen ei toteudu nykyisellä laitoskapasiteetilla. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 100–200 uutta biokaasulaitosta. Lisäksi nykyisiä laitoksia olisi laajennettava. Rahaa investointeihin tarvitaan yhteensä 800 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.

— Uusissa laitoksissa biokaasua valmistettaisiin ennen kaikkea maatalouden ja elintarviketeollisuuden tuottamista sivuvirroista. Lietteitä ja biojätteitä hyödyntävien laitosten lukumäärä sen sijaan ei kasva merkittävästi, vaikka niiden käsittelemien jätteiden määrä kasvaisi ja jalostusaste nousisi, Virolainen-Hynnä sanoo.

Maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista saataisiin parhaimmillaan kaksi terawattituntia biokaasuja vuoteen 2030 mennessä. Yhdyskuntajätteistä ja kaatopaikkakaasuista molemmista saataisiin energiaa yksi terawattitunti. Kaatopaikkakaasuista jalostettaisiin uuden tekniikan avulla synteettistä metaania.

Parhaimmillaan Suomessa tuotetusta biokaasusta yli 70 prosenttia olisi korkeamman jalostusasteen biokaasua, eli biometaania. Biometaani soveltuu sellaisenaan ajoneuvojen, laivojen ja teollisuuden käyttöön. Biometaania voidaan siirtää paikasta toiseen kaasuverkoissa.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry on laskenut, että laitoksissa käsiteltäisiin seitsemän miljoonaa tonnia erilaisia biojätteitä vuonna 2030, mikäli kaikki tarvittavat investoinnit toteutuvat. Eläinperäistä lantaa laitokset käsittelisivät vajaat viisi miljoonaa tonnia, elintarviketeollisuuden sivuvirtoja noin 300 000 tonnia, kasvibiomassoja 900 000 tonnia, biojätteitä 600 000 tonnia ja lietteitä vajaat 600 000 tonnia.

#biokaasu
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja