Paluu Pariisiin oli USA:lle helppoa

Ilmastotaistelun tuska vasta edessä

24.02.2021, kello 15:22

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva The New York Times

Ilmastotaistelun tuska vasta edessä

Yhdysvallat palasi virallisesti Pariisin ilmastosopimukseen perjantaina 19.2. Maa sai kiitoksia paluustaan, jonka presidentti Joe Biden oli luvannut tehdä. Paluuseremonia oli kuitenkin turhan mahtipontinen siihen nähden, mitä ilmastonmuutoksen torjuntatyössä on edessä, POLITICO uutisoi.

Maailmalla on hyvin harvoja selviä vastauksia siihen, miten kiihtyvää vauhtia laukkaava ilmastonmuutos taklataan. Aivan kuten niitä ei ollut silloinkaan, kun kansakunnat kokoontuivat allekirjoittamaan sopimusta Pariisiin vuonna 2015.

Koronapandemia toi lyhyen hengähdystauon hiilidioksidirintamalle viime vuonna, kun liikenteen ja muun taloudellisen toiminnan pysähtyminen johti merkittävään mutta väliaikaiseen kasvihuonekaasujen laskuun — ja kenties jopa tulevien päästöjen kasvun hidastumiseen.

Maailma on kuitenkin yhä matkalla ylittämään lämpötilakynnyksen, jonka tiedeyhteisö on varoittanut johtavan ilmastonmuutoksen tuhoisimpiin seurausvaikutuksiin. Ja edellisen presidentti Donald Trumpin kaudella Yhdysvallat luopui kansainvälisestä ilmastojohtajuudesta nojaten yhä vahvasti hiilidioksidipäästöjen politiikkaan, kun maailmassa olisi kiihkeästi tarvittu tuntuvia ilmastonmuutoksen torjuntatoimia.

Bidenin kannattajat toivovat paluun Pariisin sopimukseen riittävän siihen, että Yhdysvaltain johtajuusrooli voidaan palauttaa ennalleen. Heidän mukaansa paluuta pönkittänee se, että Biden samalla ottaa vastuuta kotimaansa taloudellisesta muutoksesta ja diplomaattisista keinoista, joita ilmastopolitiikka välttämättä tarvitsee.

- Lähtöpisteessämme oleva iso uskottavuusvaje on myös mahdollisuutemme, sanoo Paul Bodnar, joka työskenteli ilmastoasioiden parissa Valkoisessa talossa ja ulkoministeriössä Barack Obaman hallintokaudella.  Bodnar viittaa siihen, että mikään muu taho ei poiminut globaalin ilmastojohtajuuden mantelia Trumpin kaudella. Joten hänen mukaansa Yhdysvalloilla on mahdollisuus tehdä se uudestaan.

Bidenin, hänen ilmastolähettiläänsä John Kerryn ja presidentin muun avustajakunnan viesti perjantaina oli, että Yhdysvallat on tullut takaisin.

- Ilmastonmuutos ja tiedediplomatia eivät enää koskaan voi olla 'lisäosia' ulkopoliittisissa keskusteluissamme, ulkoministeri Antony Blinken sanoi tiedonannossaan. Hän jatkoi, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien todellisten uhkien osoittaminen ja tiedeyhteisön kuunteleminen ovat tästä lähin Yhdysvaltain kotimaan ja ulkopolitiikan keskiössä.
 

Kiinan kanssa tulee vaikeaa

Maailman suurin hiilidioksidin päästäjä Kiina siintää tätä nykyä monissa ilmastokeskusteluissa, koska Aasian suurvalta lupasi löyhästi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2060 mennessä. Skeptikot epäilevät kuitenkin, että maan salaperäinen hallitus kaunistelee päästötilastojaan, ja epäselvyyttä herättää myös se, mitä Kiina aikoo tehdä rahoittamilleen ulkomaisille hiilivoimalaitoksille ja niiden päästöille. Näitä laitoksia on muun muassa Kaakkois-Euroopan maissa.

Tämä epävarmuus saattaa aiheuttaa kotimaisia vaikeuksia Bidenille, kun hänen vastustajansa voivat avoimesti syyttää hallinnon epäonnistumista Kiinan pakottamisesta tekemään osansa ilmastonmuutostaistelussa.

Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet ovat myös hapantuneet siitä lähtien, kun nämä kaksi suurvaltaa vauhdittivat Pariisin sopimukseen pääsyä kahdenvälisellä päästövähennysdiilillä. Bidenin hallintoa odottavat Pekingin suunnalla ihmisoikeuskysymykset, kauppapoliittiset asiat sekä yksityisomaisuuden varkauskysymykset ja vakoilu. Kun sekä USA että Kiina ovat pitäneet ilmastonmuutosta yhteistyön kohteena, muiden asiakokonaisuuksien erottaminen ilmastosta on visaista, sillä Pekingistä on viestitetty, että kaikki liittyvät toisiinsa.

Ympäristöryhmä Evergreen Actionin perustaja Sam Ricketts sanoo, että mikään tässä yhtälössä ei näytä helpolta. Nämä kaikki asiat kietoutuvat hänen mukaansa kaupan ja diplomatian ympärillä käytäviin neuvotteluihin.
 

Sinivihreiden jännitteiden ratkontaa

Biden on kehunut sinikaulusjuuriaan ja järjestäytyneeltä työvoimalta saamaansa pitkäaikaista tukea. Mutta hän on myös antanut suuria lupauksia ympäristöaktivisteille, joita hän liehitteli kampanjansa aikana loitontumalla hiilestä, öljystä ja kaasusta. On haasteellista löytää tapa näiden kummankin valitsijakunnan miellyttämiseen.

Liekkejä on jo leimahtanut Bidenin yllä, kun Keystone XL -putkilinjan rakentaminen keskeytettiin ja liittovaltion öljy- ja kaasuvarojen liisaus lopetettiin. Pidemmän ajan aiheet kuten polttomoottoriautojen vaihtaminen sähköautoihin voivat tuoda harmeja autonvalmistuksessa vaikuttavien ammattiliittojen taholta.

Ja kun uusiutuvan energian työpaikat lisääntyvät, alalle tulevat liittyvät ammattiliittoihin laiskemmin kuin on ollut tapana niillä, jotka työskentelevät fossiilisten polttoaineiden ja putkistojen parissa sekä perinteisissä energiayrityksissä. Eikä vihreän talouden työpaikkoja synny automaattisesti paikkakunnille, joissa ihmiset ovat pitkään voineet nojata fossiilisten polttoaineiden luomaan teollisuustyöhön.

- Emme kehota keskellä Ohiota tai Pennsylvaniaa asuvia ihmisiä muuttamaan rannikolle saadakseen aurinkoenergia-alalta työtä, Valkoisen talon kotimaan politiikan päällikkö Gina McCarthy sanoi 27. tammikuuta, kun Biden antoi yleisluontoisen ilmastonmuutokseen liittyvän asetuksen.
 

Yhdysvalloilla on omat petroliosavaltionsa

Yhdysvallat on muokannut itsestään fossiilipolttoaineiden ykköstuottajan maailmassa. Muutos alkoi jo George W. Bushin hallintokaudella ja kiihtyi hänen seuraajansa eli Obaman kaudella. Ilmastolupaustensa keskelläkin Yhdysvallat aikoo viedä öljyään ja nesteytettyä maakaasuaan (LNG) kaikkialle maailmaan ja perustelee sitä taloudellisen toimeliaisuuden aktivoimisella ja liittolaistensa energiaturvallisuudella.

Hiilikaivos Wyomingissa (Kuva: Shutterstock).

Pariisin sopimukseen sisältyy lisäksi porsaanreikä, joka hyödyttää Yhdysvaltoja. Valtiot laskevat päästöikseen vain sen, mitä polttoaineiden palamisessa syntyy. Polttoaineen tuotantoa ei tässä suhteessa oteta huomioon. Niinpä Yhdysvaltain runsasta öljyn, kaasun ja hiilen vientiä ei millään tapaa kirjata paperille kansakunnan ilmastotavoitteiden vastaiseksi. Järjestelmän sääntöjen ollessa tällaiset ilmastoaktivistit kyseenalaistavat sen, kuinka Yhdysvallat voi sitoutua nostamaan omaa ilmastokunnianhimoaan, kun se samalla hyötyy ilmastoa lämmittävistä polttoaineista.

- On kyettävä vastamaan paitsi taloudellisiin ja poliittisiin reaaliteetteihin mutta myös maailman kaikkien ihmisten tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin — maailman poliittisiin ja tieteellisiin tarpeisiin, toteaa ilmastoaktivisti Shuo Peskoe-Yang, joka on työskennellyt ympäristöjärjestöissä ’Climate Mobilization’ ja ’Corporate Accountability’.

On vielä epäselvää, mihin Bidenin hallinto aikoo vetää rajan esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden viennille. Energiaministeriehdokkaana oleva Jennifer Granholm on sanonut, että Yhdysvaltain pitää sallia jatkossakin LNG:n vienti sellaisiin maihin. joissa se korvaa saastuttavampia energialähteitä kuten hiiltä. Biden aikoo lisäksi vastustaa lähes valmista Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta, jonka tarkoitus on paitsi tuoda maakaasua Eurooppaan niin myös rahaa Kremliin.

#ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja