Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Miltei 60 prosentin vuosikasvua

Huima markkinaennuste vihervedylle

10.02.2021, kello 11:14

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Frost & Sullivan

Huima markkinaennuste vihervedylle

Tuore tutkimusraportti ennakoi vihreälle vedylle roimaa kasvua seuraavalle 10 vuodelle. Hiilen vähentämisponnistelut nielevät sitä niin paljon, että vihervedyn tuotanto lisääntyy vuosittain 57 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2030.

Lisääntyvä huoli hiilidioksidipäästöistä ja sen myötä tullut tarve poistaa hiiltä teollisuusprosesseista, liikenteestä ja energiantuotannosta ovat pakottaneet maita vähentämään riippuvuuttaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvista järjestelmistä.

Niiden tilalle viritellään investointeja vaihtoehtoisiin vähähiilisiin teknologioihin, joista päästöttömällä sähköllä tuotettu vety eli vihervety on noussut nyt kuumimmaksi perunaksi.

Tutkimusyhtiö Frost & Sullivanin julkaiseman tutkimusraportin mukaan vihreän vedyn vuosittaisen tuotannon arvioidaan kasvavan toissa vuoden 40 000 tonnista 5,7 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä.
 

Tarvitaan vetystrategioita sekä pilotti- ja demohankkeita

Jotta kasvavista vihervedyn markkinoista voisi ottaa irti mahdollisimman suuren hyödyn, tutkimusfirma ehdottaa, että eri maat laativat omat vetystrategiansa ja investoivat pilotti- ja demohankkeisiin, joissa sovelletaan power-to-x-teknologiaa (P2X).

P2X:n perusidea on muuttaa sähköä toiseen energiamuotoon – ja tarvittaessa takaisin sähköksi. Lisäksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä ja kumppanuuksia, jotta saadaan teknologialle riittävää mittakaavaa.

Tutkimus suosittaa eurooppalaisille maille ja Yhdysvalloille, että nämä lisäisivät vetyä maakaasusekoituksiin, millä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Niiden olisi myös vahvistettava uusiutuvien energialähteiden integraatiota energiapaletissaan ja lisättävä järjestelmän tehokkuutta. Ja kolmanneksi näiden edistyneiden talouksien olisi edistettävä hiilenpoistoa sähkö-, lämpö-, teollisuus- ja liikennesektorilta.

Polttokennoja valmistavien yritysten tulisi kehittää pieniin, modulaarisiin kennoihin perustuvia sähköjärjestelmiä, joita voidaan tarpeiden mukaan muuttaa niin, että katetaan kaukana sijaitsevien maalasiyhteisöjen tai elintärkeiden infrastruktuurilaitosten tarpeita.

Lämmön ja sähkön yhteistuotantoon (CHP) polttokennoja valmistavien yritysten pitäisi kiinnittää huomiota kustannuksiinsa ja luotettavuuteensa. Mutta erityisen huolestuneita niiden pitäisi olla vähentyneestä tehokkuudestaan verrattuina pääkilpailijoihinsa, jotka ovat litiumioniakustoihin perustuvaa energiavarastointia tarjoavia tuottajia.
 

Yksistään sähköistäminen ei riitä hiilenpoistoon

Pariisin sopimuksessa päätetty ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 C -asteeseen edellyttäisi, että uusiutuvan energian kapasiteettia olisi rakennettava toissa vuoden 2 500 GW:sta yli 15 000 GW:iin vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusanalyytikko Swagath Navin Manohar sanoo kuitenkin, että yksinomaan sähköistämisellä hiilenpoisto joltakin tietyltä sektorilta kuten esimerkiksi liikenteestä tai teollisuudesta ei onnistu.

- Tähän haasteeseen voidaan parhaiten vastata vihreällä vedyllä, joka tuotetaan uusiutuvaa sähköä (tuuli ja aurinko etunenässä) käyttävässä elektrolyysissä. Näin tuotettu vety voidaan sitten hyödyntää kemiallisena raaka-aineena hiili-intensiivisillä aloilla, joilla hiilenpoisto yksinomaan sähköistämisellä on vaikeaa.

Tällä hetkellä vihreän vedyn osuus vedyn kokonaistuotannosta on vielä niinkin pieni kuin alle 1 prosenttia. Vihreän vedyn globaalin kysynnän ja siihen liittyvien sovellusten odotetaan lisääntyvän eksponentiaalisesti seuraavien 20 vuoden aikana. Se synnyttää tarpeen huomattavalle tuotanto- ja jakeluinfrastruktuurille.

- Viimeisten viiden vuoden aikana kiinnostus vihreän vedyn käyttämiseen matala- tai nollahiilisen energian välittäjänä on kasvanut selvästi. Monien maiden hallitukset kuten Britannian, Saksan, Japanin ja Singaporen, ovat tunnistaneet tosiasian, että vihreään vetyyn perustuva talouselämä voisi olla vastaus lisääntyviin huoliin hiilidioksidipäästöistä, energiaturvallisuudesta ja ilmastonmuutoksesta, Manohar toteaa.

Tekniikan laitokset eri maissa (Saksa, Britannia, Yhdysvallat ja Australia) ovat jo investoineet pilotti- ja demoprojekteihin, jotka liittyvät vedyn tuotantoon, varastointiin, jakeluun ja sen hyödyntämiseen elinkeinoelämän eri alueilla.

Jotta vihreästä vetytaloudesta tulee laajassa mitassa totta, tarvitaan Manoharin mukaan teknologisia ja taloudellisia läpimurtoja, joilla tuotantokustannukset saadaan alas. Lisäksi tarvitaan kattava sääntely edistämään alan investointeja sekä kannustamaan tutkimusta ja kehitystä.

#energia #uusiutuva energia
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja