Ministeriön ehdotus tunkeutuu syvälle omaisuudensuojaan

Kaikille kalatalousvelvoitteet?

08.06.2023, kello 11:05

Teksti Petri Sallinen | Kuva Lehtikuva Oyj

Vesivoimalaitoksille voidaan asettaa kalatalousvelvoitteita aikaisempaa helpommin. Näin tapahtuu, jos vesilain päivitys toteutuu oikeusministeriön esittämällä tavalla. Erityisen huomion kohteena ovat ns. nollavelvoitelaitokset — laitokset, joilla ei vielä ole kalatalousvelvoitteita.

Kaikilla suomalaisilla vesivoimalaitoksilla ei ole kalatalousvelvoitteita. Tämä tarkoittaa sitä, että laitoksen yhteyteen ei tarvitse rakentaa esimerkiksi kalatietä. Sanna Marinin hallitus halusi kitkeä vapaamatkustajat. Siksi hallitusohjelmaan tehtiin kirjaus kalatalousvelvoitteiden ulottamisesta myös nollavelvoitelaitoksiin — sellaisiin vesivoimalaitoksiin, joilla ei ole kalatalousvelvoitetta. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää kuitenkin vesilain päivittämistä.

Vesilain päivittäminen jäi Marinin hallituskauden loppumetreille. Hallitus ei ehtinyt tehdä asiasta esitystä eduskunnalle, mutta oikeusministeriö teetti vesilain muuttamisesta mietinnön. Mietintö ilmaantui lausuntokierrokselle maaliskuussa eduskuntavaalien kynnyksellä.

Mietintöä koskeva lausuntoaika päättyi toukokuussa. Asian eteneminen uuden eduskunnan käsittelyyn on vielä epävarmaa. Uuden hallituksen pitäisi ensin innostua asiasta — tavalla tai toisella. Saattaa olla, että uusi hallitus lähettää asian eduskunnan käsittelyyn pienin muutoksiin, mutta yhtä hyvin mietintö ja koko asia voivat lentää roskakoriin.

Osa suurempaa kokonaisuutta

Vesivoimalaitosten toimiluvissa — virallisemmin ”vesitalousluvissa” — määritellään laitoksen kalatalousvelvoitteet. Velvoitteet ovat laitoskohtaisia, kirjavia ja ne poikkeavat toisistaan. Syyt ovat historialliset, mutta myös laitoksen sijainti ja koko vaikuttavat siihen, minkälaisia velvoitteita laitoksille on asetettu.

Laitoksia on rakennettu pitkän ajan kuluessa ja yhteiskunnan suhtautuminen jokien valjastamiseen on vaihdellut eri aikoina. Vesilain päivityksen tavoitteena on saattaa laitosten velvoitteet samalle viivalle vastaamaan tämän hetken näkemyksiä — etenkin nollavelvoitelaitosten osalta.

Taustalla vaikuttavat laajemmat kokonaisuudet. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon ja vahvistamaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tämän kokonaisuuden osana vesilaki elvyttää vaelluskalakantoja. Jos vesilain muutokset toteutuvat, voisivat kalatalousviranomaiset esittää nykyistä helpommin kalatalousvelvoitteita tai kalatalousmaksuja sellaisille vesivoimalaitoksille, joilla niitä ei ole.

Viranomaisille lisää paukkuja?

Vesilain päivittämisen perusajatus on siis parantaa kalatalousviranomaisten mahdollisuuksia asettaa vesivoimalaitoksille kalatalousvelvoitteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö nykyinen lainsäädäntö antaisi tähän mahdollisuuksia. Oikeusministeriön mietintö huomauttaa, että käytännössä vesitalousluvan ehtoihin on vaikea puuttua jälkikäteen.

— Ehdotetut säännökset mahdollistavat nykyiseen sääntelyyn verrattuna helpommin toteutettavan ja pidemmälle menevän lupamääräysten muuttamisen vesivoimayhtiön tahdosta riippumatta, oikeusministeriön mietinnössä todetaan.

Toteutuessaan vesilain päivitys antaa viranomaiselle eväät pakkolunastaa vesivoimalaitos, jos yleinen etu niin vaatii. Tällä tavalla voidaan päästä purkamaan kalojen elinympäristön kannalta haitallista vesivoimalaitosta, jos se määritellään yleisen edun mukaiseksi.

Energiayhtiöt kavahtavat näin rankkaa omaisuudensuojaan puuttumista, vaikka osa yhtiöistä ymmärtääkin kalatalousvelvoitteiden asettamisen sellaisille laitoksille, joilla niitä ei vielä ole. Vesivoimayhtiön kannalta vesitalouslupaan puuttuminen on omaisuudensuojan rajoittamista. Siihen tarvitaan painavat yhteiskunnalliset syyt, jotka ovat todennettavissa.

Todennäköisimmin viranomaisten tykityksen kohteeksi joutuvat teholtaan pienimmät laitokset, koska suurin osa nollavelvoitelaitoksista on pieniä. Yli viiden megawatin tehoisia — eli suuria — laitoksia Suomessa on 78 kappaletta. Niistä vain viisi on vailla kalatalousvelvoitetta.

Teholuokassa 0,1–5 megawattia on 154 laitosta, joista 60:lla ei ole kalatalousvelvoitetta. Alle 0,1 megawatin laitoksista varmuudella 76:lla ei ole velvoitetta. Lähes neljänsadan pienimmän laitoksen osalta ei ole luotettavia tietoja niiden velvoitteista.

Ristiriitainen vastaanotto

Energiateollisuus ry:n mielestä vesilain päivitys oikeusministeriön esittämällä tavalla ei ole toimiva ratkaisu. Jos päivitystyöhön ryhdytään, pitäisi muutosten perustua nykyisen vesilain lähtökohtiin.

— Nykyinen vesilaki antaa mahdollisuuden puuttua vesivoimalaitosten velvoitteisiin, jos ne eivät ole tarkoituksenmukaisia. Kalatalousviranomainen voi esimerkiksi ryhtyä ajamaan muutoksia yksittäisen vesivoimalaitoksen velvoitteisiin, jos asia ei muilla keinoilla ratkea, Energiateollisuus ry toteaa lausunnossaan.

Pieniä ja keskisuuria energiayhtiöitä edustava Paikallisvoima ry toteaa, että oikeusministeriön ehdotus on ”vesitaloushankkeiden omaisuudensuojaa voimakkaasti heikentävä ja luottamuksensuojan vastainen”.

— Toteutuessaan esitys alistaa vesivoimalaitoksen viranomaisten mielivallalle ilman takeita asianmukaisesta ja täysimääräisestä korvauksesta.

Paikallisvoima ry huomauttaa, että lakimuutoksen myötä purkautuvat kaikki keinot toteuttaa kalataloudellisia toimia perusoikeuksiin puuttumista vähäisemmillä keinoilla.

— Oikeusministeriön työryhmä on tietoisesti ylittänyt hallitusohjelmakirjaukseen tehdyt rajaukset asian käsittelyssä. Kyseessä ei ole enää kalatalousvelvoitteiden asettamisen helpottaminen, vaan vesivoimayhtiöitä suojaavat oikeudelliset tekijät halutaan purkaa. Samalla häviävät mahdollisuudet vapaaehtoiseen toimintaan, Koskienergia Oy toteaa.

Pohjolan Voima Oy muistuttaa, että omaisuudensuoja on pidettävä tiukasti mielessä, vaikka vesilakia muutettaisiinkin nollavelvoitelaitosten osalta.

— Muutoksen pitää perustua nykyisen vesilain periaatteisiin. Samalla on otettava huomioon intressivertailu ja vaatimukset kalatalousvelvoitteiden kohtuullisuudesta. Toimilla saavutettavat kalataloushyödyt olisi arvioitava mahdollisimman luotettavasti ennen kuin laitoksille asetetaan velvoitteita.

Fortum pitää työn tavoitetta ja lähtökohtaa kannatettavana. Yhtiön mielestä oikeusministeriön mietintö menee kuitenkin toimeksiantoa pidemmälle. Esitys ei ota kaikilta osin huomioon omaisuudensuojaa.

#vesivoima